Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Kirjaa ei löydy Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta eikä maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta. Kirja voidaan kuitenkin hankkia teille ulkomaisista kirjastoista kaukopalveluna. Lähikirjastossanne voitte täyttää kaukopalvelukomakkeen.
Kirjaviitteitä saat kansallisbibliografiasta (eli Fennicasta). Siihen pääsee kirjastojen internetmikroilla yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi valitsemalla yläpalkista Kirjastot, ja esiin tulevalta sivulta oikeasta reunasta Linnea-tietokannat, seuraavaksi Yhteydet, ja sitten pitkän luettelon lopusta Fennica. Fennicassa haku kannattaa tehdä sanahakuna, jossa on katkaisu (ilmaistaan kysymysmerkillä), jotta kaikki taivutusmuodot tulevat mukaan: radiomainon? Viitteitä tulee 16, joukossa esim. Radiomainonnan opas (1988) ja Mainonnan ABC käsikirja (2003).
Vastaavanlainen haku kannattaa tehdä myös Linnean Arto-tietokannasta, josta saa artikkeliviitteet.
Opinnäytetyötä varten kannattaa perehtyä Kirjastot.fi-sivun yläpalkista...
Hei
Suurin osa kirjastomme käsi- ja taideteollisuusaineistoa on suomeksi joko kirjoina (suurin osa) tai lehtinä (pienempi osa).
Voit tehdä hakuja kotisivullamme: http://kirjasto.kuopio.fi//
Sinun kannattaa valita Tarkennettu haku, jossa voit tehdä erilaisia tarkennuksia haullesi.
Valitse asiasanoiksi käsiteollisuus tai taideteollisuus ja voit valita myös kielen ja/tai aineistolajin.
Kutakin hakutulosta voit muokata vielä klikkaamalla kohtaa Valitse lajittelulaji ja painamalla Hae. Esim. valitsemalla siihen julkaisuvuosi, saat uusimman aineiston näkymään listan alkuun, vanhimmat loppuun.
Sinua kiinnostavia uusia tietokirjoja löydät kotisivultamme, klikkaamalla kohtaa Vinkkitori (punaiset palkit) ja sitten vasemmalta kohtaa Uutuudet -...
Mikkelin kirjastoista ei valitettavasti löydy tietoja Toivo Käestä. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html löytyy tekijähaulla Käki, Toivo 34 viitettä. Valtaosa Käen julkaisuista on Turun yliopiston kirjastossa, muutamia on Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Ainoa lainattava Käen julkaisu on 16-sivuinen vihkonen Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta, 1940, jonka voitte tilata lähikirjastonne kautta kaukolainaksi Kuopion Varastokirjastosta.
Esim. Kansalliskirjastossa olevat Käen kirjoitelmat saa pyydettäessä lukusalilainaksi. Kansalliskirjastossa on häneltä myös muutama mikrofilmattu kirjanen.
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei ole sellaista toimintoa, jonka avulla pystyisi hakemaan kaiken tietyntyyppisen tietyssä kirjastossa hyllyssä olevan aineiston. Niinpä siis Puistolan kirjaston hyllyssä tällä hetkellä olevia bestsellereitäkään ei valitettavasti pysty tietokannasta hakemaan.
On toki mahdollista hakea esimerkiksi kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva kaunokirjallisuus (tai kaikki Puistolan kirjaston kokoelmaan kuuluva tiettyä aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus jne.), mutta teosten tämänhetkinen saatavuus täytyy kuitenkin tarkastaa kunkin teoksen kohdalta erikseen.
Kysyin asiaa Suomen kirjastoseuran kirjastotyöryhmän jäseneltä ja kirjastoautosivujen toimittajalta, https://www.kirjastot.fi/kirjastoautot. Hän vastasi näin:
Kirjastoautoissa on vaihtelevasti asiakaspäätteitä, melko monissa kirjastoautoissa on mahdollisuus nettikoneiden käyttöön. Mitään varsinaisia lukuja minulla ei ole valitettavasti antaa.
Kanerva-kuoron ja soitinyhtyeen esittämä ”Huivi” on LP-levyllä Kanerva-kuoro: ”Soi laulumme” (Kanerva-kuoro ja soitinyhtye KAN-LP1, 1979). Laulu alkaa: ”Armas äitini mun huolen kaikesta kantoi”. Levyn takakannessa laulun säveltäjäksi on merkitty ”P. Maiborod”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kanerva-kuoron johtaja Mauno Saksanen. En löytänyt tätä sanoitusta mistään muualta kuin laulettuna tältä levyltä. Tämä levy löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston maakunnallisesta kotiseutukokoelmasta eli Pirkanmaa-kokoelmasta ja sen voi kuunnella Tampereen pääkirjastossa.
Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa ei ole laulusta tarkkoja tietoja. Discogs-tietokannan vihjeen perusteella laulun säveltäjä on...
Kattavasti akvarellimaalauksia esitteleviä kirjoja on hieman huonosti saatavilla, tässä on kuitenkin joitain ehdotuksia:
Coombs, Katherine: British Watercolours 1750-1950
Paunila, Marjukka: Akvarellimaalaus (muutakin asiaa, mutta myös hyvin erilaisia vesivärimaalauksia eri taiteilijoilta ja eri aikoina)
Reynolds, Graham: Watercolours - A Concise History (pienehkö kirja ja melko huonot kuvat, mutta ajallisesti ja maantieteellisesti kattava)
Wilcox, Timothy: The Triumph of Watercolour - The Early Years of the Royal Watercolour Society 1805-55
Sylipainilla tarkoitetaan syliottein painimista. Sitä on kutsuttu myös ristipainiksi. Suolipaini ei ole erillinen laji, vaan yksi sylipaini-nimityksen alueellisista varianteista. Rinnuspainissa vastustajaa tartutaan rinnuksista kiinni. Vyöstäheitossa (myös vyöpaini ja housunkauluspaini) vastustajaa tartutaan housunkauluksesta tai vyöstä.
Lähteet:
Maximilian Stejskal, Folklig idrott
Nykysuomen sanakirja
Parhaiten löydät etsimäsi kirjat tekemällä haun Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yhteinen. Löydät sen Internetistä osoitteesta www.helmet.fi. Valitse Sanahaku ja anna hakusanoiksi esim. vankilat and kaunokirjallisuus. Lisäksi voit tehdä haluamasi kielirajaukset. Saat näkyviin luettelon kirjoista, joiden saatavuus vaihtelee, saatavuustiedot saat näkyviin painamalla ao. kirjan nimen kohdalta. Tässä esimerkkejä suomenkielisistä kirjoista:
Herbert Schmidt: Uskollinen kuolemaan asti ;
Edward Bunker: Elukkatehdas ;
John Grisham: Veljet
Englanninkielisistä:
Stephen Hunter: Pale horse coming ;
Graham Swift: The light of day ;
Jos Sinulla on kirjastokortissa tunnusluku, voit valita haluamasi kirjat ja noutokirjaston, josta haluat ne...
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://finna.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen...
Kati Tervon kirjaa on tulossa HelMet-kirjastoihin ja tilattu kappalemäärä on 101. Ensimmäinen painos on myyty loppuun ja toinen on vasta tulossa, jota olemme jääneet odottamaan.
Kirjaa esitettiin kustantajan syysluettelossa vaikka se ilmestyi jo huhtikuussa.
Teos on siis pian tulossa.
Mahdollisuudet päästä työllistetyksi tai oppisopimukseen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon ovat valitettavasti hyvin pienet. Työllistetyksi päästäksesi ensiaskel on ottaa yhteyttä Helsingin työ- ja elinkeinotoimistoon: http://www.mol.fi/toimistot/helsinki/
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yleisistä rekrytointiasioista vastaa kirjastonjohtaja Tiina Järvinen, puh. 0299 530 170, e-mail. tiina.jarvinen [at] mil.fi .
Hei
Tarkoititkohan Trojepolski, Gavril: Bim mustakorvaa?
Sitä löytyy suomennoksena. Saatavuustiedot alueeltasi löydät osoitteesta https://joki.finna.fi/
Jos linkki ei avaudu, kopioi se osoitekenttään.
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Fantasiakirjallisuudessa päähenkilö on usein orpo, mutta myös vanhempia päähenkilöinä löytyy. Ensimmäisenä tulee mieleen NK Jemisinin Viides vuodenaika ja toisena David (ja Leigh) Eddingsin Mallorean taru. Molemmissa etsitään ryöstettyä lasta. Jos vanhemmuuden ei tarvitse olla biologista, Le Guinin Tehanu. Muita mieleentulevia, suomeksi löytyviä kirjoja:Bradley: Avalonin usvat Ishiguro: Haudattu jättiläinenVaughan: Saga -sarjakuvaTepper: Ruohojen maaEnglanniksi:Chakraborty: The adventures of Amina al-Sirafi Bujold: Paladin of souls ja myöhemmät kirjat Vorkosigan-sarjassaMoon: Remnant populationLaValle: The changelingMacAvoy: Tea with the Black DragonWalton: LifelodeWang: The Sword of Kaigen
