Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@lib.hel.fi. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä suoraan www-lomakkeella osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja Ms Office 2003- yhteiskäyttö, ja kirjan mukana on myös CD-romppu. Tällä hetkellä kirja romppuineen on lainassa (eräpäivä 20.11.06).
Mainintaa taidemaalarista ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Tarkistimme mm. suuret matrikkelikirjat: Oxford companion to art ja Contemporary artists.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta Grove Art Online:sta http://www.groveart.com/grove-owned/art/about.html ei löytynyt mainintaa.
Teidän kannattakin kääntyä suoraan National Library of the Netherlands Ask a librarian –palvelun puoleen http://www.kb.nl/hpd/qp/qp-en.html
Rikhardinkadun kirjastossa on myös suuritekstisiä kirjoja. Listan niistä saatte näin: valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään isotekstiset kirjat. Valitkaa kieleksi suomi ja kirjastoksi Rikhardinkatu. Näin saatte 146 kirjan listan, joiden saatavuuden voitte tarkistaa napsauttamalla teosluttelosta teoksen nimeä.
Hei
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta:
1) Tiedot vuosilta 2005 -2009
Katso Työvoimatutkimus 2009: Liitetaulukko 12.
Työlliset työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan vuosina 2005 - 2009, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2009/17/tyti_2009_17_2010-12-03_tau_01…
2) Uusin tieto. Katso Työvoimatutkimus 2011: Liitetaulukko 9.
Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/01 - 2011/01, 15-74-vuotiaat
...
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tau_00…
Aineistoa kannattaa etsiä käyttäen kirjastojen yhteistä monihakua
osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku, siinä kannattaa valita aakuntakirjastot, hakulomakkeeseen teoksen nimi -kenttään kirjoittaa
kawasaki ja valita kaikki kirjastot.
Viitteitä tulee kohtalaisen paljon, ja saattaa olla, että juuri GPZ500R-tyypistä ei ole omaa kirjaansa, mutta mahdollisesti se saattaa sisältyä johonkin yleisempään? Minun tietoni eivät riitä sen arvioimiseen. Jos sopiva kirja löytyy, sen voi tilata tarvittaessa kaukolainaksi.
Laulun "Niin alhaalla" on sanoittanut Martta Kaukomaa. Laulu alkaa: "Niin alhaalla kenkään ei kulje".
Laulun "Sinun tiesi" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Sinun tiesi on sittenkin parhain".
Laulun "Illan rauha" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Illan rauha sielulleni taivaan rantaa muistuttaa".
Laulun "Rukous" on sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Oi rukoile ja rukoilkaa".
Laulun "Hyvä Paimen" on sanoittanut Tyyne Ihamäki. Laulu alkaa: "Yksi Paimenen laumasta kulki pois korpea harhaillen".
Laulun "Laulu kristityille" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Jos 'Siimei kiroilijan' tielläs tapaat".
Laulun "Valvokaa!" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Lapset Jumalan, valvokaa!"
Laulun "Hengen...
Christer (Krister) Castrén oli Kajaanin pormestari vuonna 1772. Hän toimi myös isänsä sijaisena vt. pormestarina vuonna 1762.
Lähde: Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Krister Castrén. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7255
Fono.fi:n esittelyssä kerrotaan seuraavaa:
Fono.fi sisältää tiedot Yle Arkiston, aiemmin Ylen Äänilevystön, kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä vuodesta 1974 alkaen.
Fono.fi:ssä on tietoja myös vanhemmista Yle Arkiston musiikkikokoelmista, mm. suomalaisista 78-kierroksen levyistä vuosilta 1920-60 sekä populaarimusiikin vinyylilevyistä vuosilta 1955-65.
Fono.fi:ssä on myös tiedot Ylen kantanauhoista, eli musiikkiäänitteistä, joihin Yle on hankkinut pysyvät julkaisuoikeudet.
Fono.fi:hin on tallennettu mm.
musiikkiäänitteen, esimerkiksi CD-levyn nimi, pääesiintyjä sekä levynumero
musiikkiäänitteen sisältämien kappaleiden tiedot, mm. teoksen nimi, säveltäjä, sanoittaja, esittäjä ja musiikkilaji
Fono.fi:n...
Olisikohan tämä Maria Turtschaninoffin Anaché (Tammi, 2013)? Päähenkilö on Anaché, pienen khalka-heimon päällikön tytär, joka ihailee vanhempaa veljeään Heoria yli kaiken. Anaché oppii veljensä mukana kaikki miesten taidot, joita tyttölapset eivät oikeastaan saisi oppia, ja äidiltään hän oppii sellaisia asioita, jotka kuuluvat vain tietäjille, angakokeille. Äiti on syntyisin pienestä heimosta, jolla ei ole omaa tietäjää, joten sen jäsenten pitää osata parantaminen, jumalien palveleminen ja henkien lepyttäminen itse. Anachén ja Heorin avioliitoista sovitaan yhtä aikaa. Veli saa morsiamekseen naapuriheimon päällikön tyttären, mutta kapinallisen ja uppiniskaisen Anachén sulhaseksi on valittu...
Lotta Svärd järjestöstä löytyy vähän englanninkielistä tietoa. Tässä joitakin artikkeleita, joista on ehkä apua.
Ollila, Anne: Women´s voluntary associations in Finland during the 1920s and 1930s.
(Scandinavian journal of history. 1995:2, s. 97-107)
Olsson, Pia: ”Learn to love your country and its people”: from Lotta ideology to action.
(Finnish-Hungarian Symposium on Ethnology. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.1995 s. 246-253)
Olsson, Pia: Motherly love or practical work: nationalism in the Lotta Svärd local branches during the 1920s and 1930s.
(Ethnologia Fennica: Finnish studies in ethnology.1999. s. 22-29)
Eskelinen, Anne: Women and the army.
(Finnish peace making. 1987. s. 276-282)
Tuomivaara, Sirpa: The oraganization of women in...
Roihuvuoren kirjaston remontin ajan varaukset ovat noudettavissa Herttoniemen kirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto/…
'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Nurmeksen sanomat on alkanut ilmestyä vasta vuonna 1929. Sanomalehti Karjalainen ilmestyi vuonna 1910 nimellä Karjalatar.
Voit saada Karjalatar-lehteä luettavaksi mikrofilmeinä tuolta ajalta omaan kirjastoosi, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Jos olet joensuulainen, voit lukea lehteä mikrofilminä pääkirjastossa ja ottaa itse kopioita.
Emme onnistuneet löytämään tekijää kyseiselle runolle. On myös mahdollista että runo on jonkun Kotilieden lukijan lähettämä. Aikoinaan Kotiliedessä saatettiin julkaista lukijoiden nimimerkillä lähettämiä tekstejä. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta ei hankita Helsingin kaupunginkirjastoon. Yliopistojen julkaisemat tutkimukset, jotka eivät ole tarkoitettukaan kovin suurelle yleisölle, ovat varmimmin saatavissa yliopistojen kirjastoista.
Kysymäsi Antti Kasvion tutkimus käsittelee kuitenkin toimintatapojen kehittämistä Helsingin kaupungin työpaikoilla, joten kirja on hankittu kirjastoon. Saatavuustiedot löytyvät Plussa-aineistotietokannasta www.libplussa.fi
