Useimmissa kunnissa on kilpailutettu sopimustoimittaja tai -toimittajia, jotka tarjoavat aineistoa kirjastoille. Myös asiakkaiden hankintatoiveina ostetaan aineistoa kokoelmiin.
Näiltä valintalistoilta kirjastot valitsevat hankintansa määrärahojen puitteissa. Valitsijoita on kunnan koosta ja kirjastojen lukumäärästä riippuen muutamasta hyvinkin moneen. Käytännöt vaihtelevat paljonkin kunnittain. Tuskin missään kunnassa valitsijoita on vain yksi.
Valintaan osallistuvia ei liene listattu mihinkään.
Jos haluaa oman kirjansa kirjastojen kokoelmiin, yksi tapa on tarjota sitä esim. Kirjavälityksen, Bookyn tai Btj:n listoille, joilta kirjastot saavat sen valittavakseen. Alla linkit kotisivuille:
https://www.kirjavalitys.fi/
https://www.booky.fi...
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Väittäisin, että puhelinoperaattorit voivat kukin valita oman hälytysäänensä. (oman puhelimensa soittoäänet saa kukin valita itsen)
Suomessa tällaiseen virittelyyn ei ole vielä lähdetty.
Ainakin maailmalla (etenkin Intiassa ja yhdysvalloissa) hälytysäänten muokkaus tuntuu olevan kasvava trendi ja kuuluvan hyvään asiakaspalvelukokemukseen. https://www.quora.com/Is-ringback-tone-different-in-different-countries, https://www.hutch.lk/tune-services/
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo ja linjaa Suomen dataverkkoja ja viestintää. https://www.lvm.fi/etusivu
Kenties tämä trendi rantautuu pian Suomeenkin...?
Helmet-kirjastojen tarjoamassa PressReader-palvelussa ei valitettavasti ole luettavissa Público-lehteä. Palvelusivuston vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voi etsiä julkaisuja maan, kielen ja julkaisutyypin mukaan. Portugalilaisia sanomalehtiä palvelussa on 20.
https://www.pressreader.com/
Ohjeet e-lehtien etäkäyttöön:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
VHS-elokuvia ei kirjastoissa ole kovin paljoa. Helsingissä käytännössä vain yhteisessä seutuvarastossa. Etsin kyselemiäsi elokuvia Helmet- ja Finna-tietokannoista, mutta en löytänyt. Elokuvat ovat luultavasti kadonneet kirjastoista.
Finna https://www.finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Sen perusteella A II 3 olisi "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodrystrophia s. schondroplasia). Pituus vähintään 152 cm, ruumiinrakenne sopusuhtainen, henkinen kehitys säännöllinen." A II luokkaan määrättiin yleensä "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa,, mutta jonka palveluskelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa."
Tietoa juuri Forssasta ei löytynyt, mutta Turussa ja Helsingissä puolukka näyttää maksaneen 1:40 - 3 mk/litra. Ks. tarkemmin kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavia CD-soittimia.Itäkeskuksen digitointilaitteen voi varata myös CD:n kuuntelua varten.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84927
Fredmans epistel 79 löytyy suomennettuna teoksesta Bellman, Carl Michael, Fredmanin epistoloita. Suomentanut Unto Kupiainen Karisto 1957 , ss.140-143. Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Teoksesta löytyy myös uudempia painoksia, joita on saatavana muistakin kirjastoista.
Bacchi orden'ia en löytänyt mistään suomennettuna. Joitakin erilaisia laulukokoelmia löytyy, mutta niistä mistään en valitettavasti löytänyt suomennettuna ko. runoa. Kuoropartituurista "200 kvartettsånger" (: utgivna av Sällskapet M.M. / Under redaktion av K. G. Hedberg. Helsingfors : Sällskapet M.M., 1958) löytyy Bacchi orden, mutta ruotsiksi. Partituuri löytyy Tikkurilan kirjastosta.
Kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta on tullut monia ehdotuksia:
- Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva
- Gunter Grasin Peltirumpu
- Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu
- Virginia Woolfin Orlando
- Sean Stewartin Cathyn kirja
- A. F. Th. van der Heijdenin Päivän mittainen elämä
- Jacques Brianin sarja Lentävä hollantilainen
- Stephenie Meyerin kirjat Houkutus, Epäilys ja Uusikuu
- J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogia (haltijat)
- Maarit Verrosen, Yksinäinen vuori
- Carlos Fuentesin Aura ja Inez
- Tess Gerritsenin Elämän lähde
- Wilbur Smithin Niilin valtias
Kypsymättömyyttä kuvataan mm. näissä kirjoissa
- Candace Bushnellin Sinkkuelämää
- Hallgrimur Helgasonin 101 Reykjavik
- John Irwinin Neljäs käsi
- Ari...
Romain Rolland’n vuosina 1903 – 1912 ilmestyneen Jean-Christophe-sarjan ensimmäinen osa (alaotsikolla Nuoruus tai Sarastus) on lainattavissa HelMet-kirjastojen varastosta Pasilasta kahtenakin eri laitoksena. Myös sarjan muiden yhdeksän osan suomennokset löytyvät Pasilan kirjavarastosta, josta voit tilata ne omaan lähikirjatoosi. Sarjan suomensivat Joel Lehtonen ja Huugo Jalkanen vuosina 1917 - 1919.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
http://association-romainrolland.org/bibliographie.htm
Valitettavasti en pysty antamaan varmaa vastausta noiden tietojen perusteella. Vain pieneen osaan tallella olevista ohjelmista on merkitty luotettavasti kuvauspaikat. Esim. vuonna 1974 on tehty ohjelma "Viimeiset uudisraivaajat", joka on kuvattu Pudasjärven Ruuhensuolla, mutta Pärjänsuosta en löytänyt mainintaa.
On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Lainaa vain-kappale löytyy seuraavilta Maaritin cd-levyiltä:
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Laakson liljasta metsän tyttöön: kaikki parhaat. Ilmestynyt 2002.
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Maarit. Ilmestynyt 1990.
Voit uusia kirjasti HelMet-palvelussa: www.helmet.fi. Uusimista varten tarvitset kirjastokortin ja tunnusluvun, jonka saat lähimmästä kirjastosta. Ota mukaan henkilöllisyystodistus tai vastaava. Uusiminen onnistuu kaikilta Internet-koneilta, jos kirjasta tai muusta lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia. Voit uusia aineiston viisi kertaa tällä tavalla, sitten täytyy jo palauttaa kirja.
Ehdotuksesi on erinomainen ja kannattaisi kääntyä Jyväskylän kaupungin puolen ja lähinnä Keski-Suomen museon, se toimii Jyväskylän kaupunginmuseona. Tässä yhteystiedot:
http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/yhteystiedot
Julkaisusta Meidän lapset: albumi; Koteja kodittomille lapsille r.y; Porvoo, WSOY, 1923 löytyy nuotti Mikael Nybergin säveltämään Immi Hellénin sanoittamaan kappaleeseen Leiki, lapsi. Sama teksti on julkaistu nimellä Lapselle Immi Hellénin kokoelmassa Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu; Helsinki : Valistus, 1930.
