Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
Kiitos ehdotuksesta! Katsoin internetistä tarkemmin teoksen tietoja; kyseessä taitaa olla Sanna Sjöswärdin "Min mamma är en persisk prinsessa" vuodelta 2009. Tein hankintaehdotuksen meille Helsingin kaupunginkirjastolle ja nimenomaan pääkirjasto Pasilalle.
Asiakas voi tehdä hankintaehdotuksen verkossa helposti itsekin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
eli etusivu > aineisto ja tietokannat > hankintaehdotus.
Tässä vielä linkki löytämälleni sivulle, jossa kirjasta kerrotaan:
http://www.bokia.se/min-mamma-ar-en-persisk-prinsessa-sanna-sjosward-91…
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa on mahdollista ostaa sen jälkeen, kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä. Kokoelmanhoitotyötä (eli myös poistoja) tehdään koko ajan, joten kirja voi päätyä poistokappaleeksi milloin vain. Kokoelmista poistettua aineistoa myydään yleensä kirjamyyntitapahtumissa, mutta myös jatkuvan kirjamyynnin tavalla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kirjamyyntejä voi seurata esimerkiksi helmet.fin tapahtumakalenterin avulla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
Monesta HelMet-kirjastosta löytyy myös erillinen kirjakierrätyspiste, josta voi myös löytää etsimänsä. Kirjakierrätyspisteistä löytyy kattava luettelo myös helmet.fin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Vainiopakko on ruotsiksi tegtvång (= nödvändighet el. skyldighet att vid tegskiftet i en by samtidigt utföra odlingsåtgärder).
Lähde: Liisa Mali, Maatalouden sanakirja = Lantbrukets ordbok = Landwirtschftliches Wörterbuch = Agricultural dictionary, 1958.
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Albert Magnolin ohjaamasta Purple Rain -elokuvasta (1984) tehty DVD-tallenne näyttäisi kuuluvan kahden Suomen kirjaston kokoelmiin (Kuopion ja Rovaniemen kaupunginkirjastot). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.1471673
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1820999
https://www.imdb.com/title/tt0087957/
Kirjastosta voit kysellä Mervi Kosken kirjaa Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (näkyy olevan Nurmeksessakin aikuisten osastolla). Netistä löytyy googlaamalla, esim. Penguinin sivuilta: valitse tarkennettu haku, kirjoita Robert Swindells kohtaan täsmällisellä ilmauksella ja rajaa vielä esiintyminen riippuvalikosta sivujen otsikoihin.
Yritin myös googlettaa ynnä muuta, mutta valitettavasti en löytänyt tuota taustakuvaa palveluiden tarjoajien valikoimista. Sen sijaan löysin kyllä Gruppo Motoguzzi Finlandia keskustelufoorumin, http://www.gruppoguzzi.com/popular.html , jossa erittäinkin keskustelu Miltä näyttää guzzistin kännykkä? varmastikin kiinnostaa sinua, http://www.gruppoguzzi.com/forum7/587.html. Siellä on useammankin kännykän logona kysymäsi kuva. Keskustelufoorumissa voi lähettää viestejä kirjottajille, joten sinun kannattaa mennä sinne ja kysyä, mistä kyseiset guzzistit ovat löytäneet logon.
Linkki Espoon kaukopalveluun on Espoon kaupunginkirjaston etusivulla http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Sivulla on myös nettilomake, tee sillä tilauksesi.
Ruohokasvit säilyvät jonkin aikaa vihreinä lumen alla, koska lumi suojaa kasveja kylmyydeltä. Kuinka pitkään kasvi säilyy lumen alla vihreänä, liittyy sen talvehtimisominaisuuksiin sekä siihen miten pitkään lumipeite estää kasvin saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen. https://www.ahonalku.fi/Heinat,sarat.Lajikuvaukset.htm, https://yle.fi/uutiset/3-7022672
Tutkija Timo Saarinen kertoi Suomen luonnon haastattelussa 2016, että talvehtivat kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin. "Ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja....
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
Kulttuurilinnulla tarkoitetaan sellaista lintulajia, joka viihtyy ihmisasutuksen eli ns. ihmiskulttuurin keskellä. Kulttuurilajeihin kuuluvat eläimet voivat olla täysin sopeutuneita kaupunkiympäristöön, mutta osa niistä elää myös luonnossa. Esimerkkejä kulttuurilinnuista ovat vaikkapa juuri tikli, tervapääsky, fasaani ja kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu. Kulttuurilajeiksi kutsutaan siis sellaisia eläin- ja muita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kaupunkielämään. Toinen nimi kulttuurilajille on synantrooppi, joka on kaupunkiekologian keskeisiä käsitteitä. Lähteitä: Kaupunkiekologia – WikipediaKuopiolaista rakentajaa piinaavat varikset ovat arvoitus myös asiantuntijalle – ”Linnut tekevät asioita myös huvikseen” | Kotimaa...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teos Rusanen, Jorma : Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet--STK:n (TT:n) ja LTK:n luottamusmiessopimukset--paikallinen sopiminen. SAK, [Helsinki], 1994. 360s. Saatavuustiedot saat aineistotietokannastamme: http://www.libplussa.fi
Video näyttää olevan käsikirjastokappaleena Kallion kirjastossa. Kannattaisi varmaan tiedustella sieltä katselumahdollisuutta, puh. 09-31085053. Jos katselu ei onnistu Kalliossa, voisi kasetin luultavasti lähettää esim. Töölön kirjastoon, jossa on katselumahdollisuus. Varmuuden vuoksi kannattanee tiedustella myös Suomen elokuva-arkiston kirjastosta http://www.sea.fi/kirjasto/ , vaikkakin näyttäisi, että heidän kokoelmastaan ei videota löydy.
