Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Mielenterveyspotilaiden kuntoutumisesta avohoidossa löytyy sekä kirjallisuutta että aikakauslehtiartikkeleita. Aivan suoraan työhönne liittyvää aineistoa, jossa asiaa tarkasteltaisiin potilaan näkökulmasta, sen sijaan on vaikea löytää. Toisaalta teidän kannattaa kahlata aineistoa läpi hyödyllisten lähdeviitteiden ja vinkkien toivossa.
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy tiedot mm. seuraavista teoksista:
1) Leppänen, Jorma: "Mistä eheyttä mielen maisemiin? : tutkimus psykiatristen pitkäaikaispotilaiden selviytymisestä avohoidosta Kajaanissa." 1997. ISBN 951-800-243-6.
2) Nikkonen, Merja: "Piiriltä siviiliin : etnografinen tutkimus hoitamisesta psykiatristen pitkäaikaispotilaiden avohoitovalmennuksessa ja...
Soittorasia oli Yleisradion kolmiosainen jännityssarja, joka valmistui 1974. Sen esittiin uudelleen 1970-80-lukujen taitteessa. Sarja on jättänyt muistijäljen kokonaisen sukupolven mieleen. Myös tällä palstalla sarjaa on kaivattu ennenkin. Yleisradio julkaisi sarjan VHS-kasettina, jota aikanaan hankittiin kirjastoihin. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kasettia ei enää ole jäljellä. Se on ilmeisesti kulunut käytössä puhki jo vuosia sitten. Frank -yhteishaun mukaan VHS-kasettia on vielä jäljellä Kajaanin ja Hollolan kirjastoissa.
Kaikki kritiikit toivottuihin runoteoksiin löytyivät. Viisi ensimmäistä vain paperimuotoisena eli Parnasson ja Kirjallisuusarvostelujen arkistonumeroista 1977-1995. Ne ovat saatavilla Itäkeskuksen kirjastosta.
Mainitsemanne runoteos "Sillä ei ole nimeä" on Jyrki Kiiskisen kirjoittama. Sen sijaan Merja Virolaiselta on ilmestynyt samana vuonna (1990) runoteos "Hellyyttäsi taitat Gardenian".
Molemmista löytyy kritiikit.
Tiedot löydetyistä kritiikeistä ja verkko-osoitteet:
Haavikko: Parnasso, 4 /1977, s. 250-251
Turkka: Parnasso, 2 / 1987, s. 116-118
Kiiskinen: Kirjallisuusarvosteluja / kauno 2/91, s. 96 (22)
Virolainen: Kirjallisuusarvosteluja / 2/91, s. 112 (38)
Koskelainen: Kirjallisuusarvosteluja / 10/95, s...
Anna Sewellin nuortenkirjan Uljas musta tarina muistuttaa hiukan hukkaamaasi kirjaa. Siinä Uljas musta -niminen hevonen kertoo tarinaansa minämuodossa. Alkuun sen elämä on hyvää, myöhemmin seuraa monia dramaattisia vaiheita, mutta lopussa se pääsee hyvään kotiin. Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1877, ja ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1954:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4df4e0e7-98ef-48e1-a148-f971f047532b
Katerman voimalaitoksesta on kirjoitettu lyhyt Wikipedia-artikkeli https://fi.wikipedia.org/wiki/Katerman_voimalaitos
Artikkelin mukaan voimalaitoksen rakensi Kajaani Oy vuosina 1945 - 1950. Arkkitehti oli Eino Pitkänen. Kajaani Oy:n vaiheista on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:
- Kajaani Oy 1977
- Susitaival, Paavo: Kajaani Oy 1907 - 1957
- Huovinen, Veikko: Kajaani Oy 70 vuotta
- Kukkonen, Otso: Kajaani Oy 1907 - 1967
- Tuovinen, Paavo: Kehityksen kuvat - Kajaani Oy 1907 - 1982
Eino Pitkäsestä kertoo teos Eino Pitkänen - arkkitehtinä Kajaanissa.
Teokset ovat saatavilla mm. Turun yliopiston kirjastossa.
Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Tuomolan dekkaritrilogian päätösosan perään on kyselty palvelussa jo vuonna 2021, ja silloin todettiin, ettei kirjan ilmestymisestä ole vielä ennakkotietoa.(Lähde: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-johanna-tuomolan-trilogian-valheiden? )Sarjan kolmas osa ei ole ilmestynyt, sen sijaan nykyisin Etelä-Afrikassa asuvalta kirjailijalta on tullut muutama sarjaan liittymätön dekkari.
Meillä ei ole asiantuntemusta arvioida maalausten arvoja, joten suosittelisin kääntymään taideasiantuntijoiden puoleen esimerkiksi alan liikkeissä. Tutkimistani taiteilijahakemistoista (mm. Allgemeines Lexikon der bildenden Künstler des XX. Jahrhunderts) henkilöä ei kuitenkaan löytynyt, joten ilmeisesti hän ei ole aivan tunnetuimpia taiteilijoita.
Maalausten arvossa pätee sama kuin monissa muissakin esineissä: kyse on siitä, kuinka paljon joku on valmis siitä maksamaan. Vaikka taiteilija ei olisikaan kovin tunnettu, joku saattaisi silti mieltyä tauluun ja maksaa siitä jonkin summan.
Alla olevalta Keravan verkkokirjaston sivulta voit mm. muuttaa varauksesi noutopaikan:
https://kerava.verkkokirjasto.fi/web/arena/protected/reservations
Kysymyksesi on sellainen, että ehkä se kannattaisi lähettää Luontoiltaan, jossa on todellisia luontoasiantuntijoita.
https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Myös Suomen luontolehdellä on kysymyspalvelu: https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Kirjastossa on paljon kirjoja linnuista ja nisäkkäistä, mutta tällaiseen pohdiskelevaan kysymykseen niistä on aika vaikea löytää vastausta.
Taulukkoa, jossa naispuolinen väestö olisi jaoteltu ikäryhmään 18-50 vuotta, ei näytä löytyvän. Yleensä väestötaulukot ovat jaoteltu, joko suppeammin tai laajemmin ikäryhmittäin.
Sivulla http://www.census.gov/ipc/prod/wp02/tabA-08a.pdf on taulukko, jossa näkyy naispuolinen väestö jakautuneena maanosien ja maiden mukaan, mutta ikäryhmät ovat mm. 15-19 vuotta, 20-44 vuotta ja 45-64 vuotta.
Suomen suurin tietosanakirjasarja on vuosina 1960-1966 ilmestynyt Uusi tietosanakirja, jossa oli 24 osaa, 12 590 sivua, 130 500 hakusanaa ja noin 125 000 hakemistohakusanaa. Kirjaan ilmestyi v. 1972 kaksi täydennysosaa. Hyllytilaa sarja vaatii n. 107 cm (täydennysosat eivät ole tässä mukana). LÄHDE: Suomalainen tietosanakirja 8, s. 93.
Helmetissä on mainittu erikseen levyn tiedoissa: "tekstiliite sis. laulujen sanat. Yleisempää on ettei laulujen sanoja ole painettu tekstiliitteeseen. Silloin voi esimerkiksi etsiä erikseen nuottivihkoja ja cd-levyiltä vastaavia kappaleita esitettynä.
Ranskankilelisiä nuotteja on melko runsaasti esim. Edith Piaf ja erilaisia kokoelmia.
"Chantons Tous!" on kielenopiskelijoille tarkoitettu ranskalaisten laulujen nuotti (laulujen sanastoa on käännetty suomeksi laulun kohdalla)ja samanniminen cd-levy.
(Ranskankielessähän lauluissa sanat lausutaan niin. että esim. e-kirjain lopussa lausutaan (=lauletaan), vaikka se puhekielessä jääkin laususumatta.)
Tässä muutamia cd-levyjä, joissa on laulujen sanat mukana: Aznavour: Hier encore, Juliette Greco...
Ainakin Vantaan kaupunginkirjastolla on tällainen palvelu. HelMa-palvelu tarjoaa kirjastopalveluita ulkomailla asuville suomalaisille perheille. Palveluun tarvitset voimassa olevan Helmet-kirjastokortin. Lisää tietoa palvelusta ja Helma-sopimuksesta löydät täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
On myös mahdollista tilata kirjoja Suomen kirjastoista kaukopalveluna. Lainat ovat kirjastojen välisiä, eli sinun kannattaa kysyä maksuista ym. tarkemmin lähikirjastostasi Portugalissa.
Palkoista ja työehtosopimuksista neuvottelevat työntekijäjärjestöt sekä työnantajat tai työnantajien järjestöt. Kirjastoalan ammattilaiset, kuuluvat halutessaan ammattiliittoon, mikä akateemisesti koulutetuilla on esimerkiksi Akateemisten erityisalat, mikä taas kuuluu Akavan alaisuuteen, tai siis kattojärjestöön. Keskiasteen koulutuksen saaneilla tämä liitto voi olla esimerkiksi Julkis- ja yksityisaljojen toimiliitto Jyty. Järjestöt sopivat siis uusista työehtosopimuksista, yleiskorotuksista sekä sopimuksen pituudesta. Näillä yleiskorotuksilla ei tietysti sinänsä helpoteta tiettyjen alojen palkkakuoppia, ja esimerkiksi ammattiliitto Tehy kieltäytyi muutama vuosi sitten allekirjoittamasta yleissopimusta, vaan neuvotteli yksin paremman...
Pingviinitanssissa lauletaan: .. pingviinit on täällä, joo
Laulu löytyy esim. Lasten toivotut : 100 iloista lastenlaulua (2011) tai Lasten oma toivelaulukirja (2007)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin vastattu lastenkoteihin liittyvään kysymykseen ja sieltä löytyi alla oleva vastaus:
"Hämeentie 6:ssa on toiminut Pelastusarmeijan lastenkoti joskus rakennuksen juuri valmistuttua, mutta 1970-luvulla se ei varmaankaan ole siellä ollut enää. Pelastusarmeijan lastenkoti oli tuolloin ollut jo pitkään Pukinmäessä. (Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 116)"
Valitettavasti ei löytynyt tietoa minä vuonna lastenkoti on muuttanut Pukinmäkeen. Finnasta löytyi pieni maininta ja valokuva Pukinmäen lastenkodista, joka sijaitsi osoitteessa Erkki Melartinin tie 2.
Tiedot lastenkoteihin sijoitetusta lapsista tuskin ovat julkista tietoa. Mikäli etsit...
