Voimassa on laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190616#L6P41Lain 41 pykälän mukaan ”rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle tai muulle 1 momentissa tarkoitetulle poliisiyksikölle ja todistettava henkilöllisyytensä. ”On siis mahdollista tehdä poliisille tarkastuspyyntö omista tiedoista ja niiden käsittelystä. Katso enemmän: https://poliisi.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittelyApua saa myös Tietosuojavaltuutetun toimistosta: https://tietosuoja.fi/oikeus-saada-tietoa-henkilotietojen-kasittelysta
Tyyris Tyllerö ja Lilleri Lalleri ovat eri suomentajien antamia nimiä vanhan englantilaisen lastenlorun Humpty Dumpty -hahmolle.Martti Haavion suomentamana loru kuuluu näin:Lilleri Lalleri laudalla makasi.Lilleri Lalleri laudalta putosi.Ei sitä ole koko Suomen maassa,joka Lilleri Lallerin parantaa.Aikaisin kirjastojen yhteisestä Finna-palvelusta löytämäni julkaisu tästä käännöksestä on teoksessa Aarteiden kirja 1 (1956). Se on julkaistu myös Kaarina Helakisan toimittamissa teoksissa Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen lasten runotar.Kirsi Kunnaksen käännös kuuluu näin:Tyyris Tyllerö muurille kipusi.Tyyris Tyllerö muurilta lipesi.Eikä Tyyris Tylleröä milloinkaankukaan voi parantaa.Tämä suomennos sisältyy Hanhiemon iloinen...
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Kiva tunne vatsassa(tai joidenkin mielestä epämiellyttävä) johtuu siitä, että kiihdytyksissä ja äkillisissä suunnanmuutoksissa vatsaontelon elimet pyrkivät jatkamaan matkaansa entiseen suuntaan, vaikka laite vie kehoa jo uuteen. Tässä toimii siis massan hitauden periaate (massan hitaus on kappaleen liikkeen muutosta vastustava ominaisuus) Erityisesti kouraisee aallonharjan jälkeen, eli kun nouseva liike äkisti vaihtuu laskeutuvaksi. Silloin mahalaukku, suolet ja maksa jatkavat nousuaan.
Hetkellistä painottomuuden tunnetta voi kokea vapaassa putoamisessa. Huvipuistoissa pisimmän painottomuuselämyksen saa Linnanmäen Raketin kaltaisissa laitteissa, joissa vapaa pudotus kestää muutamia sekunteja.
Vastaus on laadittu mukaillen seuraavaa...
Tässä kaksi suomennosnäytettä:
"Monesti eläissänsä arka kuolee,
mies uljas maistaa kalman kerran vain.
Kaikista kummista, mit' olen kuullut,
on suurin kumma ihmisien pelko,
vaikk' älyävät kuolon täytymykseks,
mi tulee, kun se tullaksensa on."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat tiesivät?"
suomennos Paavo Cajander (ensimmäinen painos vuodelta 1884, suomennosvuotta ei ole mainittu)
"Monesti eläessään arka kuolee,
mies uljas maistaa kuolemaa vain kerran.
Kaikista ihmeistä suurin ihme sentään
on ihmisen päätön kuolonpelko, vaikka
kuolema tulee kun on tullakseen."
(palvelija tulee)
"No, mitä ennustajat näkivät?"
suomentanut Eeva-Liisa Manner (Tammen kustantama painos on vuodelta 1983, suomennosvuotta ei ole mainittu)
Vuonna 1878 säädetyn ensimmäisen asevelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen mies oli asevelvollinen vuodesta 1881 lähtien. 1901 kansallinen asevelvollisuus lakkautettiin ja keisari vahvisti Suomelle uuden valtakunnallisen asevelvollisuuslain. Lainsäädäntö mahdollisti Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamisen ja suomalaisten sotilaiden sijoittamiseen minne tahansa Venäjän valtakunnassa. Lain toiminta jäi hyvin lyhyeksi. Valtakunnallinen lainsäädäntö aiheutti passiivista vastarintaa, laajoja kutsuntalakkoja ja eri puolilla maata kerättiin lakia vastustavia adresseja. Vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen lakkautettiinkin 1905 keisarin manifestilla.
Vuoden 1901 valtakunnallisen lain mukaan "Valtaistuimen ja Isänmaan...
Tässä joitakin koiran tai muun lemmikkieläimen kuolemaan liittyviä kirjoja. Kirjat löytyvät kirjastoista.
Lasten- ja nuortenkirjoja
- Vaarin laika / kirjoittanut Mats Wahl
- Koirista parhain / Helena Meripaasi
- Kissaenkeli muuttaa taivaaseen / Tuula Korolainen
- Rakas koira, rakas kani / kirj. Martin Waddell ; kuv. Barbara Firth
- Koirien taivas / Emma Chichester Clark
- Eero / Posy Simmonds
- Petterin koiranpentu / Irmelin Sandman Lilius
Aikuisten kirjoja
- Amanda / Mirjami Hietala
- The curious incident of the dog in the night-time / Mark Haddon
- Sitä koiraa en unohda koskaan / toimittanut Aili Palmén
Tietokirjoja
- Spritea pelastamassa: tarina koiranomistajan ilosta ja tuskasta / Mark Levin
- Pet loss: a apiritual guide / Julia Harris
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”...
On kyllä olemassa Hanhiemon iloinen lipas, Hanhiemon runoja ja Hanhiemon satuaarre (vielä muitakin versioita löytyy).
Niistä missään ei kuitenkaan ole Jörö-Jukkaa tai Peukalonimijän tarinaa. Jörö-Jukka löytyy Aale Tynnin Kultaisista aapissaduista vuodelta 1959.
Sekä Jörö-Jukka että Peukalonimijän tarina ovat Hoffmannin teoksessa Jörö-Jukka, eli, Hupaisia tarinoita ja lystikkäitä kuvia.Kirjassa on myös runo Velli-Vilhon tarina, jossa syömätön lapsi lopulta "vaipui kuolemaan".
Runot ovat hyvinkin raakoja.
Olisitko mahdollisesti lukenut tätä Jörö-Jukkaa?
En löytänyt sanaa tiimakausi saatavilla olevista suomen kielen sanakirjoista.
Sanan tiima merkitys on tunti, tuokio, tovi, hetki.
Tiima on laina varhaisruotsin sanasta tijma, jota nykyruotsissa vastaa timme tai timma. Suomen kirjakielessä tiima on ensi kertaa mainittu 1630-luvulla.
Meänkielellä sanan tiimakausi merkitys on tunti.
Sanan tiimakausi yhteys sanaan tiimalasi lienee yksinkertaisesti se, että kumpikin sana liittyy ajan mittaamiseen.
Tiimakausi-sanan merkityksestä ja alkuperästä voi myös tiedustella Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä kielineuvonnasta. Tässä linkki kysymyslomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähteet:...
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,...
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Hei,
Irrallisia kansipapereita, tai suojapapereita, alettiin käyttää ilmeisesti Englannissa 1820-luvun lopussa kangassidosten yleistyessä. Hienot kannet kaipasivat suojausta, ja usein suojapaperi peittikin koko kirjan, ja paperi poistettiin ostamisen jälkeen. Nykymuotoisia kansipapereita alettiin käyttää 1850-luvulla, ja ne yleistyivät vähitellen vuosisadan kuluessa. Kansipapereiden pääasiallinen tehtävä oli kuitenkin vain suojata kirjaa, joten ne olivat usein huomattavasti vaatimattomampia kuin kirjan varsinaiset kannet. Kansipaperit heitettiinkin yleensä pois joko silloin, kun kirjat asetettiin kirjakaupassa myyntiin, tai sitten oston yhteydessä. Niitä kuitenkin jaettiin melko yleisesti kirjojen mukana 1860-70-luvuilla Euroopassa, Iso-...
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004...
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
Moro-refleksi on saanut nimensä itävaltalaisen lääkärin Ernst Moron (1874-1951) mukaan. Moro löysi ja kuvasi ensimmäisenä kyseisen ilmiön.
http://en.wikipedia.org/wiki/Moro_reflex
Suomessa ilmiöstä käytetään myös nimeä Moron heijaste:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
http://yle.fi/akuutti/arkisto2007/200207_d.htm
