Korhosen suppeat henkilötiedot, teosluettelo ja pieni listaus hänen teostensa arvosteluista löytyy teoksesta "Suomen kirjailijat 1809-1916" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993). Huomattavasti laajempi selostus Korhosen elämästä ja tuotannosta on kuitenkin Raoul Palmgrenin kaksiosaisen teoksen "Joukkosydän" (WSOY, 1966) toisessa osassa. Siinä on juuri kaipaamaasi spesifimpää tietoa, joten suosittelen tutustumista Palmgrenin teokseen.
Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle.
Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä....
Valitettavasti nuottia ei ole julkaistu. Tieto perustuu Violaan, joka on Suomen kansallisdiskografia ja Suomessa julkaistun nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977. Violassa on tietoja sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Se on johdettu sanasta mahtaa.
Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
Hei
Tällä hetkellä Karjaan kirjasto on tilannut kirjasta kaksi kappaletta. Nehän kulkeutuvat sieltä kuljetusten mukana kaikkiin Helle-kirjastoihin ilmaiseksi, jos asiakas sen varaa muualle.
Jane Austenin klassikkoa Pride and prejudice löytyy kyllä Helmet-kirjastosta useampanakin painoksena, mutta juuri tuota painosta ei löydy. Voit hakea kirjan eri painoksia verkkokirjastossa osoitteessa haku.helmet.fi.
Kirja ja äänikirja löytyvät myös Helmetin OverDrive-kokoelmasta.
Emme valitettavasti löytäneet tietoja runon kirjoittajasta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen runon kirjoittajan? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymiäsi Joan Wolfin kirjoja ei ole suomennettu. Kirjat englanninkielisinä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.lib.hel.fi tai soittamalla aineistotiedusteluun p. 310 8512.
Kyllä, matkustettaessa Malesiaan tarvitset passin, joka tulee olla voimassa vähintään kuusi kuukautta maahansaapumispäivästä.
Suomalaiset voivat saapua ja oleskella Malesian niemimaalla ja Sabahin osavaltiossa kolme kuukautta viisumivapaasti, Sarawakin osavaltiossa viisumivapaus on ainoastaan yksi kuukausi.
Malesiaan matkustamisesta saat lisätietoa mm. Suomen ulkoasianministeriön Malesian matkukstustiedotteesta, joka löytyy täältä: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66127&nodeid=347…. Löydät täältä myös muuta hyödyllistä tietoa Malesiasta.
Helsinki-infosta voi kysyä elintarvikeliikkeiden osoitteita puhelimitse numerosta 09 31011111 tai kirjoittaa kysymyksen Chat-palveluun sivulla
https://www.hel.fi/kanslia/neuvonta-fi
Noina vuosina arkkitehdiksi opiskeltiin Polyteknisessa opistossa. Oppilaitos muuttui vuonna 1908 Teknilliseksi korkeakouluksi, joka oli yksi nykyisen Aalto-yliopiston perustajayliopistoista. Polyteknisen opiston opiskelijoiden tutkintotodistusten kaksoiskappaleita säilytetään Aalto-yliopiston arkistossa Otaniemessa. Yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.aalto.fi/fi/arkisto Tutkintotodistusten lisäksi arkistosta löytyy ainakin Polyteknisen opiston oppilaista ja opiskelijoista laadittuja nimikirjoja, joissa tietoja valmistuneista luultavasti myös on. Nimikirjoja voit löytää myös kirjastoista. Vanhoja nimikirjoja ei lainata vaan ne ovat käsikirjastoaineistoa. Aalto-yliopiston arkistossa ne ovat parhaiten tarjolla....
Kyseessä lienee Johanna Sinisalon novellikokoelma Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kokoelman novelleista kuvauksiasi vastaavat Valkoinen hiiri ja Baby doll.
Hyvä teos aiheesta on esim. Deborah Swallowin v.2001 ilmestynyt Culture Shock! Finland; a guide to customs and etiquette. Kirja sisältää perustietoa Suomesta ja suomalaisista ja on kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä.
Mahdollista huumoria on löydettävissä myös Roman Schatzin menestyskirjasta Suomesta rakkaudella=From Finland with love (2005). Kirjassa on tekstit sekä suomeksi että englanniksi.
Ensimmäiset äänikirjat olivat kirjallisia äänilevyjä, joita ilmestyi jo 1950-luvulla ja varsinkin 1960-luvulla. Näistä löytyy tietoja Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta. Muutama kirjallinen äänilevy ilmestyi vielä 1980-luvullakin.
Ensimmäiset kasettiäänikirjat näyttäisivät tulleen käyttöön 1970-luvulla. Näkövammaisten kirjasto (nyk. Celia-kirjasto) julkaisi vuodesta 1972 lähtien Kasettikirjat-nimistä luetteloa, jonka nimi muuttui 1986 Suomalaiset äänikirjat -luetteloksi. Luettelosta ilmestyi myös kumulatiivisia versioita, (esim. Suomenkieliset äänikirjat 1972-1994: kertomakirjallisuus). Näkövammaisten kirjastossa kasetit olivat 1980-luvun lopulle asti ns. Clarke & Smith -kuusiraitakasetteja, joiden kuunteluun tarvittiin oma...
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Osoitteessa http://kummeli2.kemi.fi:8000/Intro?formid=form2.html&ulang=fin pääset Kemin kirjaston Kullero-tietokannan tarkennettuun hakuun (aineistohaun osoite: http://www.kemi.fi/kullero/). Valitse kohdasta aineistolaji pudotusvalikosta kohta: aineistolaji : äänikirja ja tee haku. Tarvittaessa voit rajata hakua esim. julkaisuvuodella.
Kysymyksesi osuu suoraan kirjastoluokituksen ytimeen. On monia teoksia, joiden sisältö sopii moneen eri luokkaan. Kirjastossa kirja voi kuitenkin fyysisesti sijaita vain yhdessä paikassa ja siksi kirjaan voidaan merkitä vain yksi luokka: pääluokka, jonka mukaan kirja hyllytetään aina samaan paikkaan ja jonka perusteella se löydetään. Lisäluokkia ja asiasanoja, jotka myös kuvaavat kirjan sisältöä voidaan lisätä tarpeen mukaan luettelointitietoihin kirjastojen aineistotietokantoihin. Ne auttavat tiedonhaussa löytämään viitteitä halutusta aiheesta. Mitään tarkkaa määritelmää ei voida antaa siitä, mikä on oikea luokka millekin kirjalle. Kirjastojen laajasti käyttämä yleinen kymmenluokitus löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
