Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Meille kätevintä olisi, että ostat vastaavan kirjan ja palautat sen Luumäen kirjastoon. Selitä mitä on tapahtunut ja pyydä heitä lähettämään kirja meille (ja sen korvattavan kirjan tarran numero jos mahdollista). Korvattavan kirjan voit pitää itse.
Arvo Poika Tuomisen muistelmasarja on hänen omaa tuotantoaan. Värikkäiden muistelmien syntyhistoria on kuvattu yksityiskohtaisesti Panu Rajalan ja Hannu Rautkallion teoksessa Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä.
Saksankieliseltä Sich erinnern -sivustolta löytyy kuolinilmoitus, jossa kerrotaan, että filosofian tohtori Egon Werlich on syntynyt 26. kesäkuuta 1934 ja kuollut 19. maaliskuuta 2014 Dortmundissa Saksassa.
Tällaista selvitystä emme valitettavasti löytäneet. Tutkimuksessanne voisi auttaa eteenpäin Päätalo-instituutti. Heiltä löytyy erikoistietämystä Kalle Päätalosta ja hänestä tehdystä tutkimuksesta sekä myös Kalle Päätalon arkisto.
Voit tutkia äidinkielen ylioppilaskokeiden kysymyksiä Ylen abitreeneissä https://yle.fi/abitreenit/aidinkieli. Teksti löytyvät tehtävävihoista. Kävin läpi noita mainitsemiasi vuosia enkä löytänyt niistä novellia, myöskin etsin Kirjasammosta, mutta sieltäkään ei kuvausta vastaavaa teosta löytynyt, https://www.kirjasampo.fi/fi. Sinun kannattaa varmaankin selailla muitakin vuosia.Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa novellin?Novelli muistuttaa sisällöltään Evan Hunterin Last spin -novellia, mutta en sitä ehdottanut sinulle, koska siitä ei löydy suomennosta eikä sitä siis varmaankaan ole ollut äidinkielen kokeessa. Eräs kommentoijistamme on kuitenkin ehdottanut sitä ja maininnut, että se on julkaistu englannin oppikirjassa, joten lisään sen...
Mainittu teos on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon ja sen nimeketiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastossa, mutta eivät nidetiedot, eli kuinka monta kappaletta ja missä kirjastossa kyseistä teosta on. Teos on vasta hankinta- ja luettelointiosastolla eikä sitä ole vielä käsitelty kirjastokuntoon eikä niteitä viety rekisteriin eli kirja ei ole vielä varattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMetistä. Teos kyllä sisältyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmiin.
https://finna.fi
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Mestarietsivä Peppunen -kirjoja ei toistaiseksi ole saatavina ruotsiksi. https://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q=%22Oshiri+Tantei%22&f=simp&spell=true&hist=true&mf=&p=1https://helmet.finna.fi/
Flickan i Barösund on levytetty ensi kertaa 10.10.1933 Berliinissä. Lähteet:Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | MusiikkiarkistoAvsnitt 3: Georg Malmstén: Flickan i Barösund | Georg Malmsténin 1930-luvun suosikki-iskelmiä | Yle Arenan
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista rani-sana löytyi Suomen murteiden sanakirjasta kohdasta kraana, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_e5d72a8ea008160dbc9832a8f11141a1&list_id=1&keyword=rani&word=rani&type=m. Muista kirjaston sanakirjoista en sitä löytänyt. Kotimaisten kielten keskuksessa toimii kielineuvonta, josta voisi vielä kysyä asiantuntijoilta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Ensimmäinen artikkeli käsittelee lahjakkuutta, mutta toinen ei koneellamme auennut, joten sen aihetta en saanut selville.
Suomenkielisiä artikkeliviitteitä löytyy kaikille avoimesta Arto-tietokannasta. Arto on kuitenkin siis viitetietokanta, joten sieltä löytyvät vain tiedot artikkelista. Itse lehti artikkeleineen on etsittävä kirjastosta, eikä lehti välttämättä ainakaan lähikirjastosta löydy. Alla linkki hakuun tietokannasta lahjakkuus-asiasanahaulla:
https://finna.fi
Yksi mahdollisuus on käyttää hakupalvelu Google Scholaria, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Alla haku lahjakkuus-sanalla, mutta aihetta kannattaa varmasti tarkentaa omien aiheiden mukaan:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=lahjakkuus&btnG=
Parhaiten löydät tietoa Norjan oikeusjärjestelmästä Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot saat osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto.
Eduskunnan kirjaston sivuilla on myös linkkejä tietokantoihin. Kirjasto on avoin kaikille.
Eduskunnan kirjaston Elki-tietokannasta Internetistä (http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html) löytyy virallistietoa eri maista. Norge.no -palvelun Lov och Rett -sivut osoitteessa http://www.norge.no/andrelenker/lovogrett/ sisältävät linkkejä oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä käsitteleviin aineistoihin, mm. sivulle http://www.domstol.no (norjaksi). Englanniksi on tietoa esim. osoitteessa http://www.lexadin.nl/wlg - valitse legislation ja sieltä Norja.
Rovaniemen kaupunginkirjasto on mukana kaukopalvelussa.
Rovaniemen kirjasto on mukana myös Lapin kirjaston ryhmässä, jonka verkkokirjastosta https://lapinkirjasto.finna.fi
voit katsoa, jos haluamasi kirja löytyy sieltä. Jos kirja on jossain muussa Lapin kunnankirjastossa, voit varata sen.
Varaukset ovat maksuttomia.
Rovaniemen kirjaston nettisivulla on kaukopalvelulomake, jolla voit tehdä kaukopalvelupyynnön.
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=7
Kaukolainan tavallinen maksu on 7,70 € / laina.
Kaukopalvelun puhelin 0503151491
Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
Kyseessä saattaisi olla Dahris Butterworth Martinin Punatukkainen prinsessa, joka sisältyy 1950-luvulla ilmestyneen Aarteiden kirja -sarjan kolmanteen osaan Oli kerran.
Hei,
kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavien kotimaisten kirjailijoiden teoksiin tai kirjasarjoihin:
Johanna Marttila: Helkala- ja Hanni-sarjat
Raija Oranen (esimerkiksi Puhtaat, valkeat lakanat -sarja)
Marja Orkoma (useita sarjoja)
Aino Räsänen: Helena-sarja
Marja-Leena Tiaisen kolmiosainen sarja: Kulmakaupan naiset, Suoraa saumaa ja siksakkia, Kanslian naiset
Veera Vaahtera: esimerkiksi Rakkautta, vahingossa
Eeva Vuorenpää: Kotkansilmän kartano -trilogia
Käännöskirjallisuudesta löytyy hyviä vaihtoehtoja myös, esimerkiksi:
Steen, Helena: Paikka hyvässä perheessä
Kirjojen ajantasaisen saatavuuden ja lisätietoja voit tarkistaa täältä: https://kuopio.finna.fi/
