Iiris Kalliola kertoo kirjassaan "Kun kirppu puree sinua", että vaikka syöpäläisistä on Suomen kodeissa likimain päästy eroon, kirput vain lisääntyvät talojen pihoilla. Huonosti puhdistetuista linnunpöntöistä peräisin olevat kirput imevät aikuisina verta ja kelpuuttavat isännäkseen myös ihmisen. Pureman jälki on hyttysenpiston kaltainen ja löytyy ihosta vaatteiden alta.
(Kalliola, Iiris; Kun kirppu puree sinua : Suomen luonnon kiusankappaleet. ss. 19-20.)
Lisää tietoa lintukirpuista löytyy mm. WSOY:n julkaiseman Suomen luonto-sarjan osasta Selkärangattomat, luvusta Kirput, sivuilta 150-151.
Tietoa kirpuista yleensä ja mainintoja myöskin lintukirpuista on mm. teoksissa
Terveysfakta / Jorma Palo, WSOY 1997 ja Hansson, Åke; Objudna gäster :...
Aku Ankka alpeilla ilmestyi alun perin Tammen kultaiset kirjat -sarjassa vuonna 1957. Sanoma Oy otti siitä uuden painoksen Disneyn Minni-kirjat -sarjassaan vuonna 1967. Aku Ankka alpeilla on sarjan 20. kirja. Sinun "mini Aku Ankkasi" on vuosien saatossa kantensa menettänyt Minni-kirja.
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
"Roomalaisen Pyhän Cecilian muistoa on vietetty noin vuodesta 450 saakka 22.11., kuten yhä kautta kristikunnan ja meillä Suomessa keskiajalta lähtien."
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri
Asiasanalla myynninedistäminen löytyy Porin kaupunginkirjastosta 69 teosta. Tässä uusimmasta päästä muutamia: Godin, Seth: Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita (2008), Laine, Petteri: Myynnin anatomia : anna asiakkaan ostaa (2008), Vuorio, Pauli: Myyntitaidon käsikirja : puhetaito ja tahtotila myyntityössä (2008), Bergström, Seija: Markkinoinnin maailma (2007) ja Hollanti, Jarmo: Visio : markkinoinnin soveltaminen liiketoiminnassa (2007). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja etsiä lisää kirjallisuutta aineistotietokannastamme osoitteesta: http://weborigo.pori.fi/
Kirjallisuusviitteitä löytyy myös esimerkiksi Fennica-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa: https://finna.fi
Yliopistokirjastojen...
Alla vanhusten hoitoon ja/tai geriatriaan erikoistuneita suomalaisia aikakausjulkaisuja. Suluissa on mainittu lehden julkaisija. Luettelo on koottu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
https://finna.fi
http://finna.fi
Lehdistä Gerontologia lienee ainoa varsinaisesti tieteellinen lehti. Raja puolitieteellisen tai vain aiheesta muuten kirjoittavan lehden välillä ei liene aivan selkeä, joten lista tuskin on täydellinen. Lisäksi julkaistaan paljon mm. hoiva- ja hoitokotien ja säätiöiden vanhustyöhön liittyviä lehtiä.
- Gerontologia (Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry)
- Vanhustyö (Vanhustyön keskusliitto) e
- Senioriterveys (Karprint Oy)
- Vanhustenhuollon uudet tuulet (Vanhus- ja...
Kirjoissa ei näyttäisi kovin perusteellisia opastuksia olevan, mutta esimerkiksi Petteri Järvisen kirjasta "Windows 7" (Docendo, 2010) löytyy viiden kohdan ohje, jonka avulla Elokuvatyökalulla voidaan luoda Intenetiin laitettava video. Luultavasti useimmissa Windowsin perusoppaissa on vastaavia lyhyitä opastuksia aloittelijoille.
Jonkin verran ohjeita tuon ohjelman käyttöön löytyy Microsoftin sivuilta osoitteesta http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/movie-maker#t1=overview. Osoitteesta https://webapps.jyu.fi/wiki/download/attachments/14845731/Elokuvatyokal… löytyy Jukka Kurttilan opas "Helppoa videoeditointia: Windows Live Elokuvatyökalu". Osoitteesta http://koulut.tampere.fi/media/MATERIAALI/varasto/oppimateriaalit/windo… löytyy...
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat säilytetään Pasilan kirjaston lehtiosastolla mikrofilmattuina. Voitte käydä lukemassa haluamanne lehdet Pasilassa ja halutessanne voitte tulostaa lehdestä sivun tai artikkelin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Ennakkorekisteröintilomake on tosiaan tarkoitettu uuden asiakkaan tietojen syöttämiseen kirjastojärjestelmään. Sen kautta ei kuitenkaan automaattisesti toimiteta uutta kirjastokorttia, vaan kortti täytyy käydä henkilökohtaisesti noutamassa jostakin Helmet-kirjastosta. Samalla asiakkaan tietoihin täydennetään puuttuvat tiedot. Jos korttia ei kolmen kuukauden kuluessa noudeta, ennakkorekisteröintitiedot poistetaan. Sinun ei siis välttämättä tarvitse tehdä syöttämillesi tiedoille mitään, koska ne joka tapauksessa poistuvat aikanaan. Voit toki myös pyytää poistamaan ylimääräisen ennakkorekisteröinnin käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa.
Jos pojallasi ei ole ennestään pin-koodia, sen saaminen edellyttää kirjastossa käyntiä. Mukana pitäisi...
Ilmari Kiannon (vuoteen 1906 Calamniuksen) runo Mä lammen löysin julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja (1898). Runo sisältyy myös mm. kokoelmaan Ilmari Kiannon kauneimmat runot (1964) sekä Ilmari Kiannon Valittujen teosten osaan 4 (1923).
https://finna.fi/Record/helmet.1185874#toc
Runon voi lukea myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä (22.08.1903 no 17), jossa oli arvostelu Kiannon (Calamniuksen) kokoelmasta Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja.
Tässä linkki lehteen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/727337?term=M%C3%A4%20lammen%20l%C3%B6ysin&page=2
http://www.kianto.org/kirjailija.html
Tämä tapahtuu 26. kauden jaksossa S26E154, joka on alun perin esitetty elokuun 8. päivänä 2013.
Soapcentral.com-sivusto: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2013/130805.php
Tvdb.com-sivusto: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/seasons/official/…
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Salla Simukan trilogia voisi kyllä sopia hyvin! Lisäksi esimerkiksi Kristina Ohlssonin Lasilapset -kauhutrilogia (ensimmäinen osa Lasilapset) ja Suzanne Collinsin Nälkäpeli-dystopiasarja (1. osa Nälkäpeli) ja Rick Riordanin Percy Jackson -fantasiasarja (ensimmäinen osa Salamavaras), Eoin Colferin Artemis Fowl -fantasiasarja (ensimmäinen osa Artemis Fowl) voisivat myös toimia hyvin!Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
Kannattaa käydä tutkimassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun nimi ja tee haku.
Sieltä löytyy vastaus myös sinun kysymykseesi. Kopioin osan vastauksesta tähän:
"Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi".
Peppi on Astrid Lindgrenin lastenkirjojen tunnetuksi tekemä nimi, ruotsiksi Pippi, joka saattaa olla kutsumamuoto nimestä Filippa, joka puolestaan on Filippoksen (kreik. hevosen ystävä) sisarnimi. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4.
"Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut...
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia
Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905)
Minna Canth (1844–1897)
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924)
Alexandra Gripenberg (1857-1913)
Kaari Utrio (s. 1942)
Margherita Zilliacus (s. 1949)
Mariella Lindén (s. 1950)
Kaarina Kailo (s. 1951)
Anja Snellman (s. 1954)
Sunniva Drake (s. 1955)
Kevät Nousiainen
Tuija Pulkkinen (s. 1956)
Tuula Haatainen (s. 1960)
Leena Lehtolainen (s. 1964)
Kaarina Hazard (s. 1966)
Heidi Liehu (s. 1967)
Rosa Meriläinen (s. 1975)
Anne Moilanen (s. 1976)
Sofi Oksanen (s. 1977)
Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla...
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria...
