Tässä Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/?lng=fi tehty haku seuraavilla hakuehdoilla: (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu").Haun tulosHakusana Amerikan yhdysvallat lisätty tässä haussaVastaava haku Finna.fi:ssä, (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu" AND Aihe:"amerikan yhdysvallat" AND suomi)aihesanojen osalta määritelty, että tuloksessa pitää olla sekä sanat Amerikan yhdysvallat että Suomi.Hakutuloksen osumien otsikoista pääsee katsomaan tarkempia teostietoja.
Sitä ei taida löytyä vielä mistään. Verkkokaupat Amazon ja Book Depository ilmoittavat, että englanninkielinen kirja julkaistaan vasta toukokuussa 2020.
Ylioppilaslakin historiasta on tosiaan monenlaista näkemystä. Vastaan kuitenkin, että ylioppilaslakki on alkujaan ollut tummansininen tai musta. Väristä esiintyy jonkin verran erimielisyyttä, mikä johtunee ajan mustavalkoisista kuvista.
Ylioppilaslakki sain alkunsa Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) aikana. Ylioppilaat mellakoivat usein ja jotta heitä voisi pitää paremmin silmällä, keisari määräsi kaikille ylioppilaille harmaan univormun. Näin ylioppilaita oli helppo valvoa, sillä heidät voitiin tunnistaa helposti. Keisarin kuoltua univormuista luovuttiin ja jäljelle vai tumma ylioppilaslakki.
Noin 1870-luvulla Suomessa otettiin Ruotsin mallin mukaan valkoinen ylioppilaslakki.
Katso mm. https://www....
Hei,
Etunimi oli työläs löytää mutta viimein sekin löytyi ja runsaasti tietoja.
Pekka Ollilainen (s.1866 Nurmeksessa, k. 1940)
Kyseessä on sama henkilö. SKVR:n mukaan kerännyt aineistoa 1888-1892, joten hän on ollut reilu parikymppinen opiskelija.
”Opettaja P. Ollilainen Joroisista on lähettänyt runsaan ja hyvin toimitetun kokoelman satuja, runoja, loitsuja, taikoja ja arvoituksia Nurmeksesta, Rautavaaralta, Nilsiästä, Kuusjärveltä, Enosta, Sortavalasta ja Pieksämäeltä. Hänelle ehdotetaan 50 markan rahapalkinto.”
(Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista, toim. SKS, 1895)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498427?term=P.%20Ollilainen&page=254
Opettajana Joensuun kansakoulussa sekä ilta- ja...
Mielenkiintoista kyllä, mainitsemaasi teosta ei löydy Fennicasta eikä Lindasta, mutta kylläkin Helkasta, jossa se on UDK:n mukaan sijoitettu luokkaan 631.1 (Maatalouden liiketiede. Maanviljelystalous). Jos teillä käytetään luokitusjärjestelmänä YKL:ta, niin siinä taas vastaava luokka näyttää olevan 67.1. Itse kirjaa näkemättä on tietysti vaikea sanoa, kuinka hyvin tuo luokka ja sen sisältö vastaavat teoksen sisältöä, mutta ainakin otsikon perusteella tämä valinta vaikuttaisi varsin luontevalta. Toivotan työintoa kirjaston järjestämiseen!
Värityskirjoilla ei ole omaa kirjastoluokkaa, vaan ne ovat siinä luokassa, johon ne aiheensa puolesta kuuluvat. Monet värityskirjat ovat kuvakirjaluokassa, joka on YKL-luokituksessa luokka 85.2
Tietoa yksittäisistä myyntiin tulevista poistokirjoista ei ole mahdollista saada. Kirjastot myyvät vain kokoelmistaan poistettua aineistoa. Kirjastojen kokoelmista poistetaan kirjoja huonon kunnon, sisällön vanhenemisen ja vähäisen lainauskierron vuoksi. Mitään systemaattista ilmoittelua myytävistä poistokirjoista ole. Kirjoja tulee kirjastojen poistomyyntin jatkuvasti eikä niitä ole mahdollista varata etukäteen.
Vanhoja kirjoja voi etsiä myös antikvariaateista.
Kirjaa ei ole annettu kenellekään muulle. Niin kauan kuin kirjan tiedot näkyvät varaustiedoissasi, kirjaa ei ole lainattu sinulle. Vasta kun kirja näkyy omien tietojesi lainalistassa, kirja on sinulla lainassa. Muokkasin varaustasi hieman. Varaus on kuitenkin edelleenkin voimassa ja sinulle ilmoitetaan, kun kirja on Puotilan pysäkillä noudettavissa.
Tarja Taurulan teosluettelon (Yrjö Kilpinen - Sävellykset 1998) mukaan laulun käsikirjoitus on kadonnut, eikä mitään Kilpisen itsensä tekemää yksinlauluversiota tunneta. Muitten tekemiä pianosäestyksisiä on erilaisissa laulukirjoissa useita alkaen Suuresta toivelaulukirjasta nro 9.
Heikki Poroila
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Voit etsiä dokumenttielokuvia HelMet-järjestelmästä kirjoittamalla ensin hakusanaksi sademetsät ja kun saat listan aineistoista, valitse sitten vasemmasta palkista aineistolajiksi DVD-levyt. Ainakin elokuvia Ajan unohtama maa ja Villi Indonesia on kuvattu asiasanoilla sademetsät ja heimot tai alkuperäiskansat, josta voinee päätellä, että niissä esiintyy luonnon lisäksi myös ihmisiä. Samanlaisen haun voit tehdä hakusanalla viidakot.
Kirjaston asiakas on velvollinen ilmoittamaan muuttuneen osoitteensa kirjastoon. VASKI-kirjaston asiakas voi tehdä ilmoituksen missä tahansa VASKI-kirjaston toimipisteessä, jolloin täytyy esittää kuvallinen henkilöllisyystodistus. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös VASKI-verkkokirjastossa osoitteessa:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Jotta pääsee muuttamaan tietojaan verkkokirjastossa, pitää kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tunnusluvun saa mistä tahansa VASKI-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
VASKI-verkkokirjastoon kirjautumisen jälkeen valitaan oikean reunan valikosta "Omat tiedot", sen jälkeen alhaalta oikealta "Omat yhteystiedot". Tämän jälkeen tiedot tulevat...
Jo varhaisella mykkäfilmikaudella pystyttiin luomaan kaksoisroolin tapaisia trikkejä päällekkäisvalotuksella niin, että henkilö saattoi esiintyä samassa kohtauksessa kahdesti. Vaikutelma ei tosin ollut täysin realistinen ja sitä käytettiinkin mm. kummitushahmojen esittämiseen.
Todentuntuisia tuloksia saatiin peittämällä objektiivista osia ja valottamalla filmiä kaista kaistalta. Tekniikka oli hyvin vaativa ja työläs. Yksi varhaisimmista on Buster Keatonin lyhytelokuva Buster varieteessa vuodelta 1921.
https://www.youtube.com/watch?v=YtQz6tpBN3A
Mykkäfilmikauden trikkejä.
Valitettavasti en onnistunut löytämään varmaa tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Yritin löytää lähettämässäsi kuvassa oleville merkeille vastaavuutta Googlen käänteisen kuvahaun avulla, mutta haku ei tuottanut täydellistä vastaavuutta kummallekaan merkille. Haussa tuli kuitenkin useita kuvatuloksia Lotta Svärd -järjestön rintamerkeistä, joissa oli samat kirjaimet "SL" kuin mummisi merkeissä. Näin ollen on mahdollista, että kyse on Lotta Svärd -järjestön myöntämistä merkeistä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse ...
Plussa-aineistonhaku, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/plussa/
löytää 600 tietuetta hakusanalla jatkosota. Mutta hakusana jatko-sota antaa vain kaksi viitettä. Jos käyttää pääkaupunkiseudun kirjaston yleisöpäätettä, voi laittaa asiasanaksi jatkosota ja painettuaan F11 voi selata sivukaupalla erilaisia tarkentimia.
Varsinaista vammaisten tasa-arvolakia ei ole, vaan aihetta käsitellään monissa eri säädöksissä. Valitse osoite http://www.finlex.fi/lains/index.html , kirjoita hakukenttään vammai* and tasa*, niin oikealla olevaan kenttään tulevat lakikohdat. Eduskunta-asiakirjoihin pääsee osoitteesta http://www.eduskunta.fi/ | Asiat ja asiakirjat | Asioiden käsittelyvaiheet | kirjoita kohtaan Haku kaikista viitetiedoista vammai# and tasa# , Suorita haku. Viitteiden joukosta löytyy hallituksen esitys 169/2001, jonka perusteella on säädetty useita vammaisia koskevia lakeja.
