Runkosarjan paras pisteidentekijä oli HIFK:n Matti Hagman, joka 35 ottelussa keräsi tehot 37+50 =87 ollen myös paras maalintekijä ja syöttäjä. https://www.hockeydb.com/ihdb/stats/top_league.php?lid=fnl1961&sid=1980&leaguenm=SM-liiga
Jos kirjastosta lainaamanne kirja hukkuu tai vaurioituu lainakelvottomaksi voi teoksen korvata joko tuomalla samanlaisen kappaleen tilalle tai maksamalla kirjaston määräämän korvaussumman, joka on aineistorekisteriin merkitty hankintasumma (kuitenkin vähintään 17 euroa aikuisten aineistosta).
Liittoutuneiden (USA ja Iso-Britannia) maihinnousua ranskalaiseen Pohjois-Afrikkaan 8.11.1942 kutsutaan nimellä Operaatio Soihtu (eng. Operation Torch). Operaation tavoitteena oli avata Välimeri merenkululle ja vaikeuttaa akselivaltojen sotatoimia Euroopassa. Liittoutuneiden joukkojen vahvuus oli yhteensä n. reilu 100 000. Tarkat määrät vaihtelevat hieman eri lähteissä. Vastassa olleiden ranskalaisten joukkojen yhteismäärä oli n. 60 000. Wikipedian mukaan liittoutuneista kuoli taisteluissa noin 480 ja loukkaantui noin 720. Ranskalaisista kuoli noin 1350 ja loukkaantui noin 2000.
Suomenkielisiä, varsinkaan tarkkoja, lähteitä tästä operaatiosta en saanut käsiini. Englannin kielistä materiaalia löytyy sekä kirjoina että internetistä....
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Ruotsinkielisessä Bach-elämänkerrassa kyseisestä soittimesta käytettiin nimeä "cittra" (Bengtsson: Bach och hans tid). Musiikkisanakirjasta (Brodin) puolestaan löytyy cittra-sanalle käännös: "sitra". Samassa teoksessa mainitaan Bellmanin soittaneen kielisoitinta nimeltä "citrinchen" ja kyseisestä soittimesta löytyy myös kuva.
Kirkes-finnasta on mahdollista löytää tällainen tuloslista. Kirjoita ensiksi hakukenttään "84.2" lainausmerkkien kanssa ja paina suurennuslasin kuvaa. Tämä luokka tarkoittaa suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Tämän jälkeen ruudun oikeassa reunassa on erilaisia valikoita otsikon "Rajaa hakua" alla. Rajaa ensiksi kaikki teokset kirjoihin valikosta "aineistotyyppi" ja tämän jälkeen valitse "japani" valikosta "alkuteoksen kieli". Tällä hetkellä Kirkes-kirjastoista löytyy 99 kaunokirjallista teosta, jotka on käännetty japanista suomeksi. Tässä myös linkki valmiiseen listaan: https://kirkes.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=original_lng_str_mv%3A%22jpn%22&filter%5B%5D=language%3A%...
The Reverse Coloring Book on suomennettu, ainakin vielä, suoraan Käänteiseksi värityskirjaksi.
"The reverse coloring book – käänteinen värityskirja, jonka kuvat Kendra Norton on jo ehtinyt värittää ennen sinua. Kirja on siis täysin valmiiksi väritetty. Voit ostaa sen ja laittaa kirjahyllyyn. Tai sitten voit ottaa esiin mieleisesi kynät ja piirtää ääriviivat kaikkiin Kendran värittämiin kuviin!" Linkki Panduro.com
Tästä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta tavoittaa vain kirjastonhoitajan, joka vastaa sähköpostitse erilaisiin kysymyksiin. Kavereita ja email-kamuja voisit etsiä näistä sivustoista, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Vaasan kaupunginkirjaston tiloissa toimii erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, jolla on kymmeniä ohjelmia, jotka soveltuvat harjoitusohjelmiksi lukivaikeuksiselle käyttäjälle. Osa näistä ohjelmista on lainattavissa normaalisti kirjaston kautta. Sinun kannattaisi käydä Dateron kotisivuilla osoitteessa:
http://www.datero.fi
ja mennä siellä yleiskieliseen versioon ja klikata ”ILMAISTA MATERIAALIA” –painiketta.
Ilmaista materiaalia –sivulla on linkki ”pikaopas”, jonka takana on pdf -tiedostona opas Dateron lainattavista ohjelmista. Oppaan lopussa on yhteenveto, josta näkee mitä ohjelmia on lainattavissa Vaasasta. Sinun on myös mahdollista mennä Dateroon ja saada ohjausta sopivien lainattavien ohjelmien lainauksessa. Ajan voi varata...
Kappaleen nuotit on julkaistu Ranskassa Céline Dionin nuottikokoelmalla "On ne change pas". Tätä ei kuitenkaan löydy mistään Suomen kirjastosta. Voit koittaa tilata sen muualta Euroopasta kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä vaikkapa Pieksämäen kirjaston kautta.
Löysin internetistä kappaleen sanat, sointumerkinnät ja kitara-tabit osoitteesta: http://www.e-tabs.org/tab/garou/sous_le_vent
Sointumerkkien avulla kykenet varmaankin laatimaan oman pianosovituksen kappaleesta.
Linkki:
http://www.note4piano.com/EN/catalog.php?action=showitem&numart=BEUS0231
Du kan söka videon om Helsingfors i databasen Plussa genom att använda
"Helsinki" eller "Helsingfors" som ämnesord. Sökningen avgränsas enligt medietyp
att gälla endast videokassetter. En del av dessa videon finns för utlåning, andra
finns på huvudbiblioteket i Helsingforssamlingen. De senare lånas inte ut, men det finns
möjlighet att titta på dem på huvudbibliotekets musikavdelning.
Kyllä, ruotsinsuomalaisista on kirjoitettu paljonkin. Helmet-kirjastojen kautta löytyy reilu parikymmentä aikuisille ja joitakin lapsille kirjoitettua kaunokirjallista teosta. Ne löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakuruutuun ruotsinsuomalaiset ja rajaamalla tuloksen kaunokirjallisuuteen: www.helmet.fi
Tässä joitakin uusimmasta päästä:
- Sikalat / Susanna Alakoski
- Jossakin itkee pikkuveli.. : antologia : ruotsinsuomalaisia kertomuksia ja novelleja / toimittanut Anneli Tikkanen-Rózsa
- Peilipallopää / Jari Nenonen
- Pimeä kehä / Armas K. Baltzar
- Jokin sinusta : romaani / Heidi Köngäs
Tietokirjoja on myös paljon, esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Suomalaiset Ruotsissa / Jouni Korkiasaari,...
Et valitettavasti pysty tavoittamaan useampia kirjastoja yhdellä osoitteella. Sinun kannattaa lähettää postia niille kirjastoille, joihin haluat ehdottaa levyäsi. Mikäli haluat tarjota levyä laajemmin, voit lähettää ehdotuksen maakuntakirjastoille. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi.
Tähtitaivaalla on runsaasti hyvin kaukaisia kohteita (esimerkiksi kvasaarit), jotka pysyvät näennäisesti paikallaan, vaikka liikuttaisiin yksittäisen galaksin reunasta toiseen. Suurin haaste voisi olla havaintolaitteisto, joka "näkisi" nämä kaukaiset kohteet ja mahtuisi silti kyytiin. Monia kohteita tarkkaillaan tällä hetkellä kiinteillä, suurikokoisilla kaukoputkilla.
Myös Linnunradan keskellä olevaa mustaa aukkoa voisi todennäköisesti käyttää majakkana, jonka suhteen galaksin tähdet ja planeetat kyllä liikkuvat, mutta todennäköisesti laskettavissa olevalla tavalla. Linnunradan keskipisteen tuntumassa sijaitsee myös erittäin voimakas radioaaltojen lähde Sagittarius A*, jota avaruudessa liikkuva voisi todennäköisesti helposti käyttää...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
Ei ihme ettet ole montaa sopivaa kirjaa löytänyt. Noidista kyllä kirjoitetaan suomeksi, mutta usein ne ovat nuortenkirjoja tai noidat eivät ole pääosassa. Vielä harvempi on käännetty mainitsemillesi kielille.
Löysin kuitenkin yhden sopivan kandidaatin: Marko Hautalan Torajyvät vuodelta 2011. Se on käännetty saksaksi 2013.
Suomalaisen kirjallisuuden seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokantaa. Se on kaikille avoin ja avautuu tässä osoitteessa : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tietokannasta on mahdollista hakea esimerkiksi kaikki ranskannokset ja katsoa sitten esimerkiksi googlen avulla kertooko mikään kirjoista noidista.
Myös Vaski-tietokantaa voi käyttää avuksi tekemällä tarkennetun haun, jolla etsii vaikkapa...
Ylen verkkoartikkelissa haastatellun erikoislääkärin mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt ja henkiin jäänyt vauva on syntynyt raskausviikolla 23. Syntymäpainoa vauvalla oli yli 600 grammaa.
Verkkokeskusteluissa liikkuu mainintoja saman äidin lapsien jopa alle 10 kuukauden ikäeroista, mutta mitään virallista tietoa eri raskauksista syntyneiden pienimmälle ikäerolle Suomessa ei liene uutisoitu. Lasten syntymäväliä on kyllä tutkinut esimerkiksi Väestöliitto vuonna 2015.
Vain 245 grammaa syntyessään painanut vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – Kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa? https://yle.fi/uutiset/3-10809484
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/13b3569989a7d69f4b705ece1f7…
Listaan joitakin uusia tutkimuksia ja julkaisuja aiheesta. Näistä kannattaa aloittaa.
Helsingin yliopisto toteutti 2019-2020 tutkimushankkeen Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus. Hankkeeseen liittyvä raportti Media ja yleisön luottamuksen ulottuvuudet : instituutiot, journalismi ja mediasuhde. julkaistiin kesällä 2020 ja on edelleenkin verkosta luettavissa https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_tunteet_pelissa_raportti_2020.pdf . Raportissa selvitetään yleisön luottamusta uutisia ja verkkosisältöjä kohtaan sekä käsityksiä median vallasta ja journalismista. Vaikka raportti perustuukin Suomessa tehtyihin haastatteluihin ja kyselyihin, se sisältää...
Sibeliuksen lapsuusajasta Hämeenlinnassa kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa, jotka löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista:Erik Tawaststjerna: Sibelius / 1 (Otava 1965)Erik Tawaststjerna: Sibelius (Otava 2003, 2015 2.p.)Markus Similä: Pienet suuret suomalaiset / millaisia he olivat lapsina ja nuorina? (Minerva 2009)
