Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
Yliopistokirjastojen tietokannasta (Lindasta) löytyi kaksi väitöskirjaa sekä hoitotyön dokumentoinnista että kirjaamisesta:
Saari, Sirpa: Kynällä tai koneella sairaanhoitajien käsityksiä manuaalisesta ja tietokoneavusteisesta hoitotyön kirjaamisesta. 1995.
Ihalainen, Jaana: VIPS-malli hoitotyön kirjaamisen rakenteena. 2000.
Ensio, Anneli: Hoitotyön toiminnan mallintaminen. 2001.
Mattila, Lea-Riitta: Sairaanhoitajan ja potilaan vuorovaikutus sekä hoitotyön dokumentointi sisätautiosastolla Orlandon teoriaan perustuva sairaanhoitajan toiminnan analyysi. 1996.
Potilasasiakirjoihin liittyviä väitöskirjoja ei löytynyt. Kaiken kaikkiaan näistä aiheista löytyi seuraavasti aineistoa: kirjaamisesta 39, dokumentoinnista 21 ja potilasasiakirjoista 34...
Kirjastonkäyttötutkimukset tai Reijo Savolaisen arkipäivän tiedonhankintaa koskevat tutkimukset voisivat ehkä tulla kyseeseen. Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kotisivujen kohdassa Julkaisut voi selailla tutkimustietokantoja. Osoite on http://www.info.uta.fi/julkaisut/index.html.
Gradutietokannasta poimin esimerkiksi vuonna 2002 tehdyn gradun suomalaisen poliisin tiedonhankinnasta:
Erva Kostiainen: Esitutkinnan tiedonhankinta: Tapaustutkimus tiedonhankinnan käytännöistä, rooleista, ongelmista ja tiedonlähteistä poliisin rikostutkinnassa.
Hotakaisen Finnhits on tulossa useaan HelMet-kirjastoon, mutta siitä ei vielä voi tehdä varausta koska ainuttakaan kappaletta ei ole vielä lainattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMet-aineistotietokannasta. Heti kun niteitä ilmaantuu lainattavaksi tietokantaan siitä voi tehdä varausksen. www.helmet.fi
Tarkoittanet Helmet-tietokannan ilmiötä, jossa teoksesta on olemassa vain julkaisutiedot, mutta ei lainkaan niteitä ts. kirjoja ei ole missään kirjastossa. Tämä johtuu vanhemman teoksen kohdalla yleensä siitä, että viimeinenkin kappale kyseisestä teoksesta on poistettu. Uuden teoksen kohdalla näitä sijaintipaikkoja ei näy, jos kirjat eivät vielä ole tulleet kirjastoihin. Nykyisin kuitenkin jo tilatuista kirjoista näkyy, mihin kirjastoihin niitä on tilattu.
Roxane Gayn teosta An untamed state on Helmet-kirjastoissa kolme kappaletta, joten voit tehdä siitä varauksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lahden kaupunginkirjastossa voi lukea Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1986. Lehdet löytyvät mikrofilmimuodossa sekä sidottuna kirjana. Lehden löytyvät lehtisalista, 2. krs.
Belgian luolista ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Internetistä löytyy kyllä tietoja tästä asiasta, ja etenkin seuraavasta linkistä voi olla apua: http://www.showcaves.com/english/be/index.html
Hakusanoilla CAVES BELGIUM saa esimerkiksi Googlen avulla paljon muitakin linkkejä.
Mainituista kolmesta luolasta ei löytynyt tietoja Internetistäkään. Belgian luonnonhistoriallisessa museossa lienee sikäläisistä luolista perillä olevia henkilöitä, ja tästä osoitteesta pääsee käsiksi heidän yhteystietoihinsa:
http://www.naturalsciences.be/
Joihinkin kirjastoihin Suomessa on jo alettu hankkia blu-ray DVD-levyjä, ei kuitenkaan moneen. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei näitä elokuvia ainakaan vielä ole. Yksi ratkaistava asia nimenomaan ovat nuo kaksi formaattia: hankitaanko molempia, tai jos hankitaan vain toista, kumpaa. Mahdollisesta hankintojen aikataulusta ei pääkaupunkiseudun kirjastoilla ole vielä tietoa. Kirjastojen yhteisellä kirjastot.fi-sivustolla on aiheesta keskusteltu syyskuussa 2007:
http://www.kirjastot.fi/keskustelut/aiheet.aspx?messageID=c6c864cd-94ac…
Tämä Orhan Velin runo, joka suomeksi on nimeltään "Istanbul, kuuntelen sinua" (suom. Riitta Cankocak) löytyy Kirjo-lehden numerosta 3/2010. Lehti on luettavissa netissä ja alla olevasta linkistä pääset suoraan lehden ko. numeroon.
Runo sisältyy myös antologiaan "...kuin ilkikuriset lapset : modernia turkkilaista runoutta" (Palladium kirjat, 2010).
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%203-10.pdf
http://helmet.fi/
Näyttäisi vähän siltä, että Ebsco mainostaa tuossa oikealla puolella kirjastoja, joiden kanssa sillä on sopimus. HelMet-kirjastoilla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -tietokanta, jossa on englanninkielisten aikakauslehtien artikkeleita sähköisessä muodossa. Tietokantaa voi käyttää kirjaston asiakastietokoneilla, mutta tarkistin, ettei mainitsemaasi artikkelia valitettavasti löydy tuosta tietokannasta. Se kuulunee siten johonkin Ebscon tarjoamaan tietokantaan, jota HelMet-kirjastot eivät ole hankkineet.
Lähettämänne runonpätkän tekijää on tiedusteltu palvelussamme aikaisemminkin. Runoa on tuolloin etsitty ja sitä on kyselty myös mm. valtakunnallisella kirjastonhoitajien tietolistalla, mutta valitettavasti tuloksetta.
Mahtaisiko joku palvelumme seuraajista tunnistaa runon, josta kyseinen katkelma on?
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=a5564585-08…
Kalle Veirtosta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004) sekä esim. seuraavilta sivustoilta.
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kalle Veirtosta kertovat artikkelit Ylen uutissivuilla: https://yle.fi/uutiset/18-97596
Voit hoitaa asian jonkin Helmet-kirjaston tiskillä.
Kirjan voi korvata joko rahalla tai tuomalla kirjastolle saman kirjan uutena kappaleena. (Hyväkuntoisena).
Kun olet korvannut kirjan, voit pitää (heti seuraavana päivänä löytyvän) kirjaston kappaleen itselläsi.
Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253)
Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten...
Apu n:o 17 23.4.2004
Seura n:o 26 29.6.1960
Seura n:o 37 10.9.1969
Suomen kuvalehti n:o 25 18.6.1960
Suomen kuvalehti n:o 21 2004
Suomen kuvalehti n:o 39 30.9.2005
Uusi kuvalehti n:o 24 10.6.1960
Uusi kuvalehti n:o 32 5.8.1960
Viikko n:o 25 17.6.1960
Kysymyksessä siteerattu virke löytyy ainakin Amanda Reynoldsin järjestyksessä kolmannesta kirjasta The hidden wife. Kaksi ensimmäistä Reynoldsia – Liian lähellä (Close to me) ja Liikaa valheita (Lying to you) – on julkaistu suomeksi 2022 ja 2023. The hidden wife ilmestyy keväällä 2024 nimellä Liikaa salaisuuksia.
Viola Ardene -nimisen kirjailijan teoksia on etsitty palvelussamme aiemminkin. Tuolla nimellä ei löydy tietokannoista kirjailijaa. Etsitty kirjailija on kaiketikin italialainen Viola Ardone. Hänen viidestä romaanistaan on suomennettu kaksi, Lasten juna (2022) ja Nimeni on Oliva Denaro (2023). Molemmat on suomentanut Laura Lahdensuu. Viola Ardonen teoksia Helmetissä
Ehkä olet laulanut Ilkka Kuusiston soololle, kuorolle ja pianolle säveltämää pienoiskantaattia "Laulan opettajistani", jonka tekstit ovat "Kevätpörriäisestä". Teoksen alussa kuoro laulaa: "Minä tykkään käydä koulua". Solisti laulaa: "Minun opettajani on kauhean kiva". Kuoro laulaa myös: "Minun opettajani on äkäinen".
