Bengt Pohjasen Rajan kolmas huone (2011) löytyy Päijät-Hämeen Lastu-kirjastosta https://lastu.finna.fi/Record/lastu.285294. Kirjakaupoista sitä tuskin enää löytyy, mutta antikvariaateista se on ostettavissa, ks. esim. https://www.antikvaari.fi/Suomen kansallisbibliografia Fennica https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ei tunne kirjailijanimeä Bengt Pohjonen. Sen sijaan viitteitä Bengt Pohjasen kirjoittamista kirjoista Fennicaan on tallennettu kymmeniä. Kirjasammon mukaan hän on julkaissut 22 romaania sekä näytelmiä, artikkeleita ja valikoiman meänkielistä käännöskirjallisuutta. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175967061634Wikipedian artikkeli Bengt Pohjasesta https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sivulla Suomalaisen jääkiekon sääntökiemurat ja niiden kehitys kerrotaan vuodesta 1927 lähtien jääkiekkokaukalon mitoista ja pelin sääntöjen kehittymisestä. Mitään erityistä syytä sille, miksi väreiksi ovat valikoituneet juuri nämä värit ei mainita, muuten kuin että viivat on piirretty tummalla värillä, jotta ne erottuvat.Kiekon musta väri perustuu ilmeisesti siihen, että vaikka televisiossa muunvärinen kiekko voisi erottua paremmin katsojalle, pelaajille musta väri kuitenkin erottuu paremmin. Musta väri johtuu myös kiekon valmistamiseen käytetystä kumista, joka on muotoiltu antamaan kiekolle sen tarvittavat ominaisuudet. Kiekoissa käytetyn materiaalin tulee olla kestävää ja kestää pelin nopeita iskuja. Ks. esim. Why don't they make hockey...
Ohessa linkki Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoihin http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_05_06_vihavainen_vj8.pdf . Jos näistä ei löydy kaivattua tietoa, niin suosittelemme yhteydenottoa tietokeskuksen kirjastoon, ohessa yhteystiedot http://www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto/index.html .
Hei,
Tämä onkin pienoinen sotku, johon törmäsin itsekin. Epävakaat laitteet -albumi ei ole vielä tietokannassa, mutta haku löytää Caltechin kriisin, koska sen tiedoissa on, että kyseessä on kaksiosainen tarina, jonka toinen osa on Epävakaat laitteet.
Blake & Mortimer Suuren pyramidin arvoitus -albumin julkaisu taas on kuten mainitsitkin peruuntunut, mutta nähtävästi jostain syystä sen ISBN-koodi on annettu tuolle uudelle Natasha-albumille, jolloin kuva tai albumin tiedot eivät ole päivittyneet kaikkialle, vaan monessakin paikassa on vielä vanhaa tietoa. Koska järjestemät hyödyntävät kukin julkaisun yksilöintiin juuri tuota ISBN-koodia, aiheuttaa tämä sotkua. Asia korjaantunee heti kun tuo uusi Natasha-albumista on laitettu tilaukseen.
Verkkohakujen perusteella kolikon arvo ei ole kovin suuri. Hyväkuntoisenakin muutaman euron luokkaa.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/777262
https://www.finmani.fi/epages/finmani.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20120…
Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavasti: "Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia."
Kirjastoista löytyy jonkin verran 1970-luvun Helsinkiä käsitteleviä kuvateoksia. Esimerkiksi Seppo Saveksen vuonna 1974 julkaistussa ajankuvassa Helsinki tässä ja nyt on hienoja väri- ja mustavalkokuvia ihmisten arjesta, työstä ja vapaa-ajasta sekä upeita kaupunkinäkymiä. Ympyrätalokin esiintyy yhdessä kuvassa - se valmistui jo edellisen vuosikymmenen puolella. Internetistä löytyy aiheesta lisää tietoa: esimerkiksi osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ympyr%C3%A4talo . Volker von Boninin Helsinki elää –teoksesta, joka on julkaistu vuonna 1971, välittyy ajankuva ehkä vielä paremmin, koska siinä on enemmän kuvia ihmisistä ja heidän elämästään.
Vesa Mäkisen toimittama teos Helsinki ympäristöineen ilmestyi vuonna 1975. Siinä on suurten...
Turun kaupungin pääkirjastossa oli viime vuoden lopussa tilastojen mukaan n. 80 000 lasten- ja nuortenkirjaa.
Tarkat luvut löydät kirjaston kotisivuilta nettiosoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93900 , ja valisemalla sieltä vielä "Kokoelmat tallennelajeittain vuoden lopussa 2007".
Tämän lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja on Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa. Koko Turun kirjastojen lastenaineistosta tehtiin selvitys muutama vuosi sitten. Sen mukaan kaikissa kirjastoissa lastenaineistoa oli yhteensä yli 250 000. Tämä luku sisältää tosin myös esim. lastenmusiikin, -lehdet, -elokuvat ja äänikirjat. Valtaosa siitä, eli reilusti yli 200 000 on joka tapauksessa lasten- ja nuortenkirjoja.
Jonimatti Joutsijärvi on kirjoittanut runon, jossa puhutaan lohikäärmepuusta. Se löytyy seuraavalta internetsivustolta:
http://tilkkeet.blogspot.fi/2011_10_01_archive.html
Muista tietokannoista emme löytäneet runoa, jonka nimi olisi "lohikäärmepuu".
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/) lehti on lainattavissa Vantaan Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi ei-lainattava käsikirjastokappale on Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehtiä ei voi itse varata Helmet-haun kautta, mutta voit pyytää henkilökuntaa varaamaan lehden joko soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa.
Joitakin Hyvinvointikatsaus-lehden artikkeleita voi lukea myös sähköisen arkiston kautta. Katso löytyisikö artikkelisi täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/thyvinvointikat/thyvinvointikat/1%2C5%2…
Kirjastot voivat ottaa lahjoituksina vastaan hyväkuntoisia kirjoja. Jokainen kirjasto harkitsee kuitenkin itse, sopiiko tarjottu aineisto kokoelmiin. Mitä tuoreemmasta kirjasta on kyse, sitä varmemmin se otetaan vastaan. Tšekinkielisille kirjoille on valitettavasti aika vähän kysyntää, mutta kenties Pasilan kirjaston yhteydessä toimiva Monikielinen kirjasto voisi olla kiinnostunut niistä, etenkin jos ne ovat uusia tai muuten kiinnostavia.
Jos kirjoja ei ole aivan valtavaa määrää, voit vaikka tuoda ne johonkin kirjastoon. Isot kirjastot ottavat luultavasti varmemmin englanninkielistä aineistoa. Helsingissä sellaisia ovat Pasilan, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastot. Mikäli kirjoja ei oteta kokoelmiin etkä tarvitse niitä itse, voit...
Haminan kirjastosta kerrottiin, että Luonto lainassa -tuunauspaja on 16.2. (siis tänään) klo 17-19. Seppo Knuutilan Itämeren tila -luento on huomenna 17.2. klo 18-19. Toivottavasti nämä ovat ne tilaisuuden, joista olet kiinnostunut. Jos eivät, otatko yhteyttä suoraan Haminan kirjastoon:
http://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Kelan sivuilta löytyy tietoa opiskelusta ulkomailla, https://www.kela.fi/opintotuki-ulkomaille . Näyttäisi siltä, että sinun täytyy joko suorittaa opintosi ulkomailla tai ulkomailla suoritettavien opintojen pitää kuulua opintoihin, joita suoritat Suomessa. Sinun kannattaa kysyä Kelalta, voitko saada tukea opintoihin, joista aiot suorittaa, https://kysykelasta.kela.fi/
Muuttamisesta Englantiin löydät tietoa suurlähetystön sivulta, https://finlandabroad.fi/web/gbr/usein-kysytyt-kysymykset
Asuntoja ja hintoja voit katsella esimerkiksi täältä, https://www.manchesterstudenthomes.com/Accommodation
Brigitta Janssonin lyhytanimaatiosta Ur en kos dagbok suomenkielinen versio Lehmän päiväkirjasta, jonka kertojana oli Elina Salo.
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston KAVIN ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan elokuvasta tehtiin videotallenne (Lehmän päiväkirjasta/Kulkukissa ja yksinäinen susi), mutta tallennetta ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei myöskään näytä olevan vuokrattavissa mistään.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_105741
Christfrid Gananderin Aenigmata Fennica -kirjan arvoitus numero 260 on seuraavanlainen: "Lihanen lihasta syö lihasella mättähällä? Wast. Lapsi istu sylisä ja imee tissiä."
