Hei!
Kieliä voi kerrata ja opiskella esimerkiksi verkkokursseilla, lisätietoja saat osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Lisäksi kirjastosta voi lainata erilaisia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu cd-äänite tai erilaiset kuullun ymmärtämiseen keskittyvät cd:t, joista löytyy listaus tästä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skuullun%20ymm%C3%A4rt%C3%A4minen%20englannin%20kieli__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Sanastoa kehittää myös englannin kielisten kirjojen kuunteleminen. Äänikirjoja englanniksi on sekä cd:llä että e-äänikirjoina varsinkin Overdrive-palvelusta.
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun.
Antti Railion levy Vieras maa on hankinnassa. Kun tilaus on lähetetty, levyn tiedot ilmestyvät kirjaston tietokantaan ja voit tehdä levystä itsellesi varauksen.
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
Maria Jotunista löytyy paljonkin tietoa, mm. teokset: Jalkanen, Eila: Maria Jotuni 1880-1943 ja
Niemi, Irmeli: Maria Jotunin näytelmät.
Lyhyemmin tätä kirjailijaa on käsitelty teoksissa: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja, Suomen kirjallisuus (osa 5) ja Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia.
Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden.
Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi
Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”.
Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.
Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.
Joitakin poimintoja tietokirjoista:
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017)
Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917)
Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa,...
Kaija Unholan kirjassa Elämää koiran kanssa : suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (Art House, 2014) mainitaan, että Suomen Kennellitto alkoi järjestää koiranäyttelyitä Pasilan Messukeskuksessa vuonna 1975 ja että ainakin vuonna 1985 Kennelliitolla oli siellä kaksi omaa näyttelyä, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Tietoa siitä, mistä alkaen Kennelliitto on järjestänyt vain yhden vuotuisen kaikkien rotujen näyttelyn Messukeskuksessa en löytänyt.Lisätietoja voisi kysyä Kennelliitosta: neuvonta@kennelliitto.fi
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy virsikirjan uusin painos sekä nuottijulkaisuna että tekstilaitoksena. Tarkat saatavuustiedot voit etsiä aineistotietokannastamme ( http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ ) esim. selaushakuna kirjoittamalla nimekkeeksi virsikirja.
Suomennettu on vain hänen kirkkohistoriansa
Eusebiuksen kirkkohistoria / kääntänyt ja selittänyt Ivar Heikel. - Otava, 1937 (uusi p. 1997)
Netistä löytyy varmasti runsaasti hänen teostensa käännöksiä, niitä voi etsiä vaikkapa erikielisten Wikipedia-artikkeleiden lähdeluetteloista, lisäksi pari sarjaa kirkkoisien teoksien käännöksistä
http://www.tertullian.org/fathers2/
On jpkseenkin varmaa, ettei hänen omakätisiä käsikirjoituksiaan ole enää lainkaan olemassa, vaan teokset tunnetaan vain myöhempien kopioiden välityksellä.
Uuden keskustakirjasto Oodin palvelut ovat vasta suunnitteluasteella, mutta toiseen kerrokseen on tulossa monenlaiseen oppimiseen ja tekemiseen soveltuvia tiloja, mm. työpajoja, studioita ja keittiö. Palveluita pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisesti, kaupunkilaisia kuunnellen, joten hyvin todennäköisesti jonkinlaista karaoke-toimintaakin Oodista tulee löytymään, jos sellaista toivotaan. Keskustakirjasto.fi -sivustolla esitellään Oodin rakentumista, ja sieltä bongasin myös lauseen maininnan kirjastokaraokesta. Siitä, miten mahdollinen karaoke tullaan toteuttamaan, en valitettavasti osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mitään.
1980-luvulla syntyneet katsotaan samaksi sukupolveksi. Heitä kutsutaan x-sukupolveksi. Alla tietoa sukupolvinimityksistä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-6006879
Lattiakuvat on uskonnonpedagoginen menetelmä, jossa Raamatun kertomukset liitetään osaksi lapsen tai aikuisen kokemusmaailmaa. Lattiakuvat-menetelmässä käytetään hyväksi kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Menetelmä on peräisin Saksasta ja Suomeen se on ilmeisesti jalkautunut 2000-luvulla. Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyi vain mainitsemasi Aulikki Mäkisen Lattiakuvat –kirja, jonka Lasten Keskus on julkaissut tänä vuonna (2007).
Symbolididaktiikasta ja 4-5-vuotiaiden lasten uskonnollisesta kehityksestä saat tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus. Toimittanut Seija Saarinen. Lasten Keskus 2002.
Lapsityön käsikirja. Toimittaneet Leena...
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Parhaan vastauksen tähän voisi antaa Piikkiön seurakunta. Seurakunnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.turunseurakunnat.fi/piikkion-seurakunta/palaute
Kännykässäni oleva Inaturalistin seek appi tunnisti kuvan vyöihrakuoriaiseksi.
Samaa mieltä näyttäisi olevan Luonttoportti.
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
