Reino on suomalainen lyhentymä saksalaisesta alkuperää olevasta Reinholdista. Reinhold on suomeksi "jumalan neuvolla hallitseva".
Leo on latinaa ja tarkoittaa leijonaa.
Teddy on angloamerikkalaisessa maailmassa sekä Teodorin että Edwardin kutsumanimi. Teodor on kreikassa Jumalan lahja ja Edward muinaisenglannissa rikkauden vartija.
Viljami (engl. William, saks. Vilhelm) on lujatahtoinen kypäränkantaja (eli sotilas).
Ilana on uudehko juutalainen nimi. Heprean kielessä se tarkoittaa puuta. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Ilana-nimeä on Suomessa annettu 113 naiselle. Ks. tarkemmin: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimien merkitysten lähteenä Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä...
Laulun nuotinnos löytyy tosiaan Suuri toivelaulukirja -sarjan joululauluja sisältävästä teoksesta Suuri toivelaulukirja: joululauluja (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1998). Esittelytekstin mukaan se tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä Cranham tai In the Bleak Midwinter. Suomenkieliset sanat laati Martti Haapakoski.
Lisäksi se sisältyy esimerkiksi seuraaviin laulukirjoihin: Kultainen joululaulukirja ( Otava, 2016), Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007) ja Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Chappell Music Finland/Sulasol, 1998)
Dekkareihin perehtyneen työtoverin ja alempana mainittujen hakuteoksien avulla löytyi seuraavia ehdotuksia.
Sujata Masseyn Rei Shimura -salapoliisisarjan päähenkilö on nuori ja toimelias amerikkalais-japanilainen englannin opettaja, jonka harrastuksena on Japanin historia ja taide. Sarjassa on kymmenen osaa, ja teksti on normaalikokoista, melko suurella rivivälillä painettua.
Arthur Conan Doylen mestarisalapoliisi Sherlock Holmesista kertovissa klassikkosalapoliisikertomuksista on olemassa eri painoksia, joiden tekstin koko ja riviväli vaihtelevat.
Tuula Matintupaa on kehuttu henkilökuvauksesta ja huumorista. Hänen Aleksanteri Piippo –sarjassaan on kahdeksan kirjaa. Rikosylikonstaapeli Piippo on itsepäinen, neuroottisen herkkä ja taitava...
Löydät vastauksen kirjasta: Tieteen ja tekniikan merkkitapauksia Otava 2002. Unkarilainen lehtimies Laszlo Biro keksi "uudenlaisen mustekynän" vuonna 1938. Kynän kärkeen on asennettu pieni pyörivä kuula, joka päästää mustetta tasaisesti paperille.
Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Myöskään tämän laulun laajempia sanoja ei tunnu laajemmallakaan etsinnällä löytyvän, vaikka itse ilmaisu tuntuu olevan tuttu joillekin keskustelupalstojen asiakkaille. Jälleen täytyy toivoa, että joku tämän vastauksen lukija tunnistaa laulun ja antaa lisätietoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tehtiin Pietarissa 1901, kun Mooses Putron johtama suomalainen kuoro tallensi lauluja mm. Sibeliuksen Isänmaa. Seuraavana vuonna Aino Ackte levytti Pariisissa. Ensimmäinen levytys Helsingissä oli 1904, kun Will Gaisberg levytti Adolf Lindforsin lausumia otteita Molieren Luulosairaasta. Samana vuonna Yleisradion toimittaman sivuston Kansallinen äänigalleria http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto mukaan ensimmäisen äänilevyn Helsingissä teki Pasi Jääskeläinen ja levy oli Tammerkosken sillalla.
lähteet: Pekka Gronow: Äänilevyn historia (WSOY 1990)
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 5 (1979)
Varsinaisesti kaksikielisiä mangakirjoja en löytänyt Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta tarkoituksiinne sopisi kenties Japania mangan avulla , kaksiosainen sarjakuvilla ryyditetty kieliopas tai Kanji de manga -sarja, jossa syvennytään japanin kanji-merkkien saloihin. Nämä teokset on erityisesti suunnattu nuorille lukijoille.
Kaksikielistä manga kyllä julkaistaan, sillä se on Japanissa suosittu tapa opsikella englantia. Mm. suosittuun Sherlock-televisiosarjaan pohjautuva Sherlock: A Study in Pink on julkaistu versiona, joka sisältää jokaisen puhekuplan tekstit sekä englanniksi että japaniksi. Verkosta löytyy kaksikielistä manga ilmaiseksi esim. https://bilingualmanga.com/ sivustolta.
Lähteet:
http://animelehti.fi/...
Thea ja Tea juhlivat 6.2. Ne ovat lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee 'Jumalan lahjaa'.
Oona on ilmeisesti Irlannista saatu nimi, joka pohjautuu muinaisirlantilaiseen nimeen Oonagh (engl. Una). Kantanimen lähtökohta on epäselvä, mutta sille on tarjottu muun muassa merkityksiä 'lammas' ja 'yksi'.
Vilma on lyhentymä nimestä Vilhelmina ja pohjautuu muinaissaksalaiseen miehennimeen Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'.
Isto on lyhentymä heprean nimestä Israel, jonka merkitys on 'Jumala taistelee' tai 'Jumala pääsee voitolle'.
Senja on karjalainen muunnos kreikkalaisperäisestä nimestä Ksenia, joka merkitsee 'vierasta', 'vieraanvaraista'.
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen nimeen Mechtild, jonka alkuosa...
Liitteenä olevassa kuvassa on Lahti Big Band -orkesterin keikkamainosjuliste.
Vastausta tiedusteltiin lopulta orkesterin väeltä itseltään, ja pitkään kapellimestarina ja orkesterin primus motorina toiminut Martti Peippo muisteli näin:
Vanhaa swingiä alettiin tehdä 1995 eli ennen sitä tuo ei ole voinut olla. Almanakkani ennen vuotta 1996 on jossain löytämättömässä paikassa, enkä -95 jälkeen löytänyt miltään vuodelta LBB-merkintää 17.7. Voi olla että merkintä vain puuttuu, mutta pidän tuota erittäin epätodennäköisenä. Veikkaisin siis vuotta 1995.
Aiheesta ei löytynyt kovinkaan paljon kirjallisuutta, suomeksi vielä vähemmän.
Pauli Huuhtanen on kirjoittanut teokset Rikkaus ja köyhyys Raamatussa (1977) ja Opetuslapsi ja omaisuus : omaisuuden arvostukseen ja käyttöön liittyvät korostukset Luukkaan evankeliumissa : traditio- ja redaktiohistoriallinen tutkimus (1976, väitöskirja).
Diakoniatyön roolia julkisen sosiaalityön rinnalla käsitellään kirjassa Viimeisellä luukulla : tutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta (2006). Toim. Elina Juntunen, Henrietta Grönlund ja Heikki Hiilamo.
Englanniksi löytyivät teokset:
Hoppe, Leslie J. : There shall be no poor among you : poverty in the Bible (2004).
Metzger, James A. : Consumption and wealth in Luke's...
Lapuan räjähdyksen jälkeen tehtaan johtoa syytettiin oikeudessa kuoleman ja vamman tuottamuksesta sekä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Lapuan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1979 räjähdystehtaan toimitujohtajan sakkoihin, koska räjähdystehtaan lataamon seinällä ei ollut kirjallisia ohjeita, joissa työntekijöitä olisi ohjeistettu ruudin käsittelyyn. Kyse oli siis turvallisuusmääräysten laiminöyönnistä. Päätöksestä valitettiin ja lopulta Vaasan hovioikeus antoi asiasta uuden tuomion vuonna 1982. Hovioikeus tuomitsi neljä tehtaan johtavaa työntekijää sakkoihin työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Tämän päätöksen korkein oikeus kumosi vuonna 1982. Kuoleman ja vamman tuottamuksesta ei mikään oikeusaste tehtaan johtoa tuominnunt....
Osoitteessa Hämeentie 2 oli vuosina 1939–1979 elokuvateatteri Tuulensuu. Ennen sitä ja sen jälkeen teatteri toimi Arena-nimisenä. Porthaninkatu 1:ssä tai Toinen linja 5:ssä oli elokuvateatteri Fenix vuoteen 1963 ja Hämeentie 8:ssa Kaleva vuoteen 1964 saakka. Siltasaarenkadulla oli kaksi elokuvateatteria, Plaza ja Pallas. Plazan toiminta päättyi 1955 ja Pallaksen 1957.
Lähteet:
Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Helsinki metropolitan area cinemas throughout the ages
http://www.communitywalk.com/kinohelsinki
Oletan, että molemmilla tavoilla päädytään lehtien sivuille. Toisilta pyydetään haastatteluita, toiset tarjoavat niitä. Lehtien nettisivuilla voi olla ihan virallinen yhteydenottolomake, jonka kautta kuka tahansa voi vinkata "hyvästä" jutusta.
Joskus taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee toimittajien ilmoituksia, että halutaan tehdä lehteen juttu aiheesta x. Ota yhteyttä, jos sinulla on kokemuksia kyseisestä aiheesta jne. Näillä ilmoituksilla usein haetaan nimenomaan ei julkisuudenhenkilöitä.
Palkkiota haastateltaville maksetaan äärimmäisen harvoin kertoo mm. toimittajan ja tiedottajan rooleissa ollut Jaakko Kilpeläinen näkyyjakuuluu-blogin kirjoituksessa:
"Haastatteluista maksetaan äärimmäisen harvinaisissa...
Kyseessä on Kai Niemisen nimeämätön runo, joka alkaa juuri noilla riveillä. Runo on kokoelmasta Kiireettä (1977).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Kaukametsä : suuri suomalainen lukukirja (toim. Hannu Mäkelä, 1994) ja Elämän kaari : valikoima runoja (toim. Kai Sievers, 1982), sekä Kai Niemisen runojen kokoelmasta Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969-1989 (1990).
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
