Valitettavasti kirjaston koneilla ei pysty tekemään kyseistä toimenpidettä. Tähän toimenpiteeseen tarvitaan tiedostojenpalautukseen tarkoitettua ohjelmistoa, jota Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla ei ole.
Ilmaisia versioita löytyy kyllä internetistä, kuten esim. PC Inspectorin Smart Recovery ( http://www.pcinspector.de/Sites/smart_recovery/info.htm?language=1 ), joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin kaupalliset versiot, mutta kotikäytössä kelvannee.
Kouvolan kirjastoissa ei ole Microsoft Office Project -käyttöohjekirjaa. Netissä on kuitenkin luettavissa täman ohjelman ohjeet http://office.microsoft.com/fi-fi/project-help/
Kyllä voi palauttaa kaikki yhteen pisteeseen. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa myös yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Olen kysellyt asiaa kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta. Jos sitä kautta löytyy tietoa, ilmoitan sinulle. Tai tunnistaisiko joku lukijoista kirjan?
Käypähoito sivustolta löytyy taulukko Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa https://www.kaypahoito.fi/nix00461
Kannabis ja stimulantit aiheuttavat kiihtymystä ja puheliaisuutta eli puhenopeuden nousua ja varmaan myös äänen voimakkuuden kasvua.
Opioidit taas hidastavat toimintaa, myös puhetta, ja aiheuttavat välinpitämättömyyttä.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Iisalmen Sanomat on ilmestynyt v. 1925 alkaen ja v. 2007 alkaen myös verkkojulkaisuna. Digi.kansallisikirjasto.fi -stä löytyvät Iisalmen Sanomat vuosilta 1925-1929. Kansalliskokoelmassa lehti on luettavissa lukusalissa mikrofilmimuotoisena. Käyntiosoite on Fabianinkatu 35, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Myös Turun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat säilyttäneet Iisalmen Sanomien vanhoja vuosikertoja.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-2298
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/asiointikirjastossa…
http://www.iisalmensanomat.fi/
Vaski-kirjastoissa löytyy runsaasti tv-sarjojen tuotantokausia. Niitä voi etsiä Vaski-verkkokirjaston hakulaatikosta asiasanalla televisiosarjat. Hakua voi rajata laajennetussa haussa tai hakutulossivun oikeassa laidassa olevista faseteista.
Ilmeisesti varsin kattavan listauksen Propaganda-Aseveljien julkaisuista saa Finna.fi-hausta merkitsemällä hakuehdoksi kustantaja: Propagenda-Aseveljet. Tässä suora linkki hakutulokseen.
Muuta tietoa Propaganda-Aseveljien toiminnasta löytyy esimerkiksi tältä Wikiwand-sivulta.
Finnasta voi tietysti hakea tuloksia hakusanalla Propaganda-Aseveljet myös muussa funktiossa kuin kustantajana. Jos sanaa käyttää esimerkiksi aiheena, saa tällaisen tuloksen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta näyttäisi siis mahdollisesti löytyvän tämä vuosikertomus: Kertomus Propaganda-Aseveljet r.y.:n toiminnasta v. 1942. Voit halutessasi yrittää tilata sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Ohjeet kaukolainapyynnön tekemiseen...
Nyt en löydä hintatietoja juuri vuodelta 1977, mutta tässä se, mitä löysin.Renault 1219.900–26.400 € (1979)Eri malleissa mainitut hinnat:L hinta Suomessa 1970 n. 14 000 mkTL hinta Suomessa 1970 14 990 mkFord Granadan hinnasta löytyi seuraavaa:Granada 1.7 ja 2.8i - 65.360 ja 126.460 markkaaGranada Diesel - vuonna 1978 81480 markkaaLähteenä käytetty AutoWikiäRenault 12 – AutoWikiFord Granada (GU) – AutoWiki
Tommy ja Tuppence Beresford seikkailevat kirjoissa
Salainen vastustaja (The Secret Adversary)
Rikos yhdistää - 15 rikoskertomusta (Partners in Crime)
Salomonin tuomio (N or M?)
Eipä aikaakaan niin voi kauhistus (By the Pricking of My Thumbs)
Kohtalon portti (Postern of Fate)
Koko maan, ja lähes koko maailman, kirjastojen kirjastotietokannat avautuvat esimerkiksi Yleisten kirjastojen Kirjastot.fi -sivulta linkeistä "Kirjastot" ja "Frank-monihaku". Samalta sivulla on myös linkki "Söksam" -tietokantaan, joka kattaa rannikkoseutujen suomenruotsalaisten kirjastojen kokoelmat.
Kirjastot kaukolainaavat kirjoja keskenään. Helsingin kaupunginkirjaston lib.hel.fi -sivun ylälaidan "Hakemistosta" löydät "Kaukopalvelun", josta voit tarkistaa kaukopalvelun säännöt ja kaukolainoista perittävät maksut.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät klikkaamalla sivulla lib.hel.fi>Aineisto ja tietokannat>Tietokannat.
En onnistunut löytämään varsinaista bibliografiaa Eeva Joenpellon tuotannosta, mutta esimerkiksi Tiina Mahlamäen teoksessa Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva (2009) on luettelo Joenpellon julkaistuista teksteistä. Mahlamäki toteaa itse, että luettelo ei ole täydellinen, sillä osa Joenpellon kirjoituksista on julkaistu ilman kirjoittajan nimeä eikä hän ole onnistunut löytämään kaikkia julkaistuja tekstejä. Kirjassa on myös luettelo Joenpellosta tehdyistä artikkeleista.
Helena Ruuskan kirjassa Eeva Joenpelto : elämän kirjailija (2015) on luettelo niistä Joenpellon kirjoituksista, joita Ruuska käytti kirjassaan lähteenä, samoin luettelo lehtiartikkeleista, kritiikeistä ja uutisista koskien Joenpeltoa.
Suomalaisen...
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmässä netin kautta uusiminen ei toistaiseksi ole mahdollista. Lainojen uusinta on mahdollista puhelimitse numero 0600-060504 (5,80 mk + ppm). Kirjastokortti ja uusittavat kirjat on hyvä olla käsillä. Kirjastossa käymällä voi lainoja uusia pelkällä kirjastokortilla (max 5x). Varattua aineistoa ei voi uusia.
Hei!
Toveritar-lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sitä saa varata erikoislukusalissa luettavaksi Kansalliskirjaston sivujen kautta.
Tästä linkistä löydät hakutuloksen Kansalliskirjaston aineistohausta https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3487761 ja tästä linkistä tiedot siihen, miten saat varattua lehden luettavaksi https://kirjastokartta.kansalliskirjasto.fi/LocationHandler?callno=Fennica-aineisto%2C+tilattavissa+lukusalik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%2C+Ty%C3%B6v%C3%A4enkysymys+1&collection=&lang=fi&owner=FI-NL.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle 'ränsiä' merkityksen tärvellä, pilata, sotkea (esim. jalkineet sateessa), mutta tällaista viitsimiseen liittyvää merkitystä ei siellä kuvata:
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_i…
Kirjaston kokoelmissa olevissa sanakirjoissa ei myöskään ollut mainintoja sanan muista merkityksistä.
Voisiko tämä liittyä sanontaan 'absence makes the heart grow fonder'? Eli sen voisi kääntää muotoon 'poissaolo tekee sydämestä lempeämmän' tai 'ikävä saa sydämen lempenemään' tai 'ikävä lepyttää sydämen'. Emme päässeet katsomaan Paddington-elokuvaa, joten asiaa on hankala varmistaa. Muistaisiko joku lukijoista kyseisen kohtauksen elokuvasta? Tietoja sanonnasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
