Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-...
Sininen väri edustaa rauhallisuutta ja vastuullisuutta perusväriteorian mukaan. Yhteenkuuluvuus ja monarkian jatkuvuus lienevät myös syinä. Sinisen värin käyttäminen viittaa myös isänmaallisuuteen sillä Yhdistyneen Kuningaskunnan lipun (Union Jack) yksi väreistä on sininen. Linkki Voguen sivuille Lisää väriteoriasta kirjassa: Martti Huttunen Värit pintaa syvemmältä. WSOY, 2004 "Värivalinnan motiiveille lienee tietyt perustelunsa, kun merkittävässä asemassa itseään pitävät naiset esiintyivät mielellään "mariansinisessä" puvussa. Sinisen värin suosio yleistyi naisten keskuudessa kun 1980-luvulla erään vuoden muotivärikartassa, ns. trendivärikartassa, esiteltiin aristokraattisen sininen värisävy." s. 112
Pentti Kirstilästä saat tietoa Dekkarinetistä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/kirstila.htm
Tietoa löytyy myös Sanojen aika tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=7&pid=315&lang=FI
Lähdeteoksia:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita.
Kotimaisia nykykertojia.
Hakupalveluja henkilöiden sodan ajan toiminnasta ei löydy. Aiheeseen liittyen verkkopalveluna löytyy Arkistolaitoksen ylläpitämä "Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto" (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sekä "Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto" (Suomen sotasurmat 1914-22-projekti) (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi).
Tietoja sukulaisten sodan ajan toimista voi tietyin rajoituksin tiedustella Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä:
Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste
Työpajankatu 6
PL 54, 00581 Helsinki
Puh. (09) 228 52 500 tai (09) 228 52 501
Tutkijapalvelu puh. (09) 228 52 502
Faksi (09) 228 52 503
Sähköposti: kansallisarkisto.sornainen [at] narc.fi
Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -julkaisun mukaan kuntakiviä on valittu tälle alueelle vuonna 1995 ja aktiivisena toimijana siinä on ollut Lakeuden kivikerho.
Muita nimikkolajeja (kuten lintu ja kasvi) valittiin Seinäjoelle syksyllä 1997.
"All the things you are" kappaleen on säveltänyt Jerome Kern. Pianonuotit kappaleeseen löytyy esimerkiksi kirjasta "Popular Piano solos: 33 Great Standards: plus...a lyric section" tai "Songs of romance : piano, vocal, guitar". Kirjan voit varata verkkokirjastosta ja noutaa sen omasta kirjastostasi tai hakemalla sen suoraan Lahden kaupunginkirjastosta.
Viivaa ei ole löydetty, vaan se on perustettu vuonna 1933. Se on maailman tarkin luonnossa mitattu viiva. Yrjö Väisälän kehittämällä interferenssimenetelmällä se on mitattu vuodesta 1947 saakka. Nummelan viivan avulla tutkitaan ja kehitetään maailman tarkimpia pituuden mittalaitteita. Lisätietoa perusviivasta voit kysyä Maanmittauslaitokselta.Lähteet ja lisätietoaHelsingin Sanomat 23.6.2025: Nummelan tarkka perusviiva on arvostettu vientituote (koko artikkeli tilaajille) https://www.hs.fi/tiede/art-2000011277662.htmlMaanmittauslaitos: Nummelan normaaliperusviiva https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimu…Maanmittauslaitos 7.1.2025: Nummelassa on maailman tarkin viiva https://www.maanmittauslaitos.fi/...
HelMet-kirjastoon ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa kyseisiä DVD-boxeja. Voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kotisivujen kautta.
Seppo Jokisen Hiirileikki -äänikirja on C-kasettina vain kahdessa kirjastossa. Käpylän kirjasto on remontin takia suljettu 1.7.2011 saakka. Varaukset eivät kohdistu suljettuna olevan kirjaston aineistoon. Tikkurilan kirjaston äänite, ainoa tällä hetkellä lainattavissa oleva kappale, on korjattavana. Toivotaan, että se saadaan pian kiertoon.
Nykyisin äänikirjat hankitaan cd-muotoisina, mutta Hiirileikki löytyy Helmet-kirjastoissa vain C-kasettina.
Konneveden kirjasto ei valitettavasti vielä kuulu Keski-kirjastoihin. Se kuitenkin liittyy mahdollisesti mukaan myöhemmin.
Konneveden kirjastolla on verkkokirjasto, jossa voi tehdä hakuja ja varauksia:
https://konnevesi.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kaukolainalomaketta en verkkosivuilta löytänyt, mutta kaukolainapyyntöjä voi toki tehdä paikan päällä kirjastossa.
Konneveden kirjaston puhelinnumero on (014) 449 7012 ja sähköposti kirjasto@konnevesi.fi.
Sarja voisi olla 1970-luvulla ilmestynyt Seepra-sarja tai lähinnä 1980-luvulla ilmestynyt Isoseepra-sarja. Sarjoissa ilmestyi kirjoja monista aiheista, mm. keittokirjoja.
Yleisten kirjastojen kokoelmissa näiden sarjojen kirjoja on enää vähän jäljellä, joten sisältöä emme pysty tarkistamaan. Yksi mahdollinen olisi Isoseepra-sarjan Pikkulämpimät ja iltapalat-Herkkuja pieneen nälkään -kirja, jonka kuva löytyy antikvariaatin sivuilta:
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=385824
Avioeroa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kuvakirjoissa:
Weninger, Brigitte: Nähdään taas (2008)
Gray, Kes: Rakkausliima (2010)
Maisa Tonteri – Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (2011)
Riina Katajavuori – Jenny Lucander: Kaksi kotia (2020)
Måns Gahrton – Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä (2022)
Sinimarja Saarenvirta – Peteri Ponsimaa: Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (2004)
Katinka Tuisku: Kuun ja Auringon lapset (2008)
Marie-Hélenè Delval: Pikku Mäyrän kaksi kotia (helppolukuiset, 2008, kirjassa paljon kuvitusta)
Voit myös itse etsiä Helmetistä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja hakusanoilla ”avioero lastenkirjallisuus”. Klikkaamalla teoksen kuvaa aukeaa usein lyhyt kuvailu teoksen...
Kirjailijasta kannattaa hakea tietoa Internetistä suosittelen portaalia http://www.kirjastot.fi ja Googlen-hakua. Kannattaa myös käydä kirjastossa tutkimassa artikkelitietokantoja Aleksi(suomalaiset artikkelit) ja Ebsco (ulkomaiset artikkelit). Kirjaston henkilökunta avustaa artikkelihaussa.
Pääkaupunkiseudun järjestelmästä http://www.libplussa.fi/ löytyi ks. kirjailijan oma teos: Aivan kuin minua ei olisi.
Cd-levynä ja kasettina on olemassa äänite, jonka nimi on Kuuntele mua ja jonka kappaleiden säveltäjä ja sanoittaja on Eeva Kiviharju. Hänet oli mainittu siinä Selvät sävelet -oppikirjassakin. Kuuntele mua on laulusarja lapsille, johon liittyy lyhyt käsikirjoitus. Äänitettä on mahdollista kaukolainata omaan kirjastoosi, mutta ainakaan cd-levyn mukana ei ollut tätä käsikirjoitusta.
Osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-05-22,1…: on Turun sanomien artikkeli yhdestä kuorosta, joka on musikaalia esittänyt vuonna 2000.
Tänäkin kesänä musikaalia on esitetty venetmäellä http://www.venetmaki.fi/html/ajankohtaista.html
Käsikirjoitusta voisi ehkä tiedustella Eeva Kiviharjulta tai Simo Ervastilta.
Olet ilmeisesti jokin aika sitten täyttänyt 15 vuotta. 15-vuotiaana siirrytään lasten kirjastokortista aikuisten korttiin. Eli nykyinen lasten korttisi ei ole enää voimassa.
Voit vaihtaa maksutta korttisi aikuisten korttiin kirjastossa. Ota kuvallinen henkilötodistus ja nykyinen kirjastokorttisi mukaan.
Kirjojen kirjoittamisella ei ole alaikärajaa, joten kyllä nuorenkin on mahdollista saada kirjansa julkaistua. Helppoa se ei toki ole, sillä kaikista käsikirjoituksista vain todella pieni osa päätyy kustantajan julkaistaviksi. Osuus saattaa olla jotakin puolesta prosentista viiteen prosenttiin, hiukan kustantamoittain vaihdellen. Mainittakoon, että suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli myös 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Jos saat kirjasi valmiiksi, sitä ei kannata ehkä lähettää ihan suoraan kustantajalle. Voi olla hyödyksi antaa teksti luettavaksi tutuille, jotka voivat antaa kirjoituksesta palautetta. Palautteen perusteella kirjaa voi muokata. Käsikirjoitusta...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
