Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Heimo Suntion säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kaupungin valot ei valitettavasti ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tuolloin on todennäköisesti ollut käytössä lääkintöhallituksen 1.1.1987 lukien käyttöön hyväksymä Tautiluokituksen nimistö ja numerointi. Tautiluokitus löytyy digitoituna STM:n hallinonalan Julkari-palvelusta. Sen mukaan 3449x:n merkitys on paralysis cerebralis alia - muut aivoperäiset halvausoireet.
"Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan / kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla."
Nämä säkeet ovat Arvo Turtiaisen runosta Oli joulupäivä (nimi sisällysluettelosta), joka sisältyy kokoelmaan Minä, paljasjalkainen.
Shakespearen "This royal throne of kings, this sceptred isle" Richard II:n toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti: "Tämä kuninkaiden valtaistuin, hallitseva saari". Sitaatti on peräisin näytöksen tekstiriveiltä 42 ja 43 (" -- Tämä kuninkaiden valtaistuin, / hallitseva saari, -- ") Gauntin puheenvuorosta riveiltä 32–74.
Oletkin jo pohtinut hyvin perusteellisesti Valo-sanan mahdollisia merkityksiä tässä kirjassa.
Kirjan luettelointitiedoissa on asiasanoina mm. elämänkaari, itsensä toteuttaminen, inspiraatio, itsetunto, henkinen hyvinvointi ja itsensä hyväksyminen. Nuo kaikki voisivat olla myös tuon valo-sanan merkityksiä.
Kääntäjä ei kenties ole halunnut muokata Obaman hyvin amerikkalaista kirjaa turhan paljon, vaan on säilyttänyt suomalaisille vieraamman valo-käsitteen suorana käännöksenä.
Kääntäjien urakkaa on pohdittu esim. Ylen artikkelissa 8.8.2010 Väinö Linnan kirjojen avulla. Linkki artikkeliin
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Kirja näyttäisi olevan paikalla sekä Vaasan että Kokkolan kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus onnistuu kyllä ja meidän kaukolainamksu on 3€, kun teos on saatavissa yleisestä kirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä verkossa osoitteessa www.kyyti.fi ja sieltä lomakkeista löytyy kaukolainapyyntölomake tai soittamalla kirjastoon tai täyttämällä kaukolainapyyntö kirjastossa.
Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
Inkeri Anttila oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1973–1976. Anttila edusti Liberaalista Kansanpuoluetta.
Väinö Hupli oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1919 - 1921. Hupli oli sosiaalidemokraatti.
Arthur Castrén ei ole ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Castrén oli Helsingin kaupunginjohtaja vuodesta 1921.
Lähteet:
Paavolainen, Jaakko: Helsingin kaupunginvaltuuston historia 1919 - 1976 (Helsingin kaupungin julkaisuja no 38, 1989)
http://valtioneuvosto.fi/hallitukset/ministeri/-/m/inkeri-anttila
https://kansallisbiografia.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inkeri_Anttila
Laulun nimi on: Papulan valssi. Sävel ja sanat Aili Runne. Laulu alkaa näin: Muistojen teitä kun kuljen, aina se Papulaan vie. Silmäni vain milloin suljen, eessäni pitkä on tie. Lapsuuden maille mä taas ennättäyn, Papulan sillan kun ylitse käyn ...
Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosaston varastossa on c-kasetti, jossa kyseinen laulu on. Kasetin nimeke on "Muistojeni Viipuri" ja kyseisen laulun siinä esittää Vilho Vartiainen Ossi Malisen orkesterin säestyksellä. Kasetti on lainattavissa.
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
Sakari Pälsin teokset Pohjankävijän päiväkirjasta (1919), Arktisia kuvia (1920) ja Merillä ja erämaissa (1929) sijoittuvat Pohjoisen jäämeren seuduille.
Teoksista ei ole lyhennelmiä saatavana verkossa.
Voitte tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
Vatevan messut kansainvälistyivät ja muuttuivat vuonna 1987 Pohjoismaisiksi muotimessuiksi. Niistä ensimmäiset avautuivat 27. tammikuuta 1987. Vuonna 1989 messuilla oli ensimmäistä kertaa mukana näytteilleasettajia myös Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Messupäivät vuosina 1987-89: 27.-29.1.1987, 24.-26.8.1987, 26.-28.1.1988, 22.-24.8.1988, 31.1.-2.2.1989, 22.-24.8.1989.
Lähde:
Helsingin Sanomat
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietää vain Suomen tilanteesta (kielirajaus oli ensisijaisesti suomeksi), kuinka uutta löydetyn aineistoa tarvitset ja minkälaista aineiston tulee olla (tieteellisiä tutkimuksia vs. nuorille tarkoitetut Internet-sivut). Aiheesta löytyi niukasti uutta tutkimustietoa (tarkastin Linda, Arto ja Aleksi tietokannat monilla eri asiasanoilla) ja siksi olen ottanut mukaan myös Internetistä löytyneitä nuorille suunnattuja sivuja.
Pötsönen, Riikka Nimeke: Seurustelua ja pelkkää asiaa : 15-vuotiaiden nuorten ajatuksia teemoista: seurustelu, seksi, ehkäisy, tiedonlähteet, perhesuunnittelupalvelut / Riikka Pötsönen ja Raili Välimaa Aineisto: Kirja Julkaistu: Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto , 1995 Sarja:...
Sketches by Boz on kokoelma Dickensin alunperin lehdissä julkaisemia kirjoituksia. Sitä ei liene koskaan käännetty suomeksi kokonaisuutena. Ainakaan Fennica-tietokannassa, jossa kaikki suomeksi julkaistu materiaali on luetteloituna, ei ollut viitettä käännöksestä. Kokoelmassa on n. 50 erillistä tarinaa, tarkistin niistä muutaman josko olisin löytänyt erillisiä käännöksiä, mutta vedin vesiperän.
Kolumbuksesta löydät tietoa suomeksi esimerkiksi tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista. Seuraavista kahdesta kirjasta on varmasti myös hyötyä (saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta www.libplussa.fi):
Camusso, Lorenzo: Kolumbus
WSOY, Porvoo, 1991
Kolumbus, Kristoffer
Amerikan löytöretken päiväkirja
Karisto, Hämeenlinna, 1992, [Näköisp.]
Voisiko kyseessä olla tämä teos: Becker, C. S.: Unbroken ties: Lesbian ex-lovers. (Boston: Alyson, 1988).
Kirjaa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto) (Huom! kirjasto on kiinni kesällä. Käytössä 29.8.2011 alkaen)
http://www.amazon.com/Unbroken-Ties-Carol-S-Becker/dp/1555831060
http://www.amazon.com/Lesbian-Ex-Lovers-Really-Long-Term-Relationships/…
