Siltavuori on suomalainen sukunimi, jota ei mainita Suomalaistetut sukunimet -listauksessa.
Lähteet:
Suomalaistetut sukunimet. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%…
Sukunimi-info: Siltavuori. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/siltavuori.html
Ainiala, Saarelma & Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS, 2008.
Ison Omenan kirjastossa ei valitettavasti pysty skannaamaan isompaa arkkia kuin A3. Valitettavasti HelMet kirjastoissa ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta skannata isompaa kokoa kuin tuo A3. Suurkokoskannausta tarjoavat useat kaupalliset toimijat.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
on kirjaston oma luokka suomea vieraana kielenä opiskeleville.
Alasvetovalikosta saa luokkahakumahdollisuuden. Kun siihen kirjoittaa 88.2073 saa tulokseksi suomen kielen oppikirjat ja kielikurssit ulkomaalaisille.
Yläasteen oppikirjat ovat lasten- ja nuortenkirjastossa. Siellä on esim. Puhutko suomea? -sarjan kirjoja
ja oppikirjoja maahanmuuttajalapsille.
Sekä aikuisten- että lastenosastolla on esim. Hämäläisen Aletaan ja Jatketaan kirjat ja Lepäsmaan Suomen kielen alkeisoppikirja.
Lisää suomen kielen oppikirjoja löytyy yleisemmäsä oppikirjaluokasta 88.207.
Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa esittelevät mm....
Pääkaupungiseudun yleisten kirjastojen eri toimipisteissä on jatkuvaa kirjojen poistomyyntiä. Luonnollisesti isoissa kirjastoissa on enemmän poistokirjoja. Tietoa yksittäisistä myytävistä kirjoista saa kysymällä kirjastoista. Python ohjelmointi kirjat ovat melko lainattuja, joten niitä on harvoin poistomyynnissä.
Etelä-Haagan kirjastossa on skannausmahdollisuus, kuten useimmissa muissakin Helsingin kirjastoissa.
HelMet-palvelusivuston etulehdellä kohdassa "Kirjastot ja palvelut" on pudotusvalikko, josta löytyvät kaikki HelMet-kirjastojen palvelut. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä Kirjastosi".
Etelä-Haagan kirjaston puhelinnumeron on 09 310 86032. Voitte ottaa suoraan yhteyttä kirjastoon ja varata tietokoneen, jolla on skannausmahdollisuus (tai tietokoneen ja kannettavan skannerin).
Tietokoneen voitte varata myös itse, mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä löytyy allaolevasta linkistä.
http://...
Vantaan ja Espoon kaupunginkirjastojen käyttämä yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta :
http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py
Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitussovellustaan, jota ei täydellisenä verkosta löydy. Pääluokat löytyvät osoitteesta :
http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/q13.htm
Koko luokitusjärjestelmä pitäisi löytyä painetussa muodossa lähimmästä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Vaihtoehtoja on kaksi, monien yleistenkin kirjastojen kokoelmista löytyvät mikrofilmit ja ns. vapaakappalekirjastoissa ( (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa) olevat päätteet, joiden kautta pääsee selaamaan myös vuotta 1929 nuorempia lehtiä.
Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tiedote: "Lukiokadulla sijaitsevan Hämeenlinnan pääkirjastorakennuksen peruskorjauksen ajan varastoidut sanomalehtilehtivuosikerrat ovat pois käytöstä. Sanomalehtien mikrofilmit on sijoitettu väistön ajaksi Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteeseen. Mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä....
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim
Hei ja kiitos viestistä!
Sinun kannattaa olla yhteydessä Joutsan pääkirjastoon: https://www.joutsa.fi/vapaa-aika/kirjasto/#Yhteystiedot
Laita viestiin kirjastokorttisi numero, niin nähdään heti mistä kyse.
Seuraavissa kirjoissa käsitellään liikeneuvotteluja, yritys- ja tapakulttuuria joissakin Aasian maissa:
Curry, Jeffrey E., Passport Taiwan your pocket guide to Taiwanese business, customs & etiquette,
Passport Vietnam your pocket guide to Vietnamese business, customs & etiquette .Lisäksi sarjassa on ilmestynyt kirjat Keating, Kevin, Passport Korea--, Francia, Luis H., Passport Philippines--, Cole, Gregory. J., Passport Indonesia--, Engel, Dean, Passport Japan--. Pukkila, Jaana, Liikemiehen kiina.
Kulttuureja ja käyttäytymistä - Aasia.
Yleisemmin aihetta käsitellään seuraavissa teoksissa: Ferraro, Gary, The cultural dimension of international business. Harris, Philip R., Managing cultural differences. Robinson, David Lewis,...
Kirjailijasta sekä teoksesta löydät tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Aleksi kotimainen artikkeliviitetietokanta:
Anna ISSN 0355-3035 Vu/nro/sivu 1996 ; 16 ; 48-50
Kirjailijan ja psykologin Torey Haydenin haastattelu
Kansan uutiset (KU) Päiväys 1996-03-29
Esittelyssä kirjailija-opettaja Torey Hayden ja hänen kirjansa Tiikerin lapsi
Helsingin sanomat (HS) Päiväys 1996-03-27
Esittelyssä ja haastateltavana kirjailija Torey Hayden
Aamulehti (AL) Päiväys 1996-03-
Haastateltavana kirjailija Torey Hayden. –
Kokonaisuuteen liittyy arvostelu kirjoista Tiikerin lapsi sekä Auringonkukkametsä
Englanninkielisestä Ebsco-lehtitietokannasta löytyy runsaasti kokonaisia lehtiartikkeleita sekä kirjailijasta, että hänen teoksistaan.
Sekä Aleksi- että...
Tampereen taidemuseosta saadun tiedon mukaan teos on saatu Tampereelle vuonna 1973 Josefine Borgin testamenttaamana. Teos tunnetaan nimellä Neljä tyttöä ja se on lahjoituksesta saakka ollut sijoitettuna Tampereen raatihuoneen toiseen kerrokseen. Siten se on ollut suhteellisen pienen yleisön nähtävillä, eikä sen saamaa vastaanottoa ole dokumentoitu.
Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan allekirjoituksen kirjastokorttia varten täytettävään lomakkeeseen. Voit viedä lomakkeen kotiinkin allekirjoitettavaksi, jos huoltajalla on kirjastokortti tai henkilötiedot löytyvät asiakasrekisteristä. Kirjastokortin saat kun tuot huoltajan allekirjoittaman lomakkeen takaisin kirjastoon. Jos huoltajan tietoja ei löydy kirjaston asiakasrekisteristä, hänen täytyy myös liittyä lainaajaksi ja täyttää lainaajalomake henkilökohtaisesti kirjastossa.
Byronin koko teosta ”Childe Harold’s Pilgrimage” ei valitettavasti ole suomennettu eikä ilmeisesti myöskään kysymääsi kohtaa. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi. Teoksesta on suomennettu runo ”Hyvää yötä!”, jonka ovat kääntäneet sekä Valter Juva että Yrjö Jylhä ja Jaakko Tuomikoski nimellä ”Hyvästi”. Jylhä on kääntänyt kokoelmasta myös pari runoa teoksen alkupuolelta.
On pieni mahdollisuus, että joku muukin katkelma olisi voinut ilmestyä lähteissä, joita ei löydy tietokannoissa, mutta todennäköisesti kaipaamastasi katkelmasta ei ole julkaistu suomennosta.
Yksittäisen kirjan reittiin ja kulkunopeuteen vaikuttaa tavattoman moni asia, mutta sen jälkeen kun kirja on saatu kirjastoon, ei niteen saaminen lainattavaksi normaalisti kestä kuin muutaman vuorokauden. Yleisin syy siihen, että kirjaa on saatu jonkin verran, mutta lisäkappaleet viipyvät, on kirjan painoksen tilapäinen loppuminen tai pahimmassa tapauksessa painoksen myyminen loppuun ilman lisäpainosta. Kirjoja kirjastoon välittävällä yrityksellä voi olla myös logistisia ongelmia, joiden takia jotkin kirjaerät eivät liiku kuten on suunniteltu. Tätä ei voi tietää ottamatta yhteyttä Booky.fi:hin ja Kirjavälitykseen. Jos kustantajalla on kirjaa varastossa, ei pitäisi muutamaa viikkoa pidempään mennä koko prosessissa.
Nyt näyttää siltä, että...
Kuusisto on Länsi-Suomessa yleinen asutusnimi (eli kylän, talon tms. nimi). Sitä on käytetty sukunimenä jo 1800-luvulla. Lisäksi 1900-luvun alussa monet vaihtoivat alunperin ruotsinkielisen sukunimensä Kuusisto-nimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), s. 271
Kyseessä lienee Barbara Kingsolverin romaani Täyttymysten kesä, vaikkakin sen tapahtumat sijoittuvat Pohjois-Amerikkaan, Appalakkien vuoristoon. Lisätietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8874
