Maailmassa on vain muutamia paneelivalmistajia ja tekniikka on senlaatuista, että virheettömiä näyttöjä tuskin on olemassa. Monet erimerkkiset tuotteet sisältävät samoja paneeliaihioita.
Ohessa tietoa eri valmistajien standardeista, jotka eivät ole yhteneviä.
http://www.screentekinc.com/lcd-quality-standards.shtml
http://www.sony-cp.com/en/support/faq/pixel.html
Tavoiteltavaan valintaan päässee parhaiten tutkimalla vertailuja esimerkiksi saksalaisesta Test-lehdestä (vuosikerta löytyy mm. pääkirjastosta) tai verkosta:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/arvosanataulukko/?kohde=Testissä+19-tuumaiset+litteät+näytöt
http://reviews-zdnet.com.com/Monitors/4502-3174_16-0.html?tag=ont-peri&…
Kysymys edellyttäisi pitkää aiheeseen paneutumista, jotta lähdekirjojen sisällöt saisi tarkistettua ja todettua, toteutuuko niissä ensimmäisen kysymyksen sisältö. Tässä vastauksessa tarjotaan asiasanoja kirjastohakuun sekä lähdekirjoja tutkimuksen aloittamiseen, koska todennäköisesti aiheen laajuus vaatii tietojen yhdistelemistä ja päättelyä eri lähteitä apuna käyttäen.
Asiasanayhdistelmiä, joilla vastauksen kirjahaut on tehty kaupunginkirjaston tietokannassa:
1. tunteet JA hallinta JA lapset
2. sosiaaliset taidot JA lapset JA sosiaalinen asema
3. tunteet JA lapset JA ryhmäkäyttäytyminen
4. ryhmäkäyttäytyminen JA lapset
5. lapset JA vertaisryhmät JA sosiaalinen käyttäytyminen
6. tunne-elämän kehitys JA lapset JA sosiaalinen kehitys...
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lataamiseksi riittää ihan tavallinen nettiyhteys, joskin hyvin hitailla yhteyksillä siinä saattaa mennä pitkään. Lataamisen kesto riippuu myös kirjan laajuudesta ja sen graafisesta sisällöstä kuten kuvista, joten pienet ja vähän kuvia sisältävät kirjat tulevat nopeammin kuin laajat ja paljon kuvia sisältävät. Ulkomailta lataaminen saattaa kestää yleisesti ottaen pidempään kuin Suomesta.
Yhteyden tarkkaa nopeutta tärkeämpää on, että tietokoneelle on asennettu Adobe Digital Editions -ohjelma, sillä sitä tarvitaan e-kirjojen lukemiseen. Ohjelman voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Ohjeita kirjan lainaamisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/e-kirjanlukijat/....
Seuraavat kirjat voisivat olla intiaanien opetuksia käsitteleviä: Heart Bear: Äitini Tuuli: intiaanitietäjän elämä ja opetukset ( Gummerus, 2005) ja Margaret Craven: Kuulin pöllön kutsuvan ( Gummerus, 1995). Intiaaneista kertovia klassikkokirjoja ovat. esim Robert Franklin Leslie: Ystäväni Nahani ( WSOY, 1995) ja Zane Greyn kirjat sekä elokuvanakin tunnettu Michael Blake: Tanssii susien kanssa ( Book studio, 1991)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1707092__S%C3%A4itini%20tu…
CD:tä ei näyttänyt löytyvän muiden kirjaston kuin ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmasta ja Kansalliskirjastohan ei lainaa kokoelmissaan olevia aineistoja. Joten valitettavasti joudutte jatkamaan äänitteen etsintää.
Vastausta en valitettavasti löytänyt. Kysymyksen voisi lähettää Piippolan kirjastoon, joka oli Haanpään kotikunta ja jossa on koottuna kirjailijaa koskeva aineisto. Myös Pentti Haanpään nimikkoseura voisi neuvoa asiassa.
https://hakemisto.kirjastot.fi/piippola
https://www.nimikot.fi/yhteys/
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivujen kautta on mahdollista tutkia mm. rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita. Nurmon aineistoja voit katsoa täältä.
Seinäjoen pääkirjastossa on kirkonkirjoja myös mikrofilmattuina. Saatavilla olevat rullat ja tietoa niiden käytöstä löydät täältä.
Valitettavasti Suomen kirjastoilla ei ole yhteistä hankintaehdotuskanavaa. Jos haluat tarjota kirjaasi tänne meille Vaasaan, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen: kirjasto.hankinta@vaasa.fi. Muiden kirjastojen yhteystiedot löydät tästä osoitteesta: https://hakemisto.kirjastot.fi/haku
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Bécqueria on suomennettu niukasti, Finnasta hakemalla löytyvät vain runot Palaavat tummat pääskyt (teoksessa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa) ja Sointuja (teoksessa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja). Yhtäkään runoilijan teosta ei ole käännetty suomeksi.
Kuvan perusteella signeerausta on oikeastaan mahdotonta päätellä. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Johann Strauss nuoremman säveltämää operettia "Eine Nacht in Venedig" eli "Yö Venetsiassa" on esitetty suomeksi ainakin vuonna 1930 Reino Hirvisepän suomentamana ja vuonna 1954 Yrjö Kostermaan suomentamana ja ilmeisesti myös vuonna 2013 Lohjalla. Suomenkielistä librettoa en löytänyt, mutta Riikka Hakola on levyttänyt "Frutti di mare" -osan suomeksi. Suomennos on Yrjö Kostermaan. Tämä esitys sisältyy cd-levylle "Operetin lumoa" (OperArt, 2013; OperArt ART001). Voit tarkistaa äänitteen saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta. Lähteitä:Encore : Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitystietokanta:https://encore.opera.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiLohjan Yö Venetsiassa -esityksen esite:https://bin.yhdistysavain.fi/1573151/...
Helsingin kaupunginkirjastosta ei kyseistä standardia löydy. Standardi on ns. eurooppalainen esistandardi, josta ei ole vahvistettua suomenkielistä standardia. Soitto Suomen Standardoimisliiton kirjastoon selvitti, että englanninkielinen eurooppalainen standardi löytyy heiltä. Kirjaston osoite on
Maistraatinportti 2, puh. (09) 149 9331, faksi (09) 146 4914, sähköposti: info@sfs.fi. Tarkemmat tiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.sfs.fi/standard/ .
SFS-standardit löytyvät periaatteessa Helsingin pääkirjastosta, mutta aina on turvallista varmistaa asia puhelimitse ennen kirjastoon tuloa. Standardit ovat
käsikirjastomateriaalia, eivätkä ne löydy Plussa-aineistohaun kautta.
Kirjaston maksuja ei voi ainakaan vielä maksaa suoraan netin kautta. Sen sijaan kirjastosta on mahdollista saada maksulomake, jolla maksut voi hoitaa tilisiirtona nettipankin kautta kirjaston tilille. Sen suhteen kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon. Lomake voidaan lähettää sähköpostiin.
Kysymäsi Vesa Vierikon lukemat sadut ovat kaikki Kouvolan Inkeroisten ja myös Iitin kirjastoissa. Voit saada äänikirjat lainaan varaamalla. Varausohjeet löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/aineiston-varaaminen
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kokoama Iloinen eläinkirja - eli kaksitoista viisasta mestaria (WSOY). Kirjassa on Haavion kokoamia ja muokkaamia satuja eri kansojen sadustoista. Teoksesta on otettu lukuisia painoksia, ensimmäinen ilmestyi vuonna 1946; tuorein, 14. painos on vuodelta 2002. Kirjaan on kaksi eri kuvitusta. Ensimmäinen kuvitus on Matti Verkaksen. Vuonna 1953 ilmestyneestä kolmannesta painoksesta lähtien kirjassa on ollut uusi, Helga Sjöstedtin tekemä kuvitus. Kirjassa on osin mustavalkoinen ja osin monivärikuvitus.
Satu Seitsemän pientä kiliä löytyy vuoden 1981 painoksesta sivulta 37.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Suosikkilistat saa siirrettyä vanhasta verkkokirjastosta nykyiseen Kyyti.finna.fi -verkkokirjastoon tämän ohjeen avulla:
https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/Listan_vieminen_Kohan_verkko…
