Ystävyyden talo -kappale löytyy Pulputinpannun CD:ltä Pulputinpannu (2005). Nuottijulkaisuihin laulu ei ole toistaiseksi päätynyt. Netistä laulun sanoja ei tällä kertaa löytynyt, mutta kotisivulla www.pulputinpannu.fi on palaute/toivelomake, jota kautta varmaankin myös sanoituksia voi pyytää.
Käytettävissä olevat kotimaiset nimikirjat eivät valitettavasti tarjoa mahdollisuutta etsiä nimiä niiden merkitysten perusteella. Verkossa tämäntyyppisiäkin hakuja on mahdollista tehdä, mutta kattavaa, kaikki Suomessa käytössä olevat etunimet sisältävää verkkohakua en onnistunut löytämään. Ulkomaisista vastaavista verkkopalveluista saamieni hakutulosten perusteella pitäisin kuitenkin mahdollisena, ettei täsmälleen "ainutlaatuista" tai "erityistä" tarkoittavaa tytönnimeä välttämättä löydy.
Yksi mahdollinen, varsin lähelle osuva ehdokas voisi kuitenkin olla Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissakin tunnettu Una, olkoonkin, että käsitykset sen alkuperästä eivät ole täysin yksimielisiä. Tavallisin tulkinta Unan taustaksi lienee...
Lauluun "Där näckrosen blommar", jonka on säveltänyt Sven Du Rietz ja sanoittanut Sven-Olof Sandberg, on olemassa kaksi suomenkielistä sanoitusta.
Kerttu Mustonen on sanoittanut laulun nimellä "Kukkiva ulpukka" (joissakin julkaisuissa myös nimellä "Kun ulpukka kukkii"). Laulu alkaa: "Kaukana koivikko huojuu helmassa kuutamoyön". Näillä sanoilla laulun ovat levyttäneet Henry Theel ja Heikki Hovi.
Orvokki Itä, joka sanoittajana on Reino Helismaan salanimi, on sanoittanut laulun nimellä "Kun ulpukka kukkii". Laulu alkaa: "Kaukana metsässä siellä missä on hiljainen maa". Näillä sanoilla laulun on levyttänyt Erkki Junkkarinen.
Lähde:
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kansanedustajan tehtävä on luottamustehtävä. Kansanedustajat eivät saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit halutessasi seurata poissaolotilastoja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…
Ystävällisin terveisin,
Näyttäisi siltä, että trilogian kirjoja ei ole vielä ilmestynyt äänikirjoina. ”Miehet jotka vihaavat naisia” on tulossa verkkokirjakauppojen mukaan syyskuussa. Samaan aikaan olisivat tulossa myös seuraavat osat ”Tyttö joka leikki tulella” ja ”Pilvilinna joka romahti”. Jonkin verran pitää siis vielä odottaa. Koska Larssonin kirjat ovat olleet hyvin suosittuja, niitä hankitaan varmasti äänikirjoinakin kirjastoihin. Kannattaa siis palata asiaan uudestaan syksyllä.
Olisiko järjestelmässä ollut hetkellinen häiriö, kun varaaminen ei onnistunut.
Kaksi nidettä näyttää tosiaan olevan hyllyssä; toinen on Tapanilan kirjastossa, joka on remontin takia kiinni ja toinen Espoon kotipalvelun kokoelmassa, joka on suljettu kokoelma. Näitä niteitä ei ikävä kyllä saada varausjonoja purkamaan.
Paavo Rintalasta löytyy tietoa mm. teoksissa Tarkka, Pekka Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989); Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990); Proosan murros (SKS 1995, sisältää teokseen Rikas ja köyhä liittyvän artikkelin) sekä erityisesti Rintalasta Ekholm, Kai Paavo Rintala, dokumentaristi - miten kirjailija käyttää lähteitä (Things to come, 1988); Rintala, Paavo, Velkani Karjalalle-teema ja muunnelmia (Otava 1982).
Lyhyt kirjailijaesittely löytyy internetistä, osoitteista http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/991111-140929.html, ja http://www.kopiosto.fi/tekijat/rintala_paavo_olavi_9301.htm. Kuvia löytynee myös näistä samoista lähteistä.
Kotiin emme toimita materiaalia, helpoin tapa on kääntyä lähikirjaston puoleen tai...
Kirjastot.fi-portaalin sivulla http://www.kirjastot.fi/kirjastot/muu_aineistohaku.asp#tulos on eri kirjastojen valikoimaluetteloita. Roma-tietokannasta, http://www.pori.fi/kirjasto/roma/romahakubl.html, voi etsiä vanhempaa suomalaista kaunokirjallisuutta aiheittain. Kiiltomato-sivuilla, http://www.kiiltomato.net, on kirjallisuusarvosteluja luokittain.
HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu kirjastoihin. Vantaalle kirjaa näyttää jo saapuneen, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin saapuneet kirjat saadaan lainattavaan kuntoon. En valitettavasti pysty sanomaan tarkemmin, milloin kirja on varattavissa, mutta kun osoitteeseen http://www.helmet.fi sitä ilmestyy ensimmäinen kappale, voit jättää kirjasta varauksen. Tulossa se joka tapauksessa on.
Helsinkiin kirjaa on tulossa myös, mutta tilaus on lähtenyt vasta 8.11.2010, joten kirjojen saapumisessa varmasti kestää pidempään kuin Vantaalla.
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö....
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Turun kaupunginkirjastossa on luokassa 92.833 kirjoja pääkaupunkiseudun historiasta. Suurin osa niistä keskittyy rakennuskannan historiaan, mutta useimmissa esim. jonkin tietyn korttelin kehityksestä kertovissa kirjoissa kerrotaan paljonkin myös paikalla asuneiden ihmisten arjesta. Hyvä esimerkki tällaisesta on Kaija Hackzellin toimittama kirjasarja Helsingin vanhoja kortteleita. Muita tutustumisen arvoisia; Pääkaupungin kuva; luentoja Helsingin historiasta (toim. Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo 2000), Nokea ja pilvenhattaroita; helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa (toim. Simo Laakkonen, Helsingin kaupunginmuseo 1999).
Enemmän omaelämäkerrallista tietoa tuon ajan Helsingistä löytyy esim. Salme Sauren toimittamasta...
Olisiko runon nimi Omenankukat? Tämä Aale Tynnin runo alkaa näin:
"Puutarhaansa vaalii ihmeellistä
hyvä Jumala majoissa ihmisten...",
Runo on Tynnin kokoelmasta Soiva metsä vuodelta 1947. Se löytyy myös kokoelmasta Kootut runot. Kirjat saa lainaan muutamista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Symphony No. 3 was premiered 25.9.1907. The concert was held in the festive hall of University of Helsinki. Jean Sibelius himself was conducting (the whole program was his music). The name of the orchestra was at that time "Helsingin filharmonisen seuran orkesteri", Orchestra of the Philharmonic Society of Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Kaupunginkirjastosta en hänen teoksiaan löytänyt. Yliopiston tieokanta Melindasta löytyy tekijänimellä Liang Jie teos Sourcing from China, joka on Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaupunginkirjaston Kaukopalvelun kautta voi tehdä kyseisestä kirjasta kaukolainapyynnön. Samoin voi palvelun kautta kysyä, jos he tunnistaisivat kirjailijan teoksia enemmän.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/86511UQJV3XA48YLD53JBVS7A27JLYMTA…
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
