Itämaisista matoista kertovat kirjat löytyvät pääsääntöisesti kirjastoluokasta 764.5, johon ne on Helsingin kaupunginkirjaston luokitusoppaan mukaisesti luokiteltu. Kirjoja voi hakea osoitteessa www.helmet.fi vaikkapa 1)luokan mukaan 2)aihehaulla,jolloin hakukenttään kirjoitetaan itämaiset matot tai 3)sanahaulla.
Näillä hauilla löytyvät mm. seuraavat teokset, joissa käsitellään käsityöperinnettä matoissa:
Hull, Alastair
Kilim : the complete guide : history, pattern, technique, identification / Alastair Hull and Jose Luczyc-Wyhowska ; introduction by Nicholas Barnard ; line drawings by Miranda MacSwiney. London : Thames and Hudson, 1994
ja
Thompson, Jon
Oriental carpets : from the tents, cottaces and workshops of Asia / Jon Thompson. New...
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Oheisesta linkistä esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisestä.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,34802,37379,37381
Haukuputaan kirkonkylän koululla on kokemuksia tietokoneesta eheyttämisen apuvälineenä.
http://hauki.haukipudas.fi/kkala/projekti_kokeilu.shtml
Tampereella mm. Hervannan koululla on kokemuksia maahanmuuttajaryhmien opetuksen eheyttämisestä.
http://www.tampere.fi/koulutus/opetus/ops/mamu/luku2.html
Edu.fi sivuilla on keskustelufoorumi jossa voi keskustella ja ideoida erilaisten työryhmien kanssa. http://www.edu.fi/publicMessageboard.asp?path=498,516,2335
Tarkempia tietoa opetuksen eheyttämisen käytännön kokemuksista saa...
Säkeistö "Ja niittyvillakuormat toi lapset äidilleen..."
löytyy Aarni Penttilän kirjasta Hyvästi aapiskukko.
Runossa ei ole säkeistöä "vitsaa vielä...".
Runo perustuu Elsa Beskowin kuvakirjaan Tonttulan lapset.
Hyvästi aapiskukko löytyy Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta v. 1958 ja näköispainos v:lta 1939. (painettu 1985). Myös Elsa Beskowin Tonttulan lapset löytyy
lastenkirjastosta.
Hei,
Tähän on jo kerran vastattu, mutta tässä lisätietoa.
Eduskunnan kirjastosta löytyvää aineistoa voi etsiä verkkosivuiltamme www.eduskunta.fi/kirjasto löytyvästä Selma-kokoelmatietokannasta. Hakusanaksi voi kirjoittaa Selmaan esimerkiksi huoltoasem? – tällä haulla löytyy neljä lähdettä.
Jos sinulla on mielessä joku tietty laki tai asetus, jonka muutoksista ja voimaantulosta haluat tietoa, kehottaisin käyttämään Finlexin säädösmuutosten hakemistoa: http://www.finlex.fi. Sen ja muiden oikeudellisen tiedon tiedonlähteisiin löytyy verkkosivuiltamme opas: http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/koulut….
Jos osaat kertoa tarkemmin etsimästäsi asiakirjasta, voimme auttaa sen etsimisessä.
Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni.
Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…
Tätä Fougstedtin romanssia "Sua vain yli kaiken mä rakastan" on levytetty ja julkaistu nuotteina monenlaisena versiona, mutta ainakaan HelMet-kirjastoista ei löydy sovitusta jousikvartetille. Viola-tietokannastakaan ei tällaista sovitusta löytynyt, joten sellaista ei kaupallisesti ole melkoisella varmuudella julkaistu. Myöskään musiikin kustantajia edustavan Music Finlandin verkkosivuilta ei löytynyt viitettä tällaiseen sovitukseen.
Joitakin kamarimusiikkisovituksia on olemassa, esimerkiksi pianolle, viululle ja sellolle (Fennica Gehrman M-55009-321-8), jonka voi lainata Sibelius-Akatemian tai Metropolian kirjastosta. Sibelius-Akatemian kirjastosta löytyy myös sovitus trumpetille, käyrätorvelle ja pasuunalle, mutta siinä ollaan tietysti jo...
Helmet-kirjastoissa on varsin paljon italiankielisiä lastenkirjoja. Saat niistä luettelon Helmetin tarkennetusta hausta näin: kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus, valitse aineistoksi kirja, kokoelmiksi lastenkirjat ja kaunokirjat ja kieleksi italia. Alla linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20l…
Kirjastoissa on myös jonkin verran italiankielistä lastenmusiikkia. Helmet-hausta ne löytyvät näin: valitse hakusanaksi katkaistu hakusana italia*, aineistoksi cd-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi italia. Joukossa on mukana myös joitakin useita kieliä sisältäviä levyjä. Alla linkki tulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28italia*%20-%C3%A4%C3%A4n…
Varaamalla...
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Monet kirjakauppasivustothan toimivat hieman tuolla tavalla. Kun hakee kirjaa, tulee tarjolle "muut katselivat näitä" tai "tahtoisit ehkä lukea" suosituksia.
Helmet-haku toimii hieman samaan tapaan. Kun klikkaa auki hakemansa kirjan tiedot, saa usein näkyville "Nämä teokset voivat myös olla kiinnostavia:" suosituksia oikealle.
esim. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578258__Ssinuhe%20egyptil%C3%A4inen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjan asiasanoilla saa myös esiin samankaltaisia kirjoja. esim.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistorialliset%20romaanit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Helmet...
Oodin digitointistudiossa voi muuttaa minidiscin paremmin toimivaan muotoon.
Studion kuvauksessa kerrotaan:
VIDEOFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•Normaalinopeudella kuvatut VHS- ja S-VHS-kasetit
•Normaalinopeudella kuvatut MiniDV-, DVCAM-, DVCPRO- ja HDV-kasetit
•Video8- ja Hi8 –kasetit (ei Digital 8)
•8 mm kaitafilmi ja Super8 –filmi
ÄÄNIFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•C-kasetti
•DCC
•DAT-nauha
•MiniDisc
•Vinyylilevyt
Linkki varaussivustolle
Yrityksistä mm. Digiaura tarjoaa verkkokaupassaan laitetta, jolla minidisc levyn saa digitoitua. Linkki sivulle
Netissä on useita sivustoja, joilta voi hakea Singer-ompelukoneiden valmistustietoja. Tässä yksi sivusto, josta voi hakea tietoa koneen sarjanumerolla:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmKoneesi on valmistettu tämän sivuston haun mukaan vuonna 1899.Tässä toinen sivusto, jonka avulla voi hakea koneen valmistusvuotta, kun sarjanumeron edessä ei ole kirjainta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Jos joku kirjain löytyykin sarjanumeron edestä, löytyvät tiedot täältä kirjaimen mukaan https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Singerin sivuilta saa lisätietoja vanhoista Singer-ompelukoneista:https://www.singermachines.co.uk/faq/...
Kun kuvaa vertaa perhoskirjoista ja verkosta kuvahaulla löytyviin kuviin, kysessä tosiaan voisi olla isonokkosperhonen.Isonokkosperhonen voi näyttää samantapaiselta kuin sen lähilajit nokkosperhonen tai harvinaisempi kirsikkaperhonen. Suomen perhoset -sivustolla on kuvattu näiden lajien tuntomerkkieroja: https://www.suomen-perhoset.fi/isonokkosperhonen/Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumilta löytyy asiantuntemusta lajien tunnistamiseen. https://foorumi.laji.fi/Myös Suomen yleisten kirjastojen tuottamasta valikoitujen tiedonlähteiden kokoelmasta Makupalat.fi saa apua perhosten tunnistamiseen. Hakusanalla perhoset löytyy seuraava linkkikokoelma: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=...
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset haikaloja käsittelevät tietovidetot: Hai--merten tappaja; Valkoinen saalistaja; Haikuvaajat; Hait. Mainitsemiltasi tutkijoilta John McCoskerilta ja Rodney & Andrew Foxilta ei löydy teoksia. Mutta muita englanninkielisiä haikirjoja sen sijaan on. Tässä niistä muutamia:Bannister, Keith: The book of the shark; Steel, Rodney: Sharks of the world; Cleave, Andrew: Sharks - a portrait of the animal world; Cafiero, Gaetano: Sharks-myth and reality; Potts, Geoffrey W.: Sharks. Myös englanninkielisiä cdrommeja on aiheesta saatavilla: Sharks! - an interactive journey with...; Sharks! - nature's most misunderstood predator.
