Robin Jarvisin kirjoja on suomennettu kaksi, Kristallivankila ja Pimeyden kutsu. Tietoa itse kirjalijasta on vaikea löytää. Tähtivaeltaja-lehdessä (1999:2) on arvostelu kirjasta Pimeyden kutsu, mutta onko itse kirjailijasta mitään, sitä en tiedä. Netistä löytyy muutama Jarvis-sivu, ne tosin englanniksi http://www.fireandwater.co.uk/authors/biogs/jarvis.htm
http://www.ncbf.org.uk/jarv.htm
Jarvisin kustantaja Suomessa on Karisto, olisikohan heillä tietoja enemmän: Karisto Oy PL 102, 13101 HÄMEENLINNA Puh. 03 - 616 1551.
Lastenkirjainstituutin kirjaston avulla löytyi vastaus runokysymykseen.
Kulkurin kirkko : Minä tahdon viettää jouluni juuri täällä, ulkona salolla.... (s. 86-87) löytyy seuraavasta kokoelmasta:
Lapsuuden joulu 2 : kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Kirjayhtymä, 1980. - 263 s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-26-1988-1 sid.
Lähdetiedon mukaan runo on julkaistu alun perin kokoelmassa Suomalaista urheilurunoa (1958).
Hei,
Pääkirjasto on avoinna lauantaisin klo 15:sta ja sunnuntaisin suljettu, joten olet valitettavasti joutunut odottamaan vastausta. Tule noutamaan CD:t tänään. Kirjasto on avoinna 10-20. Pahoittelemme tapahtunutta.
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Urantia-kirja on luettavissa kokonaisuudessaan Urantia-säätiön sivuilta osoitteessa https://www.urantia.org/fi/urantia-kirja/lue.
Mikäli haluat kirjan luettavaksi painettuna, voit kääntyä oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen. Urantia-kirjaa löytyy useista kirjastoista, ja se voidaan tilata omaan kirjastoosi. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen palvelu.
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila
Kiimingin kirkossa sekä kirkon kellotapulissa on paanukatot.
Kiimingin seurakunnan rakennuksista voi lukea lisää seuraavista lähteistä:
Museovirasto | Rakennusperintö | Kiimingin kirkko
Hannu Pelkonen: Kiimingin seurakunnan historia (1981)
Valitettavasti kuva ei näy.
Kotiliesi on listannut huonekasvien tuholaisia 2014. https://kotiliesi.fi/koti/huonekasvit/huonekasvien-tuholaiset-kuriin/
Toivottavasti kuvassa oleva ötökkä ei kuulunut niihin.
Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
Muiden muassa Helmet-kirjastolla on kattava kokoelma erilaisia nettipalveluita, kuten äänikirjoja, kieli- ja musiikkikursseja, aikakaus- ja sanomalehtiä, musiikkia ja vaikkapa matkoilla luettavia e-kirjoja. Että matkaviihdykettä löytyy kyllä!
helmet.fi. E-kirjasto.
Elokuva I'm losing you perustuu Bruce Wagnerin omaan samannimiseen romaaniin. Elokuvan arvosteluissa kerrotaan, että elokuva sisältää paljon viittauksia muihin elokuviin ja kirjallisuuteen.
Eräässä amerikkalaisessa arvostelussa mainittiin Emily Dickinson, (ks.internetosoite http://www.rottentomatoes.com/click/movie-1087760/reviews.php?critic=al…).
Mahtaisiko hän olla elokuvassa viitattu runoilija?
Emily Dickinsonin runossa After Great Pain on lopussa sanat, joihin arvostelussa viitataan:
After Great Pain, A Formal Feeling Comes
After great pain, a formal feeling comes —
The Nerves sit ceremonious, like Tombs —
The stiff Heart questions was it He, that bore,
And Yesterday, or Centuries before?
The Feet, mechanical, go round —
Of Ground, or...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Valio Gefilus kapselien valmistus on siirtynyt Oriola Oy:lle vuonna 2007. Oriolalta vastattiin seuraavasti:
"Gefilus maitohappobakteerivalmisteilla, niin kapseleilla kuin tipoilla, on tiukat laatukriteerit. Jokaisen valmistuserän yhteydessä tutkitaan käytettävä maitohappobakteerimassa ja massan bakteeripitoisuus LGG®:n osalta.
Lopputuotteiden laatu varmistetaan näyttein. Jokaisesta valmistuserästä tutkitaan erän sisältämä LGG® pitoisuus sekä mahdollisten muiden bakteerien määrä. Näin varmistamme myös sen, ettei valmistusprosessin aikana ole tuotteeseen päässyt sinne kuulumattomia haitallisia bakteereita. Mikäli erästä löytyy muita bakteereja kuin maitohappobakteeri LGG:tä, tai tuotteen sisältämä LGG® pitoisuus ei vastaa sille asetettua...
Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Kirjastossakaan ei tiedetä tunnuslukuasi, joten se joudutaan aina uusimaan kirjastossa. Tässä ei auta kuin lähteä käymään jossain HelMet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Siellä tiskillä asia hoituu.
Tässä yhteydessä voisi olla hyvä muistuttaa siitä, että nelinumeroinen tunnusluku (PIN-koodi) on tosiaan vain lainaajan itsensä tiedossa. Ehkä on hyvä idea kirjata tämä koodi yhdessä kirjastokortin numeron kanssa jollekin paperille sitä hetkeä varten, jolloin kännykkä hajoaa tai se ei ole ulottuvilla.
Heikki Poroila
Raul Roineella on satu nimeltä Vihreä lohikäärme ja tuolla nimellä on julkaistu myös hänen satukokoelmansa vuonna 1957. Kuva kannesta löytyy esimerkiksi Googlen kuvahaulla. Mistään ei kuitenkaan löydy tietoja, että tuon niminen satu olisi julkaistu erillisenä teoksena.
Kirkes-kirjastojen verkkokirjastossa voi varausta tehdessä valita alasvetovalikosta joko maksuttoman varauksen, jolloin varauspyyntö kohdistuu omaan varauskokoelmaan tai seutuvarauksen, jolloin varauspyyntö kohdistuu kaikkiin Kirkes-kirjastojen aineistoihin. Seutuvaraus maksaa 1,50 €.
Jos oma noutopaikka ei varausta tehdessä näy valikossa, tulee varaus vaihtaa seutuvaraukseksi. Tässä tapauksessa varaamasi teoksen ainoa kappale löytyi Keravan kirjastosta ja siihen pitää tehdä seutuvaraus, jotta noutopaikaksi saa Järvenpään.
Koska kirja on jo poimitty hyllystä ja odottaa noutoa Keravan kirjastossa, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää heitä lähettämään se Järvenpäähän. Keravan yhteystiedot:...
Kyseessä on Erik Lindström säveltämä ja nimimerkki Hillevin (Vuokko Lindström) sanoittama Tango tunturissa, joka alkaa sanoin "On Laanilassa Saariselän taikaa". Kappaleen on esittänyt Pauli Lehtola äänitteillä Tangoja (1963), Nimetön (1963) ja Pauli Lehtola laulaa tangoja (1964). Kappale on kuunneltavissa digitoituna äänitteeltä Tango tunturissa ; Enkö koskaan? vapaakappalekirjastoissa.
Äänitteitä ei ole lainattavissa kirjastoissa.
https://finna.fi/Record/fikka.4580403
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4580403
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4395021
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Seuraavissa kirjoissa saattaisi olla jotain tietoa aiheesta:
Kasvianatomia / Eija Terävä, Eira Kanervo
Kodin kasvimaa / Lars-Eric Samuelsson & Ulf Schenkmanis
Kannattaa olla yhteydessä Hyötykasviyhdistykseen https://hyotykasviyhdistys.fi/ota-yhteytta/
Yhdistys julkaiseen Pähkylä -nimistä lehteä. Sijainnit Helmet -kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077810
