Sinikka Luja-Penttilä on toiminut sekä ministerinä että kansanedustajana. Hän on kirjoittanut romaani nimeltä Venla.
Tietoa Sinikka Luja-Penttilästä Eduskunnan sivulta:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910091.aspx
TIetoa Sinikka Luja-Penttilästä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m2/274
Venla-romaani Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1383401?lang=fin
Dragonlance-kirjoja on julkaissut suomeksi Kustannus Oy Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa. Heidän ensi kevään julkaisulistallaan ei ole sarjan kirjoja. Asiasta kannattaa tiedustella suoraan kustantamolta: https://arthouse.fi/
Kyseessä on Georg Riedelin säveltämä laulu Oppochnervisan eli Grisen gal i granens topp (1971) elokuvaan Vaahteramäen Eemelistä. Laulun sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren ja ne on suomentanut Jukka Itkonen. Suomeksi laulu on saanut nimen Matalakorkeaveisu. Laulu löytyy musiikin oppikirjasta Musikantti 1 - 2.https://finna.fi/Record/helmet.1069274?sid=5247890896https://www.astridlindgren.com/se/om-astrid-lindgren/verken/sangerna
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistot löytyvät osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku kannattaa tehdä asiasanahaulla ja käyttää asiasanoja: portugali matkaoppaat. Kun kirja on hyllyssä, sen voi tilata puhelimitse omaan lähikirjastoon, kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Haku antoi mm. seuraavia teoksia:
Spain & Portugal including Morocco 2002
Julkaisutiedot: London, Macmillan, 2002
Western Europe
Julkaisutiedot: Melbourne, Lonely Planet, 2001
Jepson, Tim
Portugal
Julkaisutiedot: Basingstoke, AA, cop. 2001
Ervi, Heli
Portugali löytöretkeilijäin maa
Julkaisutiedot: Helsinki, Tammi, 2001
Wilkinson, Julia
Nimeke: Portugal
Julkaisutiedot: Hawthorn, Lonely Planet, 2001
Tämä äänite on Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa kasettina. Sitä ei lainata kotiin, mutta voit saada sen omaan kirjastoosi kaukolainana lukusalilainaksi kahdeksi viikoksi. Sinun kannattaa käydä omassa kirjastossasi ja kysyä, onko siellä mahdollista kuunnella kasettia jollain laitteella tai onko mahdollista tuoda oma laite ja kuunnella kasettia jossakin kirjaston sisällä olevassa tilassa. Jos kuuntelu on mahdollista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossasi. Kaukolainaus on maksullista.Mitään käsiohjelmaa tai muuta memorabiliaa meillä ei ole. Ehkä voisit kysyä myös Turun Nuoresta Teatterista niitä.Kasetti löytyy myös Kansalliskirjastosta Helsingistä.Finna.fi https://finna.fi/Record/vaski.4332549?sid=4866506292
Valitettavasti en muista kysymääsi tarinaa. Onneksi Gummeruksen Minun lukemistoni -sarja löytyy vielä Helmet kirjastojen kokoelmista. Voit varata kirjat lähikirjastoosi ja katsoa, löytyisikö muistamasi tarina niistä. Linkki Helmet hakutulokseen.Jos joku muistaa tarinan, voi kirjavinkit lisätä kommentteihin.
Aluksi kolme kirjaa, joista voisi olla apua:
Eurooppalainen edunvalvonta / Jorma Löhman, julk. Metallityöväen liitto, 2002, 56 s. Lindan mukaan kuuluu mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Liikkeessä maailmalla : kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen opas / Turo Bergman, julk. SAK, kansainvälinen osasto, 2001, s.59 kuuluu Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kirjastojen kokoelmiin.
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka v.2004, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi
SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteisillä KEY-Finland -sivuilla http://www.keyfinland.org/Dokumentit kohdassa "KEY Finland kalvot" löytyy...
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7...
Teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala : Otava, 2000, ei tunne nimeä Nokio, mutta siinä kerrotaan nimestä Nokela: Nimeen sisältynee sana noki, jolla on voitu luonnehtia esim. asuinpaikkaa tai sen ympäristöä. Sanalla olisi voitu nimitellä myös seppää, riihenlämmittäjää, kaskenkaatajaa, tervanpolttajaa tai vaikkapa savupirtin asukkaita. Talon- ja sukunimenä Nokela esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Ylä-Savossa. Sukuniminä ovat käytössä myös Noki, Nokimäki ja Nokireki.
Tuomas Salsten sukututkimussivuston sukunimi-infossa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nokio.html kerrotaan, että Nokio -nimisiä henkilöitä on Suomessa 21 vuonna 2016.
Tässä muutamia teoksia, joista löydät tietoa Orvokki Autiosta, hänen elämästään ja tuotannostaan: Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990, Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon, Tammi 1990, Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1990, Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia, Kirjastopalvelu 1987, Suomen kirjailijat 1945-1980, SKS 1985. Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) voit käydä tarkistamassa mitä kirjallisuutta kirjastoista löytyy koskien Carpelania. Klikkaa rasti asiasanahaun kohdalle ja käytä asiasanaksi Bo Carpelan. Pääset näin tarkistamaan itse ovatko kirjat sellaisia, jotka kiinnostavat sinua, ja mistä kirjastoista ne löytyvät.
Teoksesta "Suomen kirjailijat 1945-1980" löytyy luettelonomaisesti lyhyet elämäkertatiedot, tuotanto ja Carpelania käsittelevät artikkelit v. -80 saakka. Uudempaa ja monisanaisempaa faktatietoa Carpelanista löytyy mm. kirjasta Tarkka Pekka: "Suomalaisia nykykirjailijoita". Kirjan uusin painos on v. 1990.
Verkosta löytyy tietoa Carpelanista mm. kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta...
Koppola toimi sairaalana vuosina 1965-1985.
Koppolan sairaalaan tuli sisään vuonna 1982 98 potilasta ja lähti ulos 82, vuonna 1983 sisään 83 ja ulos 111, vuonna 1984 sisään 104 ja ulos 119, vuonna 1985 tuli 130 ja lähti 130.
Tiedot löytyvät kirjasta: TUOVINEN, Sirkka-Liisa: Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa, 2007.
Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58).
Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
Kyseessä on todennäköisesti Pyhäkoululauluja-kirjan laulu numero 159.
Kirjassa ei mainita suomentajan tietoja.
"Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa
Vaikka olen heikkokin, Hän mua hoitaa hellimmin.
Mua Jeesus rakastaa, mua Jeesus rakastaa
mua Jeesus rakastaa - niin Sana opettaa."
Kaksi jälkimmäistä säkeistöä löytyy k.o. kirjasta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=pyh%C3%A4koululauluja&searchsc…
Helsingin kaupunginkirjaston ja samalla Itäkeskuksen kirjaston aineiston valinta ja hankinta tapahtuu sopimustoimittajien Bookyn ja BTJ:n kautta. Sopimustoimittajat julkaisevat aineistolistoja, joilta kirjastomme henkilökunta valitsee aineistoa osastoittain. Lastenosasto valitsee lasten aineiston, tietopalvelutiimi aikuisten aineiston ja musiikkiosasto aikuisten musiikkiaineiston. Osa aineistosta valitaan kirjastoihin keskitetysti. Sellaista ovat esimerkiksi bestseller-kirjat. Itäkeskuksen kirjaston hankinnan erityinen painopiste on lastenaineistossa. Muussa tapauksessa hankintaa määrittää eri kokoelmanosiin kohdistuva lainausaktiivisuus.
Kokoelmaa ja sen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Päivittäin poistettavaa aineistoa ovat esimerkiksi...
Erittäin näppärä apuväline on Finto.fi, http://finto.fi, siellä voi hakea suomenkielistä sanaa ja katsoa, mikä termi on ruotsin kielellä. Myös Helmet-haussa voit hakea suomeksi ja löytää samalla ruotsinkielisen asiasanan, jota tarvitset hakiessasi tietoa samasta aiheesta ruotsiksi. Asiasana löytyy rullaamalla hakua alaspäin - vasemmassa sivupalkissa - hakusanaan liittyviä hakuja.
Tietoa pronssikaudesta löydät siis ruotsiksi asiasanalla bronsåldern.
Haulla löytyy esimerkiksi Arkeologi i Norden. 1-2 / Göran Burenhult (red.). Natur och Kultur 1999-2000.
Stockholm före Stockholm : från äldsta tid fram till 1300 / redaktörer: Susanne Thedéen & Torun Zachrisson. Stockholmia 2016.
Lasten...
Hei!
Kannattaisi näyttää taulua taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia esim. Bukowskin huutokauppa-sivustolla; sieltä löytyy mm. online-arviointi. Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilta löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. Heille voi lähettää sähköpostitse arviointipyynnön, joka on maksuton. Näistä saa myös tietoa mahdollisesta tekijästä.
Myös Turun taidemuseossa järjestetään nyt keväällä 6.4. klo 11-15 taideteosten arviointipäivä. Arviointi keskittyy tekniikkaan, laatuun, ajoitukseen ja mahdolliseen tekijään.
Antiikki & Design-lehdessä on myös "Mikä, missä, milloin" -palsta, jonne voi lähettää kuvalla varustetun kysymyksen asiantuntijoiden arvioitavaksi.
https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=...
