Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta löytyy runo Ahkera puro, joka alkaa sanoin Sä, metsäpuro iloinen.
Ja Aukusti Salon Meidän lasten lukukirjasta Kuukaudet loru.
Kirjojen ensimmäinen painos on 1930-luvulta.
Elämäkertoja, jotka löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Joan
Haslip: Keisarinnan yksinäisyys, Nicole Avril: Kejsarinnan, Karl
Tschuppik: Keijsarinnan Elisabeth (varastossa, ei näy aineistorekisterissä,)
Aikakauslehtiartikkeleita:Karuvuori, Anne: Keisarinna vasten
tahtoaan : Sissin kohtalo kiehtoo yhä /Et-lehti 1998 ; 3 ; 26-31,
Paasonen, Susanna: Sissi : äitiys ja kansojen sydämet / Filmihullu
1998 ; 1 ; 14-17, Katila, Seija: Sissi : legendaarinen keisarinna /
Kotiliesi 1998 ; 13-14 ; 34, Salokorpi, Sinikka: Sissi, keisarinnoista
kaunein / Kotiliesi 1986 ; 16 ; 70-71. Historian yleisteoksistakin
löytyy varmasti lisää tietoa Sissistä. Sissi on lisäksi ollut aiheena
monissa romaaneissa ja elokuvissa.
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Hienoa että olet löytänyt kirjastomme ja kymenlaaksolaisten kirjastojen Kyyti.fi -sivuston. Sivuston käyttäjiltä tuleva palaute on tärkeää, koska se auttaa kehittämään sivustoa paremmaksi.
Kyyti-fi sivustolle http://www.kyyti.fi/ ei ole koottu kysymäsi tyyppisiä linkkejä. Asiaa aiotaan kuitenkin käsitellä Kyyti-fi -työvaliokunnan kokouksessa.
Finnicasta sellainen tieto että sitä ei enää kehitetä, vaan se on päättyneen projektin arkisto.
Kyllikki Villan Tyttö sodassa : kenttälotan kirjeitä 1941-1944 ilmestyy helmikuus 2006. Kirja on tilattu mutta ei ole vielä toimitettu.
Varausta voi tehdä vasta kun nidetietoja on.
Tulossa siis on pian.
Kirjastoissa ei ole VHS-videoita tai DVD-levyjä, jotka käsittelisivät Turkin Belekiä. Tällaisia videoita on Alanyasta ja Antalyasta: Turkki: kiertomatka (käydään mm. Antalyassa), Antalya & Alanya ja Alanya. Videoita voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Arvoisa taiteenystävä,
tiedustelemasi asia ei varsinaisesti kuulu Artoteekin toimintapiiriin. Suosittelen jatkamaan tiedustelua ottamalla yhteyttä Vetelin kunnan kulttuurisihteeriin tai Suomen Kuvanveistäjäliiton pääsihteeri Sari Nokkaseen. Näiltä tahoilta saattaa löytyä tietoa, jos kyseisestä veistoksesta on tehty pienoisjäljennös esim. keräystarkoituksiin.
Musette-artisti Maurice Larcange on tosiaan tehnyt yhdessä Eric Bouvellen kanssa tämän polkkafoxin "Punching-Ball", mutta nuotin löytäminen siitä näyttää ainakin Suomesta käsin todella hankalalta. Sen saa ostamalla verkosta (esimerkiksi täältä: http://www.diamdiffusion.fr/156934-larcange-bouvelle-punching-ball?nl=1…), mutta yhdessäkään julkisen kirjaston kokoelmassa sitä ei näyttäisi meillä Suomessa olevan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Lahden pääkirjaston varastossa, Nastolan ja Padasjoen kirjastoissa on Petri Laaksosen nuottikokoelma nimeltä Janoinen sydän, jossa on mm. tama Hyvää matkaa -niminen laulu:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=07e2d4d9-72ec-4353-972e-d2fd4a0567…
http://lastukirjastot.fi/kirjastot
Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen, s.28.3.1966) löytyy tietoa Btj Kirjastopalvelun Oy:n 1999 julkaisemasta kirjasta "Kotimaisia naistenviihteen taitajia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa). Kirja löytyy useimpien kirjastojen käsikirjastoista. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kirjailijaa käsittelevä artikkeli: Hämäläinen, Helena: Viihteentekijän hullunkuriset perheet, "Kodin kuvalehti" nro 16, 1994 s. 16-19. Artikkelin saatavuutta voi tiedustella lähikirjastostasi. Internetistä ei kirjailijasta löytynyt kuin joitakin suppeita kirjaesittelyjä, esim. osoitteessa 194.100.4.226/arkisto/kotker esittely "Maan ilot"-kirjasta.
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Pitäjänmäellä on ollut paljonkin autoliikkeitä. Pitäjänmäki-seura on kerännyt muistitietoa Pitäjänmäestä Pitäjänmäki muistelee -projektissa mm. alueen autoliikkeistä. Alla olevat muistelmat päättyvät 1970-luvulle. Alla linkki sivustolle:
https://pitajanmakimuistelee.com/elinkeinoelama/autoliikkeiden-pitajanm…;
Lisää tietoa kirjasta "Fiude" : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa / Kalevi Karusuo (2004). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sfiude__Orightre…
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa runoa tai runoilijaa. Ehkä joku palstan lukija tunnistaa runon.
Oletimme että kyseessä on ehkä sotaa käsittelevä runo. Yrjö Jylhällä ja Helvi Hämäläisellä on samantyylisiä tai samaa aihetta käsitteleviä runoja. Emme kuitenkaan löytäneet juuri tätä runoa heidän teoksistaan.
Yrjö Jylhä: Kiirastuli : Runoja rauhan ja sodan ajoilta (Otava 1941)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta : runoja (WSOY 1987)
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.
Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä.
Tietoa nykyajan oikeistoliikkeistä ja äärioikeistosta löytyy mm. seuraavista suomenkielisistä julkaisuista:
Andersson, Timo: Isänmaallisuudesta äärioikeistoon. 1995.
Kansakunnat murroksessa : globalisoitumisen ja äärioikeistolaistumisen haasteet. 1995.
Integration contra Nationalismus : käsikirja aikuiskouluttajille. 1997. (mm. äärioikeisto, uusi oikeisto)
Perho, Sini: Skineyden äärellä : tutkimus skinhead-alakulttuurista kiinnostuneista joensuulaisnuorista. 2000.
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä : rasismin aatehistoriaa. 2.p. 1999.
Sipola, Simo: Uusi oikeisto. Ydin 1993, nro 5, s. 22-25 (lehtiartikkeli Suomen uusoikeistopuolueista)
Jokisalo, Jouko: Uhkaako uusfasismi : Länsi-Euroopan äärioikeisto uusliberalismin ja sosiaalisen...
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
