Laulun nimi on "Suruvaippa". Se alkaa: "Kerran tarhaan lähtiessään, kuunnelkaapa kummaa, poika piti kämmenellään toukkaa ihan tummaa". Laulun on säveltänyt Pekka Nättinen ja sanoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt lastenmusiikkiorkesteri Loiskis vuonna 2005. Laulajana oli tuolloin Pentti Rasinkangas.
Maljakon muoto ja koko näyttäisi vastaavan Kupittaan Saven vuosien 1941 ja 1948 kuvaston lampunjalkaa 606. Tuotetta oli saatavana mm. yksivärisenä, käsinmaalattuna ruskealle pohjalle, käsinmaalattuna vaalealle pohjalle jne. Maalaustekniikkana on ollut ruiskumaalaus, johon kuvio on tehty sienellä pyyhkimällä. Tämä maalauskoristelu oli Kupittaalla 1940-luvulla hyvin tavallinen, ja ruskealla tehty koristemaalaus oli yksiväristä lukuun ottamatta esineiden edullisin koristeluvaihtoehto.
Lähteet:
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1948
Laila Zink (1915 - 1999): Kupittaan Saven romantikko (2010)
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella...
Suomalaista uutta jännityskirjallisuutta on käännetty venäjäksi valitettavan vähän. HelMet-kirjastosta löysin alkuhätään kaksi kappaletta:
- Leena Lehtolainen / Mednoje serdtse: detektiv (2006)
- Hannu Luntiala / Poslednije soobtsenija (2008)
Alla linkit näiden teosten sijaintietoihin sekä linkki kaikkiin HelMetin venäjänkielisten dekkareiden hakutulokseen:
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/alehtolainen/alehtolainen/1%2C1%2C9…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/aluntiala/aluntiala/1%2C1%2C9%2CB/e…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=&...
Ranskalaisen kirjailijan Émile Zolan teos Juutalaisten puolustukseksi on julkaistu suomeksi vuonna 1909.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa teosta ei ole, mutta se voidaan tilata kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston tíetopalvelussa tai puhelimitse 014-624 433.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot teoksesta nimeltä "Tyttikirja". Kirjan on toimittanyt Mária Baloghy, joka nimestä päätellen on unkarilainen. Kirjan on unkarista suomentanut Helmi Helminen. Teoksen on julkaissut Gummerus vuonna 1938. Teoksessa on 175 sivua. - Olisikohan kyse siis tästä kirjasta?
"Tyttikirjaa" on yksi kappale sekä HelMet-kirjastojen varastossa Pasilassa että Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta kummastakaan teosta ei valitettavasti saa kotilainaan. Kirjan voi pyytää varastosta luettavaksi Pasilan kirjaston tiloihin ja siellä siitä voi ottaa esimerkiksi kopioita. Kirjavarastossa voi käydä itsekin; varasto on auki keskiviikkoisin klo. 13-18. Kirja on siis luettavissa myös Kansalliskirjastossa...
Etsit Helmet.finna.fi - sivun hausta teoksia, joiden asiasanana (= Aihe) on SUOMEN KIELI ja rajoitat tulosjoukot aineiston mukaan, niin että mukaan tulevat vain PELIT. Tulokseksi saat kuusi pelia, joista minun mielestäni ainakin kolme sopii hyvin suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Suomen mestarin sanapeli - sanastoa kasvattava korttipeli kielenopiskelin tueksi, Suupaltti - lautapeli suomen opiskelijoille (A1.3 - B1.1) ja Sana sanottavana - sana- ja sanontapeli edistyneille kielen opiskelijoille (B1 - B2).
Tyko Brahen kirjoituksia on säilynyt, latinan kielellä. Käännöksiä Brahen kirjoituksista on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa yksi ruotsiksi,
Brahe, Tycho, Ur Tycho Brahes brevväxling / från latinet av Wilhelm Norlind. Lund , 1926 . Lisäksi teoksessa
Cardozo, Benjamin Nathan, Selected writings of Benjamin Nathan Cardozo : The choice of Tycho Brahe / edited by Margaret E. Hall. New York (N.Y.) : Fallon , 1947 lienee Brahen tekstiä. Nämä teokset löytyvät siis Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Sinun kannattaa käydä siellä ja kysyä myös apua neuvonnasta. Jos Brahen teoksia mahdollisesti olisi suomennettuna esim. valikoimateoksissa, joiden sisältöä ei vielä olisi erikseen ole luetteloituna, tai Tycho Brahea käsittelevissä...
Asianajajien vastaanotto on ainakin Töölön kirjastossa maanantaisin klo 17.00-19.30 4.krs. Aikaa ei voi varata etukäteen. Osoite: Topeliuksenkatu 6, 00250 Hki.
Helmet-kirjastot eivät säilytä Länsi-Savon vanhoja vuosikertoja.
Länsi-Savo-lehden vanhat vuosikerrat ovat pääkaupunkiseudulla luettavissa Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3486096
Fennican tietojen mukaan Länsi-Savon vuosikerrat 1930 - 2015 ovat luettavissa Kansalliskirjastossa myös digitoituina.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Tällä hetkellä Kansalliskirjasto on luonnollisesti suljettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kansalliskirjasto-suljettu-183-135
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
Vähän on kirjailijasta tietoa saatavilla.
Tässä Gummeruksen sivuilta:
Hannu Tuomainen on pitkän linjan elokuva-ammattilainen. Hän on ohjannut elokuvan Menolippu Mombasaan ja tuottanut Poika ja Ilves -teoksen. Kansainvälisten palkintojen lisäksi Suomen elokuvatoimistojen liitto valitsi Hannun vuonna 1999 vuoden elokuvatuottajaksi ja samana vuonna hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Elonetistä löytyvät kaikki elokuvat joiden tekemisessä Hannu Tuomainen on ollut mukana
http://www.elonet.fi/name/he2bfz/
Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on...
Vaski-kirjastoissa varaus on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, kun olet saanut siitä noutoilmoituksen tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä on varausnumero, jonka avulla löydät varauksesi kirjaston varaushyllystä. Jos et nouda tekemääsi varausta viestissä merkittyyn päivämäärään mennessä, siitä peritään noutamattoman varauksen maksu. Mikäli varauksen teossa on epäselvyyksiä, voit aina tulla kysymään apua ja ohjeita kirjastosta.
Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja olen pohtinut sitä e-aineistovastaavan kanssa. Varmaa on se, että sinulta ei peritä mitään maksuja ja että teet aivan oikein. Et kertonut viestissäsi, missä olet kirjautunut palveluun. Yleensähän on niin, että PressPreader ei pyydä kirjautumista jos käytät sitä kirjastossa. Joskus kirjautumista ei kysytä myöskään kirjastossa käynnin jälkeen. Jos haluat, että pohdimme asiaa tarkemmin, lähetä uusi viesti ja kuvaa tarkemmin tilanne, jossa olet palvelua käyttänyt. Toisaalta asia ei ole vaarallinen. Jos et muuten voi käyttää palvelua, voit aina kirjautua kirjastokortilla.
Tässäi vinkkejä:
Malin Persson Giolito: Suurin kaikista.
Linda Rantasen Musta raivo: neljä nuoren tekemää henkirikosta
Andreas Slätt: Kevinin kuolema : kuinka Ruotsin suurin rikosskandaali tuhosi yhden perheen elämän
Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia
Suomeksi netti ei lausetta löytänyt, mutta englanniksi "Life dictates its own unwritten laws to man"' ja venäjäksi «Жизнь диктует свои неписаные законы?» hakien viite löytyi.Se on Mihail Šolohovin kirjasta Hiljaa virtaa Don. "Life dictates its own unwritten laws to man. With- in three days Yevgeny went again to Aksinya at night, and she did not refuse him." Linkki hakutulokseen
Näin tarkkaan rajatusta aiheesta ei yleisten kirjastojen käytössä olevien tietokantojen avulla löydy suomeksi mitään. Lisätiedoissa ehdotit hakusanaksi RTO (Regenerative Thermal Oxidizer). Sekä lyhenne mutta etenkin koko fraasi onkin hyödyllinen sekä Internetin hakupalveluista että ulkomaisten lehtien kokotekstitietokannasta (=EBSCO,Internetin kautta käytössä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla) haettaessa. Lyhenne on sikäli ongelmallinen koska sitä käytetään muissakin yhteyksissä (esim. realtime operating / rannikkotykistön taisteluohjesääntö).
Erilaiset hakupalvelut löydät kätevimmin sivulta http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku. Tee fraasihaku eli laita sanat lainausmerkkeihin, niin saatu tulos on tarkempi. Näin löydät...
