Sotasampo-palvelun joukko-osastohaku tunnistaa lähes 50 erilaista kuormastokomppaniaa talvi- ja jatkosodan ajalta. 1. Kuormastokomppanian sotapäiväkirjoja on palvelun mukaan säilynyt talvisodan ajalta useita, mutta linkit sotapäiväkirjoihin vaikuttaisivat olevan tällä hetkellä palvelussa rikki.
Sotapäiväkirjat löytyvät kuitenkin Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta, esimerkiksi kirjoittamalla hakuun "1. kuormastokomppania". Sotapäiväkirjoista selviää, että esimerkiksi talvisodan syttyessä 1939 1. Kuormastokomppania oli Kaukilassa silloisessa Äyräpään kunnassa.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia ei voi ainakaan vielä uusia internetin välityksellä. Sen sijaan puhelimitse uusiminen on mahdollista numerosta 0600-060504. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18 ja se maksaa 4,50,- /minuutilta.Uusittaessa kannattaa pitää kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu sekä uusittava aineisto käsillä.
HelMet-kirjastoon ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa kyseisiä DVD-boxeja. Voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kotisivujen kautta.
Jõerüütin kirjaa löytyy Kouvolan kaupunginkirjastosta ja Helmet-kirjastosta. Aineiston paikannuksessa voi käyttää monihakua, joka etsii Suomen kirjastojen tietokannoista, http://monihaku.kirjastot.fi.
Olet löytänyt aiheestasi hyviä lähteitä internetistä. Myös Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) sivuilla on linkkejä aiheeseen Tieteenalojen Lääketiede ja sairaudet-kohdassa.
Yleiskatsauksia aiheesen löytyy esim. teoksista Kinnula, Brander, Tukiainen (toim.): Keuhkosairaudet, Duodecim 2005, Haahtela: Allergian ABC: kodin allergiaopas, Tammi 2003, Haahtela, Hannuksela, Terho (toim.): Allergologia, Duodecim 1999. Lisäksi aiheesta löytyy lehti Hyvä hengitys, joka tulee mm. Jyväskylän kaupungikirjastoon.
Yleisissä kirjastoissa hengitykseen ja hengityselinsairauksiin liittyvä hyllyluokka on 59.532, allergiat ovat luokassa 59.58 ja kurkku-korva-ja nenätaudit löytyvät luokasta 59.59.
Kirjaston käyttö ja lainaaminen on ilmaista, mutta kirjastoissa on käytössä myös joitakin maksuja.
Helmet-kirjastot perivät myöhästymismaksua aineistosta, jonka palautat tai uusit eräpäivän jälkeen. Myöhästymismaksua ei peritä lasten- ja nuortenostaston aineistosta. Maksuja ei peritä myöskään silloin, kun lapsi lainaa aikuisten osaston aineistoa omaan käyttöönsä.
Jos teet kirjasta tai levystä varauksen Varausmaksu on 0,50 e, mutta sitä ei peritä alle 18 vuotiailta.
Jos kadotat kirjastokorttisi, maksaa uusi kortti 3 e aikuisilta ja 2 e alle 15 vuotiailta.
Jos lainatut kirjat tai levyt katoavat tai vahingoittuvat, pitää ne korvata.
http://www.helmet.fi/screens/pdf_kayttosaannot_fin.pdf
Kaivattu lause löytyy Tommi Liimatan Avainlastu-kokoelmasta:
"-- ostin kaupasta munkin jossa ei ollut hilloa / valitin kuluttajansuojaviranomaiselle / oli siinä hilloa / mutta elämäntilanteestani johtuen se jäi havaitsematta."
Kielitoimiston Suomen murteiden sana-arkistosta löytyi yksi tieto sanasta rikkokupari. Tieto on Kangasniemeltä Etelä-Savosta vuodelta 1924, ja sen mukaan rikkokupari tarkoittaa kupariromua.
Erilaisia ilmaisia inventaarioapuvälineitä löytyy mm. Download Astron sivuilta. Mikko Laakson opinnäytetyössä on esitelty erikoistyökalujen inventointimalli.
Täysin sellaisenaan toimivaa lomaketta ei varmaankaan ole olemassa, sillä eri ihmisten ja yritysten työkalukokoelmat ovat erilaisia ja eri kokoisia. Ruutupaperi ja/tai Excel auttavat kyllä jäsentämään pieniäkin kokoelmia, mutta em. linkkien takaa löytynee sopivia malleja.
Kirjaa löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta 4 kappaletta. Voit varata kirjan keski.finna.fi -sivustolta lähimpään kirjastoosi. Kirjan tiedot: keto tokoi puiden asukkaat | Hakutulokset | Keski-Finna
Bertolt Brechtin kirjoja voi varata Helmet-kirjastosta. Useimmat teokset ovat kirjavarastossa, mutta niitä saa varattua omaan lähikirjastoon. BERTOLT BRECHT | Hakutulokset | helmet.fiJos toivot kirjoja omaan kirjahyllyyn, suosittelen netissä toimivia Antikvaareja, esim:Bertolt Brecht | Kirjat | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaToki näitä voi löytää myös antikvaariliikkeistä, esim. kirjamessuilla on yleensä useita antikvaareja mukana.En löydä mainintaa teoksesta "Äiti maa", mutta voisiko kyseessä olla "Äiti peloton ja hänen lapsensa"? Teoslistaa voit selata linkistä: Bertolt Brecht – Wikipedia
Ainakin kirjassa Roininen, Muuraustyön ammattitekniikka (painokset vuosilta 1959 ja 1965) on ohjeet peltikuorisen uunin (eli kaiketi sama kuin pönttöuuni) muuraukseen. Kirjaa ei ole Akaan kirjastossa, mutta useammasta Piki-kirjastosta se löytyy.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Pari lehtiartikkelia uunista myös löytyy:
- Tunnelmallinen pönttöuuni lämmittää tehokkaasti (Osaava kodinrakentaja, 2010, nro 2, s. 36-37)
- Vanhojen hyvien aikojen pönttöuuni (Meidän talo, 2003, 8b, s. 34)
Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolta näyttäisi löytyvän tällä hetkellä parikin levyä, joilla on australialaista didgerido-soittimella soitettua alkuperäiskansojen musiikkia.
Tässä levyjen nimet.
Didjeridoo : Musique aborigene d'Australie = The Australian aboriginal music
Jowandi: Bugarrigarra
White Cockatoo: White Cockatoo : featuring didjeridu legend David Blanasi
Peris, Phillip: Phillip Peris
Ennen kuin lähdette hakemaan levyjä, voitte pirauttaa musiikkiosastolle ja pyytää etsimään ja varaamaan levyt teille. Puhelinnumero on 09 310 85790.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Usko Laukkasen lastenkirja Tupsu, orava (1990) sekä kirjaan liittyvä äänikasetti ovat lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Omassa lähikirjastossasi teosta ei näytä olevan. Voit tilata kirjan ja kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto on varsin hyvä tietolähde ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista. Sivuston hakupalkkiin voi kirjoittaa hakusanoja tarkempaa tietoa tietystä aiheesta etsiessään. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuonekaasut-lammittavat
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-…
Hiilidioksidi ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertoku…
Metaanista ja ilmakehän metaanipitoisuudesta: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani
Vesihöyry: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/vesihoyry
Dityppioksidi eli typpioksiduuli: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/...
Teos on lasten satukirja Kolme pientä karhua Ylösalaisinmaassa (2000). Saksankielisen alkuteoksen (Drei kleine Bären im Chaosland) on kirjoittanut Christl Vogl, kuvittanut kirjoittaja sekä Rob van het Hof. Kirsi Sinko on suomentaja. Kirjasampohttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512834065Finna.fihttps://www.finna.fi/Record/helle.988482?sid=4755122954
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
Emme pysty selvittämään yksittäisten ihmisten elossa olemista. Jos tarvitset tietoa perunkirjoitukseen tai muuhun hyväksyttävään tarkoitukseen, väestötietojärjestelmästä saatava elossaolotodistus on mahdollista tilata osoitteesta https://dvv.fi/tilaa-todistus-vaestotietojarjestelmasta. Toki voit myös ottaa yhteyttä henkilöihin, jotka ehkä tuntisivat äitisi, saadaksesi tietoa, onko hän elossa vai ei.
