Loisto-kirjastoihin tehdyt varaukset voi perua ottamalla yhteyttä asianomaiseen kirjastoon puhelimella tai sähköpostilla. Mikäli varauksen on tehnyt itse verkkokirjastossa, niin sen voi käydä myös perumassa sitä kautta.
Avainten kopiointi on mahdollista, kun avaimen patentti on rauennut. Mikäli viittaat mustapäisillä avaimilla Abloy-avaimiin, tilanne riippuu avaimen mallista, ja sen voi tarkistaa Abloyn sivuilta,https://www.abloy.com/global/fi/our-products/abloy-key-systems/tarkista…Digitaalisia ns. älyavaimia (esim. iLOQ) ei voi kopioida, vaan uudet kappaleet tilataan aina valmistajalta.
Etsimänne Requiemin säveltäjä on ilmeisesti Frigyes Hidas (s. 1928 Budapestissä). The new Grove dictionary of music and musicians -hakuteoksen mukaan hän on säveltänyt Requiemin vuonna 1995. Ilmeisesti kysymys on juuri tästä teoksesta. Hän on säveltänyt myös teoksen Gyászzene (Requiem egyhadseregért) = Funeral music (Requiem for an army) vuonna 1973.
Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimänne Requiemin levytystä mistään maakuntakirjastosta (käytin maakuntakirjastojen aineistojen monihakua, jonne pääsee sivulta http://www.kirjastot.fi ). Sitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta. Teos on kyllä levytetty (ks. http://www.animando.com/CD.htm ). Cd:n tuotetunnus näyttää olevan Codice 15.
Tässä on muutamia populaarimusiikin kuuntelemista käsitteleviä kirjoja:
- Musta lammas: kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista
- Willoughdy, David: The world of music
- Reder, Alan: Listen to this!
Näistä voisi ottaa vaikka mallia ja kertoa omista kuuntelumieltymyksistä.
Kysymäsi satu löytyy seuraavasta satukirjasta: Kivinen, Kirsti & Poivaara, Annami: Unilintu, Hyvänyön satuja 3
Jyväskylä:Gummerus, 1976
Kirja löytyy Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
Minkäänlaista vahvistusta tällaiselle huhulle ei löydy. Vierailu olisi voinut tapahtua vain kesäkuun 4. päivänä vuonna 1942, jolloin Hitler kävi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. Saksan lähettilään Wipert von Blücherin mukaan Hitlerin yksityiskone saapui Imatran Immolan lentokentälle kello 12.30 ja lähti sieltä takaisin noin kello 18.30. Tulon ja lähdön välinen aika vietettiin ruokaillen, neuvotellen ja seurustellen Kaukopään tehdasradalle ajetussa juhlajunassa, joten kysymyksessä mainittu vierailu Hausjärvellä ei edes aikataulullisista syistä olisi mitenkään voinut olla mahdollinen.
KIRJALLISUUTTA:
Kesäkuun neljäs päivä 1942 : Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuudet / toimituskunta: W. E....
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakusanalla Pariisi löytyy esim. seuraavia kirjoja, haku kannattaa rajata siten että hakee vain kirjoja. Kysymys on niin laaja ja sitä olisi tarkennettava, joten kannatta käydä kirjaston tietopalvelussa. Tervetuloa !
Kirjat:
Kunnas, Tarmo
Elämäniloa Pariisissa
Helsinki, WSOY, 2001
Kurjensaari, Matti
Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa
Helsinki, Lasipalatsi, 2000
Liehu, Heidi
Rakkaus Pariisissa romaani
Sphinx, 2000, Juva, WS Bookwell
A Paris! pohjoismainen taiteilijasiirtokunta
Pariisissa 1800-luvun lopussa
Gallen-Kallelan museo, 1996, Helsinki, Erikoispaino
Petäistö, Helena
Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa
Helsinki, Tammi, 1999
Aho,...
Kiitos kysymyksestä.
Riihimäen musiikkiopistosta on julkaistu 25-vuotis historiikki vuonna 1986. Teoksen nimi on
Alkusoitto : Riihimäen musiikkiopisto 25 vuotta / koonnut Urpu Yli-Laurila ISBN 951-99728-4-6
Teos on saatavilla Riihimäen kaupunginkirjastosta, Lopen kunnankirjastosta tai Varastokirjastosta. Riihimäen kaupunginkirjastossa on myös kerättynä lehtiartikkeleita musiikkiopistosta, mutta tämä aineisto on Kotiseutukokoelmassa ja luettavissa vain Riihimäen kaupunginkirjaston tiloissa.
Hei!
Mary Wanlessin teosta Mielekästä ratsastusta voi käydä lukemassa Kansalliskirjaston Erikoislukusalissa. Tarvitset aineiston lukemiseen Kansalliskirjaston kirjastokortin. Aineisto on tilattava lukusaliin etukäteen.
Linkki Kansalliskirjaston hakutulokseen.
Kuinka voi saada Kansalliskirjaston kirjastokortin.
Ohjeet Kansalliskirjaston Erikoislukusalin käyttämiseen.
Kansalliskirjaston yhteystiedot.
Taustalaulajaa tai -laulajia ei nimetä äänitteissä eikä äänitteiden kuvailutiedoissa. Kappaleen äänitysvuosi on 1975.Kansalliskirjaston hakupalvelun tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653470?sid=4794359732Äänitteiden tietoja Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/search?q=alatalo+mikko+saara&type=all
Kovin paljon suomenkielistä tietoa kirjailija Evelyn Waughista ei löydy. Alla mainituissa kirjoissa häntä käsitellään yhtenä kirjailijoista:
- Rakkaus, köyhyys ja sota / Christopher Hitchens (2007)
- Ruumiillisuus : merkillisiä ruumiita kirjallisuudessa / toimittaneet Sanna Karkulehto ja Ilmari Leppihalme (2003)
- Atlantiksen perintö : kirjailijoiden uusi alku / Jukka Koskelainen (2000)
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kirjailijan esittely:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kirjailija_evelyn_waugh_11551.htm…
Runon nimi on Der Schneider von Ulm, ja se alkaa "Bischof, ich kann fliegen". Säe "das sind lauter so lügen" on myöhemmin runon ensimmäisessä säkeistössä. Runo sisältyy teokseen Bertolt Brecht: Gedichte. Band IV. 1934-1941, kust. Aufbau-Verlag 1978. Tämä kirja on Espoon pääkirjaston varastossa, josta sitä kyllä saa lainaksi.
HelMet - verkkokirjastosta löytyy yksi suomennettu teos:
Kirjallisuuden luokitusopas : sovitelma Melvil Deweyn kymmenjärjestelmästä. http://www.helmet.fi/record=b1050467~S9*fin
Deweyn luokittelu wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Deweyn_luokittelu
Deweyn luokitus on pohjalla yleensä kymmenluokituksissa. Mm. Suomen yleisissä kirjastoissa käytetty YKL-luokitusjärjestelmä, http://ykl.kirjastot.fi/ , ja Helsingin kaupunginkirjaston HKLJ-luokitusjärjestelmä, http://hklj.kirjastot.fi/ , ovat molemmat sovelluksia Deweyn kymmenluokituksesta.
Yleisin oletus joulupukin esikuvaksi näyttäisi olevan piispa Nikolaus Turkin alueen Myrnasta 300-luvun alkupuolella.
Pyhää Nikolausta pidetään lasten suojeluspyhimyksenä, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/277
Joulupukin alkuperään on liittynyt monia muitakin perinteitä esim. suomalaiset nuuttipukit ja kekripukit.
https://vitsanensite.wordpress.com/2017/12/19/joulupukin-myyttinen-alkupera/
https://kekri.fi/
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_joulupukkiperinne
Joulupukin elämäntarinaa voi tutustua esim. Juha Wuolijoen ohjaamassa ja Marko Leinon käsikirjoittamassa elokuvassa Joulutarina.
Helmet-haulla löytyy myös lukuisia kirjoja joulupukista, esimerkiksi
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus / Eero Perunka...
Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201…
Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/…
ovat johtaneet säädöksiin.
Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista:
Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://...
