Hei ja kiitos kysymyksestä,
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanankirja. 1, A-K mukaan:
Henrik Florenius (1633-1705), Paimion ja Kemiön kirkkoherra, mainitsi sanan kassi vuonna 1702 kirjoituksissaan. Sanaa kässi käytti Gustav Renval (1781-1841), yliopiston suomen kielen dosentti. Alkuaan juontaa verkkopussi / Tragnetz, (Einkaufs)tasche, nykyruotsissa kasse "kassi".
Kielitoimiston sanakirja (2012) määrittelee kassin näin: kädessä (harvoin olalla) pidettävä tilavahko, usein pussimainen kantoväline. Muovikassa, ostos- torikassi. Iso kankainen matkakassi.
Hämeenlinnan pääkirjaston katolle asennettiin peruskorjauksen yhteydessä 30 aurinkopaneelia, jotka tuottavat energiaa yhteensä noin 10 MWh vuodessa. Aurinkoenergiajärjestelmä tuottaa reilut 2 % kiinteistön kokonaissähköntarpeesta.
Kirjaston aurinkoenergiajärjestelmässä ei ole akkua, se ei toimi ilman verkkovirtaa. Järjestelmän toiminta lakkaa sähkökatkon aikana turvallisuussyistä. Kirjasto ei siis pysty toimimaan pelkän aurinkoenergian varassa.
Kirjastossa ei ole nimettyä energia-asiantuntijaa. Tarkemmat tiedot aurinkopaneelien tuotosta on saatu Hämeenlinnan kaupungin energia-asiantuntijalta, joka työskentelee toimitilahallinnosta ja kiinteistöpalveluista vastaavassa tilapalveluissa.
Hämeenlinnan pääkirjaston...
Hei,tässä muutama vaihtoehto:Skimap.org Karttoja eri maista, joissa esitellään hiihtolatuja ja reittejä. Tässä Grönlannin (Greenland) kartat: GreenlandArtic Circle Trail:Tietoa Grönlannista ja vaellusreiteistä, myös talvireiteistä. Arctic Circle Trail - Official website10 Best trails and hikes in Greenland10 erilaista reittiä Gröölannissa, sisältää kartat ja kuvia.10 Best trails and hikes in Greenland | AllTrails
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Hei! Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy yksi Etelä-Afrikkaa esittelevä matkailu-dvd, julkaistu viime vuonna (Discovery Atlas -sarjaa):
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikka [Videotallenne]. - [S.l.] : Future Film [jakaja], 2010. - {1 DVD-videolevy} 1 h 34 min. - (Discovery Atlas)
Alkuteos: South Africa revealed
Tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska
Kertojaäänenä Andre Braugherv
1DVD
YKL: 48.28
Asiasanat: dokumenttielokuvat : Etelä-Afrikka ; Etelä-Afrikka : matkaoppaat ; Etelä-Afrikka : historia ; Etelä-Afrikka : kulttuuri ; Etelä-Afrikka : yhteiskuntaolot
LK: Young, Nic (ohj.) ; Braugherv, Andre (esitt.)
- Eteläafrikkalaista musiikki-dvd:tä ei ole. Yksi Sarah Brightmanin konserttitaltiointi Etelä-Afrikasta löytyy, mutta dvd ei...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) mukaan yli 3000 DVD-elokuvaa. Saat niistä luettelon Helmetin sanahaun kautta: laita tyhjään ruutuun kaksi tähteä (**) ja valitse aineistoksi DVD-levyt. Voit rajata hakua myös esim. valitsemalla tietyn kirjaston kokoelmat.
Kirjastojen elokuvahyllyjä katsomalla niiden määrä tosiaankin voi näyttää vähäiseltä. DVD-elokuvat ovat hyvin suosittua lainattavaa. Varsinkin uutuuselokuvia voi joutua jonottamaan pitkäänkin.
Kirjastojen aineistomäärärahojen on riitettävä moniin materiaaleihin, mm. kirjoihin, lehtiin, musiikkiin ja video-ja DVD-elokuviin. Yksi kirjasto ei siksi voi hankkia kovin suurta elokuvavalikoimaa. Elokuvista kirjastot maksavat enemmän kuin yksityiset...
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
Kattavin Toivo Kärkeä käsittelevä teos on Maarit Niiniluodon Siks oon mä suruinen. Tiiviimpää tietoa Toivo Kärjen vaiheista löytyy mm. Ilpo Hakasalon teoksesta Malmstenista Marioniin sekä Peter von Baghin Iskelmän kultaisesta kirjasta. Kannattaa myös tutkia yleisiä musiikkitietokirjoja; esim. Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 3,jossa on lyhyt, mutta ansiokas kirjoitus Toivo Kärjestä.
Ruid on muun muassa
Tietotekniikassa Unix-prosessin todellinen (real) käyttäjänumero (user identification number) käynnistäneen käyttäjän numero
tai vadelma Rubus idaeus L. American red raspberry
(http://plants.usda.gov/cgi_bin/plant_profile.cgi?symbol=RUID)
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta (http://www.sktl.net/) kerrottiin, että teoksen, myös klassikkoteoksen, käännöksen nimi sovitaan kirjan kustantajan ja kustannustoimittajan kanssa. Viime kädessä kustantaja päättää nimestä.
Vanhempaa tietoa etnisten ravintoloiden määrästä on Tilastokeskuksen sivulla https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-12-12_004.html
Kannattaakin kääntyä Tilastokeskuksen tietopalvelun puoleen, yhteystiedot https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kannattaa myös olla yhteydessä, yhteystiedot https://mara.fi/yhteystiedot
Viron osalta tietoa voisi löytyä Viron tilastokeskuksesta, yhteystiedot https://www.stat.ee/contacts
Vihreät sylit -sivustolta löytyy kertomus Helsingin Vanhasta kirkkopuistosta, joka 1900 -luvun vaihteesta lähtien on ollut Helsingin kaupungin hoidossa. Puiston pensaista mainitaan syreenit, rusokuusamat, ruusupensaat, onnenpensaat, havupensaat sekä alppiruusut.
Vihreät sylit https://vihreatsylit.fi/ on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivusto.
DVD:stä tosiaan käy ilmi ainoastaan se, että Yön sävel -niminen kappale siinä esitetään. Tämän nimisiä kappaleita on useita, joten valitettavasti emme saaneet selville enempää tietoa kappaleesta. Alla linkki Fono-tietokantaan ja Yön sävel -nimisiin kappaleisiin:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=y%c3%b6n+s%c3%a4vel&Page=1
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Apua voisi löytyä kirjallisuudesta. Helmet-haku antaa aiheesta muutaman teoksen, jotka voisivat asiaa käsitellä:
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus / Suomen Kiinteistöliitto ry, Isännöintiliitto ry, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry & oikeusministeriö
Isännöinnin käsikirja 2022 / toimittanut : Maria Kangasluoma
Näin toimii asunto-osakeyhtiö / Helena Viiala, Roy Rantanen
Isännöintiliitossa voisi asiasta olla käsitys. Palvelut tosin vaativat jäsenyyden.
Löysin vain yhden kaunokirjallisen teoksen aiheesta: Pekka Jaatisen Tie Sturmbockiin. Aihetta käsittelee myös Aleksi Rikkisen ja Emil Kastehelmen tietokirja Sturmbock. Voi olla, että muitakin kaunokirjallisia teoksia aiheesta on, mutta asiasanojen perusteella niitä ei löytynyt enempää. LinkitPekka Jaatinen: Tie Sturmbockiin https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_36668Rikkinen & Kastehelmi: Sturmbock https://finna.fi/Record/anders.ad8c413c-1bf5-4dab-979a-31df54620e83?sid…
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Juuri tuota kysymääsi kirjaa ei näyttäisi löytyvän, mutta muita jäänveistoa käsitteleviä kirjoja löytyi korkeakoulukirjastojen rekisteristä seuraavanlaisia:
Anderes, Fred: Ice palaces, 1983, 132 s.
Snow - ice - sculpture : international cooperation in snow and ice sculpture, 1993, 20 s.
Com Trust : an electrographic expedition to the Arctic, 1992, 31 lehteä
Amendola, Joseph Ice carving made easy, 1994, 114 s.
Yllä olevia kirjoja saat kaukolainaksi jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoosi. Seuraavat kirjat löytyivät British Libraryn hausta:
[1] Snow sculpture and ice carving. by Jim Haskins
[2] Ice sculpture. secrets of a Japanese master. Yukio Matsuo
Englannista kaukolainakustannukset nousevat jo yli 100 mk/kirja. Kaukolainatilaukset...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
kannattaa etsiä teoksia asiasanoilla
kirjastonkäyttö, kirjastot : käyttö ja esim. kirjastopalvelut.
Lisäksi luokan 02.01 sisältämät teokset kannattaa tarkistaa.
Kirjastomme kokoelmissa ei juurikaan ole opinnäytteitä, mutta esim. Maisa Lovion Kirjaston asiakaspalvelu -teoksesta (2005)
löytyy kirjallisuusviitteitä.
Linda-tietokannasta
https://finna.fi
löydät lisää artikkeleita ja tutkielmia aiheesta.
