Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
Paikkasi Helmet-kirjastojen varausjonossa ei muutu, kun vaihdat noutokirjaston. Et siis joudu jonon hännille. Noutokirjastonhan voi vaihtaa vain sellaisista varauksista, jotka eivät ole vielä lähtenee matkalle noutokirjastoon tai eivät odota noutoa.
Vaihtaaksesi noutopaikan sinun täytyy kirjautua omiin tietoihisi. Valitse pudotusvalikosta noutokirjasto, johon haluat varauksesi tulevan ja tallenna muutokset.
Varsinaista valmista ohjetta noutopaikan vaihtamiseen ei käyttösäännöissä valitettavasti ole.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuolinilmoituksen julkaisu lehdessä on Suomessa tosiaan hyvin yleistä. Mitään tilastoa asiasta ei kuitenkaan liene. Omaiset päättävät asiasta, ja jokaisella on varmasti omat syynsä. Ylen uutiset kirjoitti kuolinilmoituksista vuonna 2017, alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-9415530
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:...
Koirista on kirjoitettu runsaasti kirjoja ja monissa niistä käsitellään, ainakin lyhyesti, myös koirien ja koirarotujen historiaa.
HelMetistä voi hakea koira-aiheisia kirjoja monella tavalla. Tässä niistä yksi:
Valitse opastettu haku ja sieltä Aihe.
Kirjoita hakukenttään koira.
Valitse viitteistä haluamasi, esim. koira, painamalla alleviivattua tekstiä.
Voit rajata hakua painamalla Rajaa / Järjestä hakua -painiketta ja valitsemalla haluamasi rajaukset esim. Aineisto: Kirja, Kieli: suomi.
Paina lopuksi Rajaa / Järjestä hakutulos -painiketta.
Tässä muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja:
Pulliainen, Erkki
Koira kotona ja luonnossa : käyttäytymisen perusteet
Helsingissä : Ajatus, 2000
ISBN 951-566-047-5 (sid.)
Pulliainen, Erkki
Koiran luonne...
Tieteellisten kirjastojen, maakuntakirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston tietokantoihin tehdyn haun perusteella julkaisua ei ole niissä saatavilla kuin Lapin yliopiston kirjastossa, jossa se on käytettävissä virkakäyttöön.
Sivustolla:
http://www.teknologiainfo.net
on tietoja julkaisusta ja sen saatavuudesta ostamalla.
Aloitussivun hakulaatikkoon ehdolla kirjan nimi kirjoitetaan
yleiset sopimusehdot, jolloin saa esille viitten julkaisusta.
Kyseistä dvd-boxia ei löydy Kainuun kirjastoista eikä muistakaan kirjastoista. Yksittäiset dvd:t 1-5 löytyvät Helsingistä, Lahdesta, Kouvolasta ja Kokkolasta. Niitä saa kaukolainaksi hintaan 4 e/1 dvd. Mikäli haluat tehdä kaukolainapyynnön, ota yhteys Kajaanin pääkirjaston kaukopalveluun joko sähköpostitse kaukopalvelu@kajaani.fi tai puhelimitse 08-6155 2434. Mikäli haluat voit myös täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen internetissä osoitteessa http://213.143.184.82/kirjasto/kaukolomkirja.htm
Paimion kaupunginkirjastoon on tulossa vuoden 2012 puolella digitointilaite. Kannattaa seurata kirjaston kotisivun ajankohtaista-palstaa http://www.paimionkirjasto.fi/
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla on todellakin soittohuone. Sen voi varata tunniksi kerrallaan (tunti päivässä) ja seuraavan soittovuoron saa varata kun edellinen on käytetty.
Huoneessa on digipiano ja akustinen piano, nuottiteline ja iso peili soittoasentoa varten.
Helpoiten soittovuoron saa soittamalla musiikkiosaston palvelutiskiin 02 2620 658 tai tulemalla itse paikan päälle.
Varaaminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja on maksutonta.
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen maakuntamuseon valokuvakokoelmaan, vaikka se onkin keskittynyt Turun alueeseen.
https://www.turku.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/kokoelmat/valokuvakokoelma
Siirtolaisinstituutti on koonnut ja julkaissut aineistoa suomalaisesta siirtolaisuudesta, siirtokunnista ja utopiayhteisöistä.
http://www.migrationinstitute.fi/
Lisäksi kannattaa etsiä käsiinsä WSOY:n vuonna 1925 julkaisema Frithiof Henrik B. Laguksen teos: Amurinmaan retki : suomalainen kommunismin koe, jossa Schoultz on yksi tekijöistä. Jos kuvat ovat "oikeita", voi niistä tiedustella WSOY:ltä.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Amurinmaan+retki+&type=AllFields
Googlata voi sanoilla Carl...
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluita, vaikka asutkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Paitsi Vantaan, myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirjastojen aineistot ovat käytettävissäsi. Helmet-kirjaston asiakkuus ei siis edellytä, että osoite on jossakin pääkaupunkiseudun kaupungeista. Osoitteen pitää kuitenkin olla Suomessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En ole varma, mitä kysyjä tarkoittaa. Kansainvälinen yritys on olemassa tänäkin päivänä. Viime vuosina yritys on saanut kyseen alaista huomiota toimitusjohtajansa Darren Woodsin ilmastomuutosta vähättelevistä kommenteista. Tilanne ehkä muuttuu, koska viime vuonna Nesteen entinen biopolttoaineliiketoiminnan vetäjä Kaisa Hietala nousi yrityksen hallitukseen. Hänen ja toisen uuden hallituksen jäsenen valintaa ajoivat erityisesti ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä Engine No. 1. Exxon Mobil on saanut muiden öljy-yhtiöiden tavoin kritiikkiä toimistaan energiakriisin aikana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta viime viikolla
Suomessa SOK osti Exxon Mobilin huoltoasematoiminnan vuonna...
Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista.
Sokerijuuresta löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta Monivuotiset vihannekset : löydä, kasvata, nauti | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio sivulta 110. Kirjassa kerrotaan, että "Sokerijuurta on helppo lisätä istuttamalla juuren yli pala naatintynkineen uudelle kasvupaikalle." Eli sokerijuuren (jatko)kasvatukseen ei välttämättä tarvitse siemeniä tai taimia. Kirjassa kerrotaan myös, että sokerijuurelle parhaiten sopii ilmava ja syvämultainen kasvualusta. Siitä ei ole mainintaa, onnistuuko kasvatus hyvin myös parvekkeella ruukussa tai laatikossa.Tarkempia sokerijuuren istutus- ja viljelyvinkkejä sekä tietoa siemenien ja taimien saatavuudesta kannattaa kysyä esimerkiksi Puutarha.net vastauspalvelu -sivustolta, jossa vastauksen saa puutarha-alan...
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
Hei,
Kyseinen kappale, joka on alkuperäiseltä nimeltään Kullan ylistys, mutta tunnetaan paremmin mainisemallasi nimellä, on alunperin kansanlaulu, joten sen tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa.
Kappaleesta on tehnyt oman sovituksensa mm. Merikanto, Oskar [1868-1924] ja Larin-Kyösti [1873-1948].
Levytyksiä laulusta on tehty todella paljon. Varhaisin, jonka löysin on vuodelta 1903 (Hjalmar Frey).
Ehkäpä Suomen äänitekokoelma on Ylen äänilevyarkisto ja pelkästään siellä oli yli 120 levytystä kappaleesta.
Kyseessä on ilmeisesti Jaakko Haavion (1904 - 1984) runo Nykyaika, joka on hänen vuonna 1933 ilmestyneessä kirjassaan Taivaan ovella: uskonnollisia runoja.
