Päästyään ylioppilaaksi Tampereen Lyseosta vuonna 1927 Lehmus aloitti opinnot Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Luvut keskeytyivät 1929, kun hänet palkattiin toimittajaksi Suomen Sosialidemokraattiin. Vuonna 1933 Lehmus siirtyi sosialidemokraattisen puolueen pää-äänenkannattajasta Osuusliike Voiman sihteeriksi.
Lähde:
Jussi Lehmus & Lasse Lehtinen, Salaista sotaa : Mannerheimin demari Kalle Lehmus
Etsin sanoja Kielitoimiston sanakirjasta. Harjas on sen mukaan pitkä, kankea karva, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjas?searchMode=all
Etymologisesta sanakirjassa harjas yhdistetään hevosen harjaan, myös sian kanrkeaan karvaan, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan, että sitä käytetään myös hiuksista, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f3eed0011febd02b02c…
Näin se vaikuttaisi ehkä liittyvän lasten hiuksiin.
Vaaluja ei valitettavasti löytynyt meidän lähteistämme.
Kannattaa kääntyä Kielitoimiston puoleen, Kielitoimiston kieli- ja nimineuvonta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Kyseessä on Viljo Kajavan runo Silta. Se löytyy esimerkiksi kokoelmasta 1930-luvun runot.
Asko Vilén on tehnyt runoon Silta myös sävelmän, joka löytyy esim. nuottijulkaisusta Laulut sulle laatimani: 85 laulua.
Ohjelmapalveluja tuottavien yritysten ja yksityisten henkilöiden yhteystietoja löytää esimerkiksi Yritystelestä.
Ohjelmapalveluja tuottavat yritykset Helsingissä:
http://www.yritystele.fi/query?what=yf&search_word=ohjelmapalvelut&area…
Ohjelmapalvelut ja -toimistot Webinfo.fi:ssä
http://www.webinfo.fi/esiintyjatjaohjelmatoimistot_40/
Ohjelmatoimistot Yritysoppaassa
http://www.yritysopas.com/h/ohjelmatoimistot/
Keikkakyselyn voi ohjata myös muusikoiden käyttämälle keskustelupalstalle esimerkiksi tanssimusiikki -osioon (edellyttää rekisteröitymistä)
www.muusikoiden.net
Keikkapyynnössä musiikkityyli olisi hyvä rajata tarkemmin kuin "70-luvun musiikki". Onko kyseessä esimerkiksi disco, hard rock vai suomi-iskelmä?
Sen lisäksi mitä Tieliikennelain (3.4.981/267) 25 §:ssä sanotaan nopeusrajoituksista, 23 §:ssä sanotaan tilannenopeudesta seuraavaa:
"Tilannenopeus:
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi."
Koko tieliikennelaki on luettavissa mm. Valtion säädöstietopankista, Finlexistä:
http://www....
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alunperin 1896). Se löytyy myös kokoelmista Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Tietoja Antti Lizeliuksesta kannattaa hakea Suomen historian hakuteoksista esim. Suomen historia 4 s. 96-97
Tietoja on myös teoksissa:
Perälä, Väinö: Mynämäki 1260-1960
Osmo Ikola: Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä.Sananjalka 18, 1976
Otava, T.: Antti Lizelius ja hänen "Suomenkieliset tietosanomansa”.1931
elämäkertatiedot:
http://www.genealogia.fi/genos/6/6_166.htm
muita linkkejä
http://users.utu.fi/anulah/tutkimus/tutkimus3.html
http://www.kultti.net/tutkimukset/kronikka/I.html
Lizeliuksen toimittaman lehden "Suomenkieliset tietosanomat" osia on luettavissa osoitteesta
http://digi.lib.helsinki.fi/
Äitisi voi hakea varauksen kortillasi, jos luotat hänelle kirjastokorttisi pin-koodin. Hänen täytyy lainata silloin varaus automaatilla.
Tiskillä asiointi onnistuu äidin omalla kortilla. Lainaamme varauksen sille.
Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä.
Sarjaan kuuluvat Hedvigin ja Desiréen (1.) sekä Kunniattoman miehen (4.) lisäksi Olisi pitänyt unohtaa (2.), Ursula Kastellporten (3.) sekä Kahlittu ja vapaa (5.).
Valitettavasti en löytänyt oppaita etsimistäsi aiheista.Tutkin mm. Helmet-tietokantaa ja yliopistokirjastojen yhteistä Linda-tietokantaa. Arto-artikkelitietokannasta löytyi pari lehtiartikkelia, jotka ehkä liittyvät kysymykseesi:
Tekijä(t): Leskinen, Ulla-Maija.
Nimeke: Eroon pesu- ja desinfiointiaineiden jäämistä maitotilalla : puhdasta maitoa luonnollisesti.
Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa
Kieli: fin
Muita hakusanoja: luonnonmukainen kotieläintuotanto
maidontuotanto
jäämät
pesuaineet
desinfiointiaineet
maito
maitoputkistot
pesu
Muita luokituksia: OMA:Ra (z)
Julkaisussa: Omavarainen maatalous : Eko-viljelijöiden julkaisu. - [Urjala] : Eko-viljelijät. - ISSN 0780-0924. - 15 (1996) : 8, s. 32-33, 35-36. -
Nimeke: Puhtaus on...
Tekijänoikeuksia on pohdittu esim. käsityöläisalan ammattilaisille kohdistetussa Taito-lehdessä.
Taito groupin sivuilla on myös alan yritysneuvojien yhteystietoja, kannattaisi ehkä kysyä heiltä.
http://www.taito.fi/yrityspalvelut/taito-yritysneuvojat/
Tässä palvelussa on vastattu tekijänoikeuskysymyksiin aiemminkin. Arkistosta hakusanalla tekijänoikeudet löytyy esim. seuraavaa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=841b4b05-b30… http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=841b4b05-b30…
Kuten tästä vastauksesta käy ilmi, parhaiten asiaan osaavat ottaa kantaa tekijänoikeuksiin perehtyneet lakiasiantuntijat.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppiseen ja laajuiseen tehtävään tarvitset tiedon.
Mahtaisiko alla olevista linkeistä löytyä tarvitsemasi tieto?
https://en.oxforddictionaries.com/definition/post-human
http://transhumanismi.org/ukk/17-lissymyksieknologioista-ja-terminologi…
https://en.wikipedia.org/wiki/Posthuman
https://www.newscientist.com/article/mg21829162-400-what-does-it-mean-t…
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esimerkiksi näistä teoksista:
Posthumanismi (toimittaneet Karoliina Lummaa & Lea Rojola, Eetos, 2014)
Francis Fukuyama: Our posthuman future : consequences of the biotechnology revolution (Farrar, Straus and Giroux, 2002)
Hector Babencon Pixote-elokuva ei näytä olevan lainattavissa kirjastoista mistään päin Suomea. Syynä puuttumiseen kirjastojen kokoelmista voi olla paitsi se, ettei elokuva ole myytävänä myös se, ettei sille ole saatu lainausoikeuksia kirjastokäyttöön.
Ehkä se esitettäisiin televisiossa uudelleen, jos antaisit kanavalle palautetta.
Voit käydä tallennuttamassa sydänäänesi Christian Boltanskin Sydänarkisto-teosta varten Rikhardinkadun kirjastossa vielä 1.4.2012. Rikhardinkadunkirjasto on avoinna sunnuntaisin klo. 12 -16.
Alla olevassa linkissä lisää teoksesta ja taiteilijasta sekä Rikhardinkadun kirjaston yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/Tapahtumat/Tapahtuma.aspx?ID=36848cb8-7b73-4f96-8…
