Hei,
kulukorvausten maksamista säätelee laki edustajanpalkkioista (30.4.1947/328).
Sen mukaan ja vuonna 2000 tehtyjen lakimuutosten jälkeen kulukorvauksia maksetaan seuraavan periaatteen mukaisesti:
Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 55 prosentin mukaan laskettuna. Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajankulukorvaus lasketaan 40 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus...
HelMet-kirjastoissa käytetään yhdysvaltalaisen Innovative Interfacesin Millennium-kirjastojärjestelmää asiakastietojen ja nidetietojen sekä lainaustoimintojen hallintaan. Valmistajan sivuilta osoitteesta http://www.iii.com/products/millennium_ils.shtml löytyy yleistä tietoa järjestelmästä. Henkilökunta käyttää tietopalvelutarkoituksiin myös HelMet-verkkokirjastoa, sillä se saattaa olla joiltakin osin näppärämpi ja havainnollisempi käyttää kuin virkailijakäyttöliittymä.
Verkkotietopalvelua varten Helsingin kaupunginkirjastolla on erityinen Meteor-sisällönhallintajärjestelmä, joka toimii selainpohjaisesti. Osa verkkotietopalvelun vastaajista kirjoittaa vastauksensa suoraan järjestelmään, osa taas ensin Microsoft Wordiin tai muuhun ohjelmaan...
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
Kaikkia Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan kaupungin työpaikkasivuston kautta. Se löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.hel.fi/hki/Rekry/fi/Kes_ty_t/Ty_nhaku
Kysymyksen kuvassa on Pohjois-Norjassa sijaitseva Bárrás-tunturi, joka tunnetaan suomeksi nimellä Paras-tunturi. Kuva on otettu kolmen valtakunnan rajapyykiltä.
https://snl.no/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/B%C3%A1rr%C3%A1s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_valtakunnan_rajapyykki
Myöhästymismaksun voi maksaa Maksa verkossa-linkin kautta kun olet palauttanut kirjan. Maksua kertyy 0,20€/laina/vrk. Omissa tiedoissasi näkyvä summa on tähän mennessä tullut maksukertymä. Jos palautat kirjan tänään, lopullinen summa on sama mikä tiedoissasi näkyy tällä hetkellä.
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:
Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)
Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)
Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17.
Samaa nuottia on etsitty palvelussamme ennenkin, joten suosittelen tutustumaan sen vastaukseen. Nuottia kummastakaan suomenkielisestä kappaleesta en löytänyt.
Edellinen vastaus: Nuotit, Sua liikaa rakastan Anita Hirvosen kappale, myös sanat | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Leo Tolstoin teosta Vuodenaikojen viisaus : mietelmiä on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta. Valitettavasti molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit varata ne myös itse Helmetin kautta, niin voit tarkistaa lauseiden käännökset.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Sotavuosiin tultaessa Tampereella oli kaksi kotitalousopetusta tarjoavaa oppilaitosta: vuodesta 1892 toiminut Tampereen talouskoulu ja 1926 aloittanut tyttöjen ammattikoulu. Talouskoulu oli vuodesta 1904 ollut Wivi Lönnin piirtämässä talossa Koulukadulla. Tyttöjen ammattikoulu toimi alkuun vuokratiloissa Hämeenkadulla. Vuonna 1938 kaupungin kaikki kolme ammattikoulua (poikien, tyttöjen sekä yleinen ammattikoulu) päätettiin sijoittaa samaan rakennukseen ja koulut yhdistettiin yhteisen johtokunnan alaisuuteen uuden – Suomessa ensimmäisen ammattikoululle suunnitellun – rakennuksen valmistuttua syksyllä 1940. Sotasairaalana kesäkuusta 1941 heinäkuuhun 1945 toimi tämä Tampereen kaupungin ammattioppilaitoksen nimellä toimintansa...
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Ainakaan osassa ammatillisen koulutuksen koulutuspaikoista ei vaadita ylioppilastutkintoa, mutta ei siitä haittaakaan ole. Lukion käyminen ei siis ole pakollinen kirjastovirkailijaksi aikovalle, ammatillisen tutkinnon voi suorittaa peruskoulun käytyäänkin.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja pääsyvaatimuksista...
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Hei,voit tehdä elokuvasta myös kaukolainapyynnön Helmetin kautta. Aineistoa voidaan tilata sitä kautta myös ulkomailta, toki se on maksullista. Tässä suora linkki osoitteeseen:Kaukopalvelu | helmet.fiGooglettamalla löytyi myös tieto, että elokuva olisi mahdollista katsoa myös AppleTV+:n kautta. Tässä linkki siihen: Kalev - Apple TV (EE)
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
Rebekka-nimi on lähtöisin heprean kielestä, mahdollisesti hiehoa merkitsevästä sanasta. Raamatussa Rebekka on patriarkka Isakin vaimo. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1999)
Kuvailemaasi runoa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löytynyt kännösrunoja sisältävästä runotietokannasta eikä Nerudan suomennettuja teoksia selaamalla. Valparaiso esiintyy esim. Nerudan (suomentamattomassa) Canto General -teoksessa.
Käännösrunoutta voit etsiä tästä tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
Ylen Ohjelmapalautteen kautta saa neuvontaa ja vastauksia myös teknisiin kysymyksiin. Voit ottaa yhteyttä joko nettilomakkeen kautta (https://palaute.yle.fi/ - siellä painike "Tarvtsen teknistä apua"), puhelimitse (tekninen neuvonta numerossa 09-1480 5498 arkisin klo 9–15) tai sähköpostitse (palaute.tekniikka@yle.fi).
