Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
Sanoitukset on kaikki tehty tilaustyönä albumille. Ne löytyvät äänitteen kansilehtisestä, mutta niitä ei ole välttämättä julkaistu muualla - ehkä niitä nähdään tulevaisuudessa runoilijoiden kootuissa teoksissa. CD-levy saateteksteineen on varattavissa Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.634149Tiihosen sanoitukset Valse tristeen on julkaistu kansilehtisen lisäksi myös Parnassossa 6/2008.Lähde:https://yle.fi/a/3-6114137
Olikohan kaipaamasi kirja tämä:Crow, Duncan (ed.):Armoured fighting vehicles of Germany: world war 2. Profile Publications 1973. Kirja on meiltä poistettu. - Tämä sen sijaan on lainattavissa edelleen: Senger und Etterlin,F.M.von:Die Kampfpanzer von 1916-1966. J.F. Lehmanns Verlag 1966. 523 s.
Suomen kansallisbibliografian mukaan 1998 ilmestynyt, Osmo Lappalaisen ja kumppanien kirja Horisontti on peruskoulun yläasteen historian oppikirja, jonka alanimeke on Historia Napoleonista nykypäivään. Siitä on otettu useita lisäpainoksia 2000-luvun puolella.
Kysymäsi 1998 ilmestynyt kirja puolestaan on uudistettu laitos 1995 ilmestyneestä, hieman laajemmasta samannimisestä oppikirjasta.
Koska kyseessä on peruskoulun kirja, sitä on hankittu kirjastoihin niukasti.
Sekä 1995 ilmestynyttä että 2003 ilmestynyttä painosta on kuitenkin vielä saatavissa HelMet-kirjastoista. Jos kirjoitat HelMetin etusivun hakukenttään sanat horisontti ja lappalainen, saat esiin molemmat nimekkeet. Vuoden 2003 laitoksessa lukee Horisontti 7/8 : historian oppikirja...
Varausmaksu on peritty aikuisten varauksista jo useiden vuosikymmenien ajan. Lapset ja kirjastoautojen asiakkaat saavat varauksensa ilman varausmaksua, mutta 18 vuotta täyttäneiltä varausmaksu peritään.
Kannattaa tällaisissa asioissa aina ottaa suoraan yhteyttä kyseiseen kirjastoon. Haminan kaupunginkirjaston verkkosivuilla https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto ei ole erikseen mainittu, että siellä olisi kopiokone, mutta toisaalta ne ovat perinteisesti kuuluneet kirjastojen palveluvalikoimaan. Kirjaston puhelinnumero on 040 199 1310 ja sähköposti kirjasto@hamina.fi.
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Islantilaisia tai tanskalaisia feministisiä sarjakuvia ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastossa. Norjalaisilta tekijöiltä Marta Breeniltä ja Jenny Jordahlilta löytyy seuraava teos (myös ruotsiksi ja englanniksi):
Naiset : 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta / Marta Breen, Jenny Jordahl ; suomentanut Sanna Manninen
Breen, Marta, sarjakuvantekijä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2377438__SJordahl%2C%20Je…
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-...
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi...
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Tietokannoista löytyi viitetiedot, jonka mukaan CD-levyllä Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana on Antonio Machadon runoon sävelletty kappale Kuule kulkija. Runon on suomentanut Kristiina Hurmerinta. Kyseessä on siis etsimänne runo, mutta CD:ssä ei ole tekstiliitettä. Sanat pitäisi toisin sanoen "poimia" äänitteeltä.
Muista julkaistuja suomennoksia runosta en löytänyt.
Pidot : Ihmisen ääni kolmen sisaren vieraana -äänite Helmetissä
Kirjastonhoitaja ei ole asiantuntija ötökkäaiheissa, mutta ötökkä vaikuttaisi metsätorakalta. LinkitÖtökkätieto: Metsätorakka https://www.otokkatieto.fi/species?id=179Aiempi vastaus samasta aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/loysin-keittion-lattialta-aamulla-kyseise…
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Etsimäsi hallituksen tiedonanto julkaistiin lehdissä 23. kesäkuuta 1941. Tässä tiedonannon teksti päivän Helsingin Sanomista:
Hallitus on antanut seuraavan tiedonannon:
Olemme joutuneet välittömään vaaravyöhykkeeseen.
Turvallisuutemme tehostamiseksi on jo aikaisemmin kutsuttu reservejä palvelukseen. Nyt meidän on oltava entistäkin enemmän varuillamme.
Itsenäinen, vapaa Suomi odottaa, että sen jokainen kansalainen tänä vaativana ajankohtana säilyttää rauhallisuutensa ja itsehillintänsä sekä tyynesti suorittaa työnsä ja täyttää velvollisuutensa lujassa luottamuksessa kansamme onnelliseen tulevaisuuteen.
Osaa tekstistä siteerataan Savon Sanomien artikkelissa, jonka löydät osoitteesta
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tuntui-...
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Kirill Bulytševin kirja Alissa avaruudessa (WSOY, 1981)? Tarinan alussa Alissan isä ottaa tyttärensä mukaan tutkimusretkille avaruuteen, vaikka hän onkin käyttäytynyt huonosti.
Lisätietoja ja kirjan kannen näet Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/430-alissa-avaruudessa
Saunatontun sihukivi on Helinä Salotien kirjoittama ja se on julkaistu vuonna 1963. Kirjaa ei löydy Kirkkonummen kirjastosta (http://www.pegasos.atp.fi) mutta on olemassa muun muuassa Espoon kirjastossa ja sen voi kaukolainata sieltä tai kirjan voi noutaa suoraan Espoon kirjastosta. Pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi voit itse tarkistaa kirjan tilanteen.
Tarkoittanet Kariston vuonna 1990 julkaisemaa teosta Eino Leino: Rakkausrunoja. Kirjan kannessa on valokuva, jossa on metsätähtiä (Trientalis europaea).
Eino Leino: Rakkausrunoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52925
Metsätähi Luontoportissa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahti
