Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Kaikkia tiedustelemiasi teoksia löytyy useista HelMet (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastoista. Teosten saatavuuden kustakin kirjastosta voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi . Samasta osoitteesta voit myös varata kirjoja.
Kysymykseesi ei löytynyt kanakirjallisuudesta suoraa vastausta. Helena Tengvallin kirjassa Kanojen hoito (1996) kerrotaan: "kana on tyypillinen yhteisöeläin, joka elää luonnossa ryhminä. Ryhmä koostuu...5-20 kanasta ja muutamasta kukosta. Kukoista vanhin toimii ryhmänjohtajana. Kukoilla on kullakin oma kanahaareminsa. Johtajakukolla se on suurin. Joskus osa ryhmän kanoista kuuluu useampaan kuin yhteen haaremiin. Nuoremmat kukot, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen haaremia, liikuskelevat ryhmän mukana sen reunamilla." Luontaisesti siis kanalaumalla ei ole vain yhtä kukkoa.
Elokuva ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta, mutta voimme kaukolainata sen sinulle jostain muualta. Kaukolainan hinta on 4 €. Elokuva löytyy ainoastaan VHS kasettina. Ota yhteyttä jos haluat että teemme kaukolainapyynnön.
Hei!
Kiitos ilmoituksestanne, ilmoitin ongelmasta eteenpäin ja se saadaan toivottavasti korjattua pian. Lainat voi uusia myös puhelimitse numeroista 020 615 5232 ja 020 615 6106.
Suomen kansallisbibliografian Fennican (finna.fi) kautta hakemalla löytyy tieto tietyn teoksen eri painoksista. Kansalliskirjastossa on lukusalikappaleet kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, joten jos tiettyä kirjaa ei saa muualta käsiinsä, niin siellä voi ainakin käydä tutustumassa teokseen.
Kuninkaan paluu -teoksen eri painostietoja voi myös tiedustella kirjan kustantajalta WSOY:ltä.
Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta).
http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search
Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia):
http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search
Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Kannattaisiko aloittaa perusteoksista? Sellaisia ovat esim. Ihmisen
fysiologia ja anatomia. 1999. ISBN 951-0-23265-3 ja Haug, Egil:
Ihmisen fysiologia. 1995. ISBN 951-0-19882-X. Englannin kielellä
löytyy John Nolten teos The human brain : an introduction to its
functional anatomy. 1998. ISBN 0-8151-8911-7. Oulun
kaupunginkirjaston kokoelmia pääset tutkimaan internetin kautta
osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Asiasanalla "hermosto" tai luokalla 59.55 löydät monia muitakin
kirjoja. Pystyt itse parhaiten päättelemään, onko niistä Sinulle
hyötyä. Oulun kaupunginkirjastossa asiakkailla on mahdollisuus
käyttää useitakin eri tietokantoja, joiden avulla voi etsiä tietystä
aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Esim....
Helle-kirjastojen kokoelmissa ei ole tästä kirjasta e-kirjaa. Painetuista kirjoista vuoden 2015 painokset ovat tällä hetkellä kaikki lainassa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.826109
Joidenkin kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea e-kirja on, mutta niiden lainaamiseen tarvitaan tämän kirjastokimpan kortti. Tosin nämäkin kirjat ovat yhtä lukuun ottamatta tällä hetkellä lainassa:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/erityispedagogiikan-perusteet&nb…;
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Kirjastoihin on tullut lainattavaksi mm. erilaisia urheiluvälineitä ja mittareita. Nämä löytyvät verkkokirjastosta esineitä. Urheiluvälineet kuten kahvakuulat ym. ovat meillä Jyväskylässä lainattavissa ainoastaan niiden "kotikirjastosta" eli niitä ei voi varata eikä niitä kuljeteta eri kirjastoihin.
Valitettavasti telttoja ei kokoelmissamme ole enkä osaa sanoa että lainattavia ja varattavia telttoja olisi muissakaan kirjastoissa.
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta.
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Voisiko kyseessä olla vuonna 1945 ilmestynyt Elsa Tervon teos Kartanonrouva ja kulkuri?
Teoksessa on Ruutanon kartano, kartanonrouvana on voimakastahtoinen leski Agnes Örn. Agnesilla on useita hevosia (Jolanda, Norma). Agnes majoittaa kulkurin kalamajalle, rakastuu. Agnesin poika on kaatunut sodassa ja Agnes saa selville, että hänellä on lapsenlapsi.
Stephenie Meyerin Twilight (2008) löytyy Lohjan pääkirjastosta myös englanniksi. Tosin kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta varauksia siihen ei ollut. Ota yhteyttä kirjastoon, niin varataan kirja sinulle.
Tällä hetkellä kirjaston lehtilukusalin yhteydessä on mahdollista digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. VHS-digitointilaitteen hankinta on ensimmäinen vaihe pääkirjston digitointi- ja editointipalvelujen käyttöönotossa. Alkukesän 2011 aikan avataan editointitila, jossa on mahdollista digitoida lisäksi LP-levyjä, C-kasetteja, dioja sekä valokuvia. Digitoitua aineistoa, kuvaa, ääntä ja musiikkia voi myös muokata. Skannattuja valokuvia ja dioja voi myös tulostaa. Digitointipisteen käyttösäännöt ja yhteystiedot lisätietoja varten löytyvät sivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm
Lahden kaupunginkirjaston kirjastojärjestelmässä ei ole mahdollisuutta lainahistorian tallettamiseen. Lastu-verkkokirjastossa voi tehdä omia muistilistoja, jonne voi tallettaa esimerkiksi lainaamansa kirjat. Saat toiminnon käyttöösi tekemällä käyttäjätilin verkkokirjastoon. Ohjeita löydät Lastun ohjesivulta http://lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
