Adremalevy on osa postituskonetta. Adrema-postituskonessa osoitelevyt asetettiin kasettiin, josta kone otti yhden kerrallaan. Painoväri tuli erillisestä kasetista. Tästä mallista luovuttiin vuonna 1969 ja siirryttiin Scriptomatic-menetelmään
Katso lisää
http://www.keskisuomalainen.fi/museo/sanasto.html#p
Ensinnäkin kannattaa olla yhteydessä Kirjavälitykseen. Usein Kirjavälityksen listojen kautta pienkustanteet tulevat kirjastojen tietoon. Helsingin kaupunginkirjaston osalta kirjastot itse valitsevat ottavatko ne tietyn kirjan kokoelmiinsa. Kappalemäärästä on siis vaikea sanoa mitään.
Kirjavälitys http://www.kirjavalitys.fi/
Seinäjoen kirjastossa ei valitettavasti ole kyseisiä elokuvia. Tule käymään kirjastossa, niin voimme koittaa kaukolainata niitä sinulle jostain toisesta kirjastosta.
Listan lainattavista esineistä löydät esimerkiksi tätä reittiä: HelMetin etusivu - Kirjastot ja Palvelut - Lainattavat esineet - Esineet HelMet-haussa.
Suomen yleisten kirjastojen yhteinen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu pyrkii vastaamaan kaikkiin sinne lähetettyihin kysymyksiin. Palvelussa on mukana yleisten kirjastojen lisäksi muitakin vastaajakirjastoja. Vaikeissa erikoiskysymyksissä pyrimme ohjaamaan palveluun, josta kysyjä voi saada pätevää apua.
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelu, jossa kysymyksiin vastaavat kirjaston työntekijät ja palvelun käyttäjät. Palvelun mottona on ’Kysy mitä vain!’
Suurikokoisia uimalakkeja voi hakea verkosta hakusanoilla tilava uimalakki. Hakutulosten joukossa on parikin kotimaista verkkokauppaa.
Kyseessä on satumuotoinen tietokirja Sankaritarinoita tytöille : kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (toim. Taru Anttonen ja Milla Karppinen). Teoksen julkaisee Into Kustannus syksyllä 2018.
https://intokustannus.fi/sankaritarinoita-tytoille-kirjaprojekti-sai-yhteisorahoituksella-ennatyspotin/
Mielenkiintoista kyllä, mainitsemaasi teosta ei löydy Fennicasta eikä Lindasta, mutta kylläkin Helkasta, jossa se on UDK:n mukaan sijoitettu luokkaan 631.1 (Maatalouden liiketiede. Maanviljelystalous). Jos teillä käytetään luokitusjärjestelmänä YKL:ta, niin siinä taas vastaava luokka näyttää olevan 67.1. Itse kirjaa näkemättä on tietysti vaikea sanoa, kuinka hyvin tuo luokka ja sen sisältö vastaavat teoksen sisältöä, mutta ainakin otsikon perusteella tämä valinta vaikuttaisi varsin luontevalta. Toivotan työintoa kirjaston järjestämiseen!
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että Nurmela ei ole toiminut ainakaan kansanedustajana, joten eduskunnan tietokannoissa ei ole hänestä tietoja. Kansallisbiografian artikkelissa hänestä ei ole mainintaa puolueaktiivisuudesta, eikä myöskään vuoden 1970 Kuka kukin on -kirja mainitse puoluejäsenyyttä.
Valtioneuvoston historia 1917-1966 -teoksessa ei myöskään tule esille muuta kuin ammattiministerin roolissa toimiminen. III-osassa mainitaan Kuuskosken ministeristöstä kertovassa osiossa, että "Mikään puolue ei ollut sitoutunut hallitusta tukemaan, vaikka ministereinä olikin sosiaalidemokraattisen opposition, maalaisliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen jäseninä tunnettuja henkilöitä."
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pienel%C3%A4inklinikka?source=…) pieneläinklinikka on "pieneläinten, vars. lemmikkieläinten poliklinikka". Hevosia hoitavat ne eläinlääkärit, jotka eivät rajaa palveluitaan pieneläimiin, kuten kunnaneläinlääkärit. Yliopistollinen hevossairaala toimii Helsingin Viikissä Yliopistollisen eläinsairaalan yhteydessä. Lisätietoa: https://www.helsinki.fi/fi/yliopistollinen-elainsairaala/hevoset.
Lisätietoa eläinlääkärin ammatista löytyy esimerkiksi Suomen Eläinlääkäriliiton verkkosivuilta osoitteesta https://www.sell.fi/elainlaakarin-ammatti.
Ainakin Pekka Hämäläisen teoksesta Myönteisyyden mahtava voima, (Tammi, 1993) löytyy tuo samainen teksti samalla otsikolla.
Kyseistä teosta on Helmet-kirjastoissa kolme kappaletta.
Turun kaupunginkirjastosta ja sen lähikirjastoista on digitoitu useita kuvia, mutta ne sijoittuvat eri vuosikymmenille. Ohessa ulkokuva pääkirjastosta, joka on merkitty vuosille 1930-1962, mutta julkisivuhan ei ole muuttunut tältä ajalta.
Turun pääkirjasto; ulkokuva; arkkitehtuurikuva | Turun museokeskus | Finna.fi
Tässä sisäkuva pääkirjaston lastenosastolta v. 1963
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lastenosasto | kirjastot.fi | Finna.fi
Muutamia kuvia lähikirjastoista:
Nummen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124274?imgid=1
Vasaramäen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124269?imgid=1
Tässä vielä eri aikakausiin sijoittuneita kuvia Turun kaupunginkirjastosta Turun kaupunginkirjaston historiaa ·...
Nurmi-alkuiset sukunimet ovat yleistyneet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella vieraskielisten tai puuttuvien sukunimien tilalle. Sukunimen Nurmisto ovat sukunimekseen ottaneet esimerkiksi Nummelin Turussa, Namberg Huittisissa ja Fling Kiskossa. Nurmi tulee yleiskielisen merkityksen pohjalta eli nurmikko tai luonnonniitty. LähdePirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)LisätietoaSukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/nurmisto.html#google_vignette
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Suurin määrä sanomalehtiä on arkistoituina Pasilan kirjastossa joko mikrofilmeinä tai paperiversioina. Mikrofilmattujen lehtien luettelo löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
ja alkuperäisinä varastoitujen lehtien luettelo täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/fb9de776-209b-43f5-b87c-5c5914a21acd/Varasto…
Kaikkien HelMet-kirjastoihin tulevien lehtien tiedot ja säilytysajat eri kirjastoissa voit tarkastaa perinteisen HelMet-aineistohaun kohdasta "Lehdet" ( http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X ) näppäilemällä hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja napsauttamalla painiketta "Hae". Jos haluat rajoittaa haun vain sanomalehtiin, käytä hakusanaa "sanomalehdet". Haun etusivulta voi halutessasi myös...
Plussa-aineistonhaku, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/plussa/
löytää 600 tietuetta hakusanalla jatkosota. Mutta hakusana jatko-sota antaa vain kaksi viitettä. Jos käyttää pääkaupunkiseudun kirjaston yleisöpäätettä, voi laittaa asiasanaksi jatkosota ja painettuaan F11 voi selata sivukaupalla erilaisia tarkentimia.
Varsinaista vammaisten tasa-arvolakia ei ole, vaan aihetta käsitellään monissa eri säädöksissä. Valitse osoite http://www.finlex.fi/lains/index.html , kirjoita hakukenttään vammai* and tasa*, niin oikealla olevaan kenttään tulevat lakikohdat. Eduskunta-asiakirjoihin pääsee osoitteesta http://www.eduskunta.fi/ | Asiat ja asiakirjat | Asioiden käsittelyvaiheet | kirjoita kohtaan Haku kaikista viitetiedoista vammai# and tasa# , Suorita haku. Viitteiden joukosta löytyy hallituksen esitys 169/2001, jonka perusteella on säädetty useita vammaisia koskevia lakeja.
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
