Valitettavasti Kavin tietokannoista ei löytynyt mainintaa tällaisesta animaatiosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lyhenne kn viittaa englannin termiin knot, suomeksi solmu. Solmu on nopeuden yksikkö joka ilmaisee, montako meripeninkulmaa alus kulkee tunnissa. Tieto löytyy mm. Merenkulkulaitoksen kartta- ja väyläosaston vuonna 2001 julkaisemasta luettelosta Merikarttamerkit, Suomalaiset ja kansainväliset merikartat, Kartta 1. Luettelossa on selitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi merikartoissa käytettyjä symboleita, lyhenteitä ja termejä.
Tässä Teknisten liittoa käsittelevää kirjallisuutta, jota on saatavana yleisissä kirjastoissa. Saatavuustiedot koskevat maakuntakirjastoja, joten saattaa olla, että kirjoista ainakin osa on myös kotikuntasi kirjastossa, jos se ei ole mikään alla olevista. Joka tapauksessa kaikki saatavuustiedot ovat siis maakuntakirjastoista, joista oman kotikuntasi kirjasto voi ne tilata sinulle kaukolainaksi. Kysy omasta kirjastostasi, millainen käytäntö heillä on.
Ruohonen, Veikko : Teknisten tutkimus 1976 (saatavana ainakin Hämeenlinnan, Kokkolan, Porin, Lahden, Kajaanin, Kuopion, Seinäjoen, Lappeenrannan, Vaasan kirjastoissa)
Teknisten liitto 50 vuotta (1975) (saatavana ainakin Rovaniemen, Kouvolan, Kuopion kirjastoissa)
Tekniset : Teknisten...
Muutamia esimerkkejä kirjallisuusterapia käsittelevistä kirjoista:
Mäki, S., Arvola, P., Asikainen, E., Maijala, P., Kivi, A., Hulmi, H. & Pekkanen, T. (2009). Satu kantaa lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 1. Helsinki: Duodecim
Mäki, S., Arvola, P., Hämmäinen, S., Harjunkoski, S., Ruohonen, T., Nummila, H. & Mäkinen, M. (2009). Tarina tukee lasta: Opas lasten ja nuorten kirjallisuusterapiaan 2. Helsinki: Duodecim.
Mäki, S. & Linnainmaa, T. (2008). Hoivasanat: Opas kirjallisuusterapiaan. Helsinki: Duodecim.
Melindasta muutamia englanninkielisiä teoksia: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SP1IECMJ4BLPTBLP7PGAQ1YSCI85QQUI…
Berthoud, Ella: The art of mindful reading : embracing the wisdom of words /...
Termit ovat rinnasteisia. Lähikirjasto vain kuulostaa lähempänä ja paremmin saavutettavissa olevalta kuin sivussa oleva sivukirjasto. Siksi nykyisin suositaan termiä Lähikirjastot. (Asiasanana yhä Fintossa sivukirjastot.)
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa elokuussa 2006. Silloin oli terminä myös lainausasema: "Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne. Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta. Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (...
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Kyllä, kirjastoilla on nykyään e-äänikirjoja, ja ne löytyvät kaikki valtakunnallisesta E-kirjastosta. Sieltä voi myös jättää hankintaehdotuksia suoraan sovelluksen palautelomakkeen kautta, jos jotakin toivomaasi teosta ei vielä löydy valikoimasta.E-kirjastoon hankitaan koko ajan lisää aineistoa, mutta tarjontaan vaikuttavat sekä kustantajien valikoima että käytettävissä oleva budjetti. Kirjaston perinteiset CD-äänikirjat ovat valitettavasti jo melko vanhoja, eikä niistä juurikaan ilmesty uusia julkaisuja, minkä vuoksi monet tallenteet ovat kuluneita.
Suomalainen Riffi-lehti on tätä varten. Sen kotisivulta löytyy erinomaisia linkkejä (www.riffi.com > linkkisivu > tietoa, teoriaa ja vinkkejä). Riffi tulee useisiin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoihin.
Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.
Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus
Aiemmin voimassa ollut...
Parhaiten viulu-aiheisia lastenkirjoja ja satuja löytyy
Kirjasammosta, joka on kirjallisuuden verkkopalvelu. Hakusanaksi voi kirjoittaa ”viulu”
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viulu
Tässä joitakin poimintoja Kirjasammosta:
kuvakirjoja:
Serena Romanelli: Pikku Dodon viulu (1997) – kuvittanut Hans de Beer / viulua soittaa apina
Jonny Duddle: Mahtava merirosvoseikkailu (2010) – kuvittanut Jonny Duddle / viulua soittaa merirosvon näköinen vanhus
Gabrielle Vincent: Ninni ja Nestori taiteilijoina (1981) – kuvittanut Gabrielle Vincent / viulua soittaa karhu
Pirjo Suvilehto: Otso ja soiton salaisuus (2011) – kuvittanut Karoliina Pertamo / viulua soittaa poika
satuja:
Raul Roine: Satu suuresta soittoniekasta
kirjassa Suomalaisia satuja (...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
Kyllä muistatte elokuvan nimen ihan oikein, mutta kyseistä elokuvaa ei ole ilmeisesti Suomessa dvd:nä julkaistu. Internet Movie Databasesta tiedot tästä vuonna 1964 julkaistusta elokuvasta, jonka on ohjannut Jules Dassin ja pääosassa on Peter Ustinov, kyllä löytyivät.
Salasanan Lahden kaupunginkirjastoon saat käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Aihetta voi haarukoida erilaisten asiasanahakujen yhdistelmillä, esim. ympäristösuunnittelu, ympäristöpsykologia, "fyysinen ympäristö", vaikuttavuus. YKL-luokista esim. ympäristönsuunnittelun luokat 34.5 ja 34.52. Julkaisuja esim. Ympäristöpsykologian perusteet (Seppo Aura, Liisa Horelli, Kalevi Korpela, 1997), Näkökulmia vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä (Pirjo Koskinen-Ollonqvist et al. toim., 2005), Ympäristö ja hyvinvointi (Annikka Tapaninen et al., 2002).
Näyttää siltä, ettei mainitsemaasi Schopenhauerin teosta ole suomennettu. Finna (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistietokanta) paljastaa, että osa siitä (Die Welt als Wille und Vorstellung) kyllä löytyy suomeksi teoksesta Pessimistin elämänviisaus Julkaisutiedot:
TEKIJÄ Schopenhauer, Arthur
TEOS Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / Arthur Schopenhauer ; suomentanut Sirkka Salomaa
PAINOS 2. painos 1945. - 3,. painos 1951
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1944
Tuoreempi painoskin (1991) löytyy.
Michel Houellebecqilta on julkaistu paljon romaanien lisäksi. onhan hän Ranskan huomattavampia...
Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappalepalvelujen Internet-osoite on http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/vapaakappaleet.html . Sieltä selviää mm. että vapaakappalekirjastoja ovat
Helsingin yliopiston kirjasto: täydellinen vapaakappaleoikeus
Turun yliopiston kirjasto: painotuotteet (suomenkieliset sanomalehdet)
Jyväskylän yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä), äänitteet ja kuvatallenteet;
Åbo Akademin kirjasto: painotuotteet (ruotsinkieliset sanomalehdet)
Oulun yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä)
Eduskunnan kirjasto: valintaoikeus painotuotteista, joita luovutetaan à 6 kpl
Joensuun yliopiston kirjasto: vapaakappaleet, joita Eduskunnan kirjasto ei liitä kokoelmiinsa
Kysymys kuuluu mitä ilmeisimmin ryhmään "mahdoton tietää". Maailman nettikauppojen määrää ei voi tietää, koska kukaan ei pidä niistä yhteistä rekisteriä. Tilanne myös muuttuu koko ajan, uusia kauppoja perustetaan ja vanhoja lopetetaan. Nettikaupan perustamiselle on eri maissa erilaiset lainsäädännölliset ehdot, mitään globaalia säännöstöä ei ole. On myös vaikea yksiselitteisesti määritellä, mikä on "nettikauppa". Monilla perinteisillä kaupoilla on nettiversio, osa taas toimii vain netissä. Kuka tahansa meistä voi omien kotisivujensa kautta tarjota myytäväksi esimerkiksi omakustannekirjojaan, mutta tekeekö se kotisivuista "nettikaupan"?
Ainoa varma asia on, että nettikauppoja on paljon enemmän kuin perinteisiä, fyysisen tilan kauppoja....
