Kirjasi kuvaus muistuttaa Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjaa 47 "Onnellinen perhe", vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmää.
Kirjassa tyttö viettää syntymäpäivää, kakussa on kuusi kynttilää, ja hän saa lahjaksi polkupyörän. Isä menee autolla työhön yhdessä naapurin kanssa. Äidin kotipuuhia kuvataan paljon.
Amerikkalainen alkuteos on nimeltään "Happy Family", tekijöiksi on merkitty Corinne Malvern ja Nicole. Alkuteoksen kuvitusta löytyy näillä hakusanoilla internetistä.
Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa katsoa Kirjasammosta kansikuvia muista Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjoista: Haku | Kirjasampo.
Kyse ei ole vuosien 1935 tai 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen tautiluokituksesta. Ne ovat pääsääntöisesti kaksinumeroisia mahdollisilla lisätarkenteilla. Tässä tapauksessa kyseessä on luultavasti viittaus sairaalassa otettuun röntgenkuvaan ja sen juokseva numero. Arkistossa saattaa olla kantakortin yhteydessä lisätietoja haavoittumisesta, mutta terveyteen liittyvät tiedot tulevat julkisiksi vasta 50 vuotta kohdehenkilön kuoleman jälkeen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kantakortti – Portti (narc.fi)
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Helsinki: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
1876 suomeksi ilmestyneen Vernen Une ville flottante -käännöksen Veden päällä liikkuva kaupunki on suomentanut Robert Mellin.Suomalainen Kirjallisuus 1544-1877 - Google Books
En löytänyt tälle sitaatille mitään suoraa lähdettä, josta se olisi peräisin (esim. kirjaa tai puhetta). Sitaatti näyttäisi todennäköisesti perustuvan ainakin osittain Aldous Huxleyn vuoden 1962 Berkeleyssä pidettyyn puheeseen "The Ultimate Revolution", jossa hän viittaa mm. kirjassaan Brave New World käsittelemiin aiheisiin, kuten miten saada ihmiset tulevaisuudessa rakastamaan käskynalaisuutta. Koska kyseessä ei ole suora lainaus, ei tätä siten ole virallisesti suomennettu missään.Huxleyn teoksia löytyy kuitenkin käännettynä suomeksi Helmet-kirjastoista. Erityisesti Uljas uusi maailma (eng. Brave New World) ja Sääli uutta sukupolvea (eng. Brave New World Revisited) käsittelevät tätä aihetta.
Meidän alamme keskustelulistoilla on taannoin käyty keskustelua tästä
aiheesta.
Osoite, josta nämä aihetta käsittelevät kirjoitukset löytyvät, on :
http://www.lib.hel.fi/cgi-bin/htdig-3.1.0b2/htsearch?config=syke-listat…
Pääset samaan paikkaan (jos linkki ei toimi)myös seuraavasti:
1. mene osoitteeseen :
http://www.lib.hel.fi/syke
2. valitse valikosta keskustelulistat
3. valitse näistä esim. tietopalvelulistan arkisto
4. sivun alareunassa on sanahaku-mahdollisuus
5. kirjoita tähän sana "kolme" ja valitse vaihtoehto "etsi kaikilta
listoilta"
Tämä kysymys on sen verran spesifi, että se kannattaa osoittaa erikoiskirjastolle. Viikin tiedekirjasto on avoin kaikille tiedontarvitsijoille ja voit lähettää sinne kysymyksen kysymyslomakkeella
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/kysykir.htm
Toinen mahdollinen paikka, josta saisit vastauksen kysymykseesi on VTT. Kysymyksen voit laittaa menemään osoitteeseen tietopalvelu@vtt.fi
Voisi olla, että kysymyksessä on joku uskonnollinen johtaja. Amerikansuomalaisten sieluistahan taistelivat työväenliike ja kirkot. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla pastori Antti Könönen (synt. Jaakkimassa 24.5.1876, kuollut 7.5.1953). Vuoden 1953 teologimatrikkelin mukaan tämä oli suorittanut pappistutkinnon Suomi-opiston teologisessa seminaarissa 1912 ja hänet oli vihitty papiksi 29.2.1912. Teologian maisterin tutkinnon hän oli suorittanut v. 1926 Augustana-yliopistossa, tohtorin tukinnon samassa paikassa 1931. Edellä mainitut oppilaitokset olivat Yhdysvalloissa, missä Könönen palveli pappina eri seurakunnissa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisoikeudet Könönen oli saanut v. 1931 ja oli ainakin v. 1933 ollut virassa Helsingissä....
Kysyin kirjaa kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sain pari vastausta. Toisessa oltiin sitä mieltä, että kyseessä olisi kuitenkin Leea Virtasen kirja Varastettu isoäiti. Siinä on kengurutarinasta sellainen versio, jossa esiintyy sekä orkesteri (Helsingin kaupungin-) että takin taskussa ollut passi.
Toisessa vastauksessa viitattiin keskusteluun https://groups.google.com/g/alt.folklore.urban/c/tQGa6osDbF8?pli=1 ja kirjaan Gucci Kangaroo and Other Australian Urban Legends / Amanda Bishop https://www.amazon.co.uk/Gucci-Kangaroo-Other-Australian-Legends/dp/090…;
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy kirjaa, jossa olisi wah wah-pedaalin rakennusohjeita. Kitaraefektien rakennussohjeita sisältävässä Boscorellin "The Stompbox Cookbook":issakaan ei ole mainintaa wah wah-pedaalista. Kitaralehdistäkään ei ole apua, sillä niistä löytyy tietoa ainoastaan myynnissä olevista efekteistä.
Internetin kautta on kuitenkin mahdollista löytää joitakin aihetta käsitteleviä sivustoja, Internet-hakukoneena käytin Googlea ja hakusanoina "build wah wah" sekä "build guitar effects". Esimerkiksi osoitteessa http://www.diyguitarist.com/DIYStompboxes/DIY-Wah.htm on melko yksityiskohtaista tietoa wah wah:in rakentamisesta.
Internetin ohella kannattaa käydä tutustumassa myös paikallisissa soitinliikkeissä,...
Suomenkielellä tosi-tv:stä on kirjoitettu mm. Lähikuva-lehdessä (mm. Veijo Hietala: Tosi-tv. Neorealismia vai realismin simulaatiota. Lähikuva 4/2000.
Veijo Hietala ja Ari Honka-Hallila: Todellisuuden paluu televisioon. Lähikuva 1/1992. Bill Nicols (suom. Juha Wakonen): Todellisuuden ja television rajoilla. Lähikuva 1/2001.)
Elokuva-arkiston kirjastosta löytyy jonkin verran englanninkielistä kirjallisuutta tosi-tv:stä. Kirjaston tietokantaa voi selata netissä,
löytyy osoitteesta www.sea.fi/kirjasto. Kirjasto on avoin kaikille,
puh. 09-615 40 213.
Frank-monihausta löytyi asiasanalla 'tosi-tv' runsaasti materiaalia
(mm. Teemu Lampisen pro-gradu "Tosi-tv iltapäivälehtien juttuaiheena.
Tosi-tv-ohjelmat 2000-luvun menestysformaattina ja...
Roman Schatz on kirjoittanut suomalaisuudesta maahanmuuttajan silmin ja esim. kirjassaan Suomesta rakkaudella ( Johnny Kniga, 2005) on teksti sekä suomeksi että englanniksi. Ohut kirja samasta aiheesta on myös Auringon asema, tekijänä Ranya ElRamly (Otava, 2002). Muita ohuita kirjoja ovat esim. John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset , Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit. Helppolukuisia , vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän...
Olet kohdistanut kysymyksen Helsinkiin, joten voit kokeilla Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi Helsinki ja sitten kohta "hae teoksia ja julkaisuja joiden asiasana" ja kirjoita asiasanaksi tulospalkka. Viitteitä selaamalla joukosta löytyy myös muutama sovelluksiin liittyvä julkaisu. Voit katsoa myös saatavuustietoja.
Tässä muutamia artikkeliviitteitä:
Tulospalkkaus muuntuu hyvästä lupauksesta toimivaksi käytännöksi (Työelämä 2000, nro 1, sivu 8)
Tue tulosta ja tulevaisuutta (Fakta 1999, nro 6-7, sivu 17-20)
Tulospalkkio työn kannustimena (Siivoussektori 1995, nro 6, sivu 20-22)
Tulosjohtaminen muutosprosessina Kuopion yliopistollisen sairaalan siivousosastolla (Siivoussektori 1994, nro 3...
Lahden lasitehdas vihittiin käyttöön 8.8.1969. Tästä on uutinen Helsingin Sanomissa 9.9., jossa myös kuva vihkiäisistä. Artikkelin löytää Helsingin Sanomien Aikakoneesta, joka on käytettävissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Myös Etelä-Suomen Sanomissa oli tästä uutinen 9.9.1969. Muissakin sanomalehdissä on voitu tästä uutisoida. ESS ja muut tuon ajan suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa..
Asian käsittelyä eduskunnan täysistunnossa säätelee perustuslaki N:o 731/1999 ja eduskunnan työjärjestys
N:o 40/2000.
Perustuslain 41 pykälässä sanotaan asiasta seuraavasti: Päätökset täysistunnossa tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö. Äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.
Eduskunnan työjärjestyksen 61 pykälässä säädetään äänestystapa seuraavasti: Äänestys toimitetaan
koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä. Puhemies ilmoittaa äänestystavan.
Keskustelua äänestystavasta ei sallita. Koneäänestys toimitetaan, riippumatta...
Kaksi ensimmäistä, Sam Coslow: If you can't sing it (you'll have to swing it) ja Juan Tizol: Perdido, löytyvät kokoelmasta The Big book of swing! (Hal Leonard Europe, 2000). Saatavuuden näet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohausta:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Jorge Benin Mas que nada on useassa eri kokoelmassa, kuten myös Tizolin Perdido. Löydät aineiston näin. Valitse HelMetissä sanahaku. Kirjoita hakuenttään säveltäjän ja kappaleen nimi (esim. Jorge Ben "Mas que nada"), valitse aineistovalikosta nuotti ja tee haku. Kokoelmien nimet ovat linkkejä saatavuustietoihin.
Kyllä myöhästymismaksujen pitäisi poistua aina järjestelmästä, kun asiakas maksaa ne. Joitain sotkuja voi aiheuttaa joskus harvoin se, että kirjastossa maksut pitäisi muistaa poistaa aina erikseen myös kirjastojärjestelmästä, koska maksujärjestelmästä tiedot eivät päivity automaattisesti kirjastojärjestelmään. Jos tällaista olisi tapahtunut, kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon.
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
Asiaan on mahdotonta antaa vastausta kovin tarkkaan, koska se riippuu ihan kirjasta. Hankintaosastolla oleva kollega arveli, että saapumisessa voi hyvin kulua toiveen jättämisestä pari kuukautta, koska kirja tulee ensin kirjastojen valintalistalle, lähtee vasta listan sulkeuduttua tilauksena, toimituksessa menee oma aikansa ja sitten vielä aineiston käsittelyssä lainauskuntoonkin vielä kestää.
Pahimmillaan kirjan saapumisessa voi mennä montakin kuukautta, mutta se tosiaan riippuu ihan kokonaan siitä, mistä kirja hankitaan ja miten eri vaiheet sattuvat osumaan kohdalleen. Jos tilattuja kirjoja tulee kerralla suuri määrä, osa saattaa odottaa pidempään käsittelyä lainauskuntoon. Toisaalta kysytyt kirjat saatetaan käsitellä nopeutetusti....
