Hei!
Kiteen rippikirjoja 1800-luvulta löytyy netistä, osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_18…
Olisiko näistä mitään apua?
Kiteellä on siis Haarajärvi-niminen kylä, en löytänyt Haarajärvenkylää.
Kysymyksesi on laaja. Tietoturvallisuusohjeita ja linkkejä löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.students.tut.fi/~tjvuorin/pftijo/titu/ohjeistus.html
http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html
http://www.atbusiness.fi/finnish/ratkaisut/tietoturva/index.html
http://www.tietoturva.org/
http://www.makropilotti.fi/tietoturva/main.html
Valtion tietoturvaohje:
http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietoturvallisuus/vahti/vahti2.htm
Kirkon tietoturvaohje:
http://www.evl.fi/kkh/hao/atk/ohje/tietoturvallisuusohje.html
Pari ulkomaista sivua:
http://www.gocsi.com/
http://www.information-security-world.com/
http://www.att.com/isc/
Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197).
En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa.
Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin:
Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla.
Hei!
Kyseessä on Digitaitoviikon (16.-20.5.22) ohjelmistoon kuuluva luento, jolla käsitellään netti - ja puhelinhuijauksia Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin johdolla. Tämänhetkisen tiedon mukaan luento järjestetään mainitsemanasi ajankohtana 16.5.2022 Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. kerros) ja erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Ohessa linkki tapahtumaan Turun kaupungin verkkosivuilla. Tervetuloa mukaan!
Miten meitä huijataan? – Ajankohtaiset netti- ja puhelinhuijaukset | Turku.fi (2.5.22)
Animaatioon kuuluu yleensä liioittelu. Tällä pyritään tekemään katsojaan suurempi vaikutus: Liioitellut ilmeet ja liikkeet tekevät animaation viestistä helposti ymmärrettävän.
Lähteet
https://mainostoimistoluma.fi/blogi/disneyn-perinto-modernissa-animaatiossa-osa-2/
https://animaatiot.com/index.php/2016/07/02/animaation-monta-tekniikkaa/
Valitettavasti tuota laulua ei löytynyt. Tästä Violan hakutuloksesta näet samantyyppisiä kappaleita siltä varalta, että tuo etsimäsi olisi niiden joukossa.
Tunnistaisiko joku lukijamme laulun?
Valitettavasti tätä kirjasarjaa ei onnistuttu tunnistamaan varmuudella. Ainoa löydetty kaksiosainen Lappiin sijoittuva sarja on Jussi Lappi-Seppälän Vaeltajavartion urotyö (1933) ja sen jatko-osa Aina valmiina : vaeltajavartion seikkailuja (1936), mutta niiden sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi, mistä kirjoista on kyse?Linkit:Vaeltajavartion urotyö: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28216Aina valmiina: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au49efe434-c341-445e-99a0-3…
Suomen kustannusyhdistys kerää tietoja eri kirjallisuuden lajien ja formaattien myynnistä. Linkki tilastoon.Kirjakauppaliiton tilastoista taas löytyvät osiot siitä mitä Suomi lukee ja mistä kirjoja hankitaan. Linkki sivustoon.Google Scholar -haulla ja hakusanoilla kirjat, julkaisutoiminta löytyy osa opinnäytteistä. Linkki hakuun.Finnasta löytyy hakusanoilla Kirjallisuus ja julkaisutoiminta muutamia satoja opinnäytetöitä. Linkki Finna.fi hakuun. Finnasta eivät kuitenkaan löydy kaikki opinnäytetyöt.Tampereen yliopisto on laatinut hyvän ohjeiston ja linkkilistan opinnäytteiden hakemiseen verkossa. Linkki sivulle.
Tampereen kaupunginkirjastosta kysymänne Fannyn ja Alexanderin tv-sarja-versio löytyy ainoastaan VHS-muodossa. Siihen kuuluu kaksi videokasettia, joiden kesto on 164 ja 138 minuuttia. Tekstitys on suomeksi. Muistakaan Suomen yleisistä kirjastoista sarjaa ei näytä löytyvän dvd:llä.
Koirien trimmauskirja on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon,
kirjat on saatu kirjakaupasta ja ne ovat hankintatoimistossamme
käsiteltävinä lainauskuntoon. Tähän aikaan vuodesta siellä on
tietysti ruuhkaa. Kannattaa seurata Plussasta, milloin sinne ilmestyy
saatavuustietoja. Voitte myös jättää kirjastoonne ennakkovarauksen.
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Vartolan Näkökulmia byrokratiaan ei löydy meiltä, mutta olen kaukolainanut sen sinulle Varastokirjastosta. Ilmoitamme heti kun se on noudettavissa. Salmisen kirja löytyy kokoelmasta mutta oli tällä hetkellä lainassa, tosin sen eräpäivä oli eilen joten laitoin siitä varauksen.
Kyseiset katkelmat löytyvät John Miltonin Kadotetun paratiisin kahdeksannesta kirjasta. Yrjö Jylhän suomennos on vuodelta 1933. Jylhän suomennoksessa Adam on muodossa Aadam.
Saat suomennokset katkelmista sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/20
https://www.dartmouth.edu/~milton/reading_room/pl/book_8/text.shtml
Milton John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
Tunnusluvun saa vain asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa. Jos olet unohtanut tunnuslukusi, tallennamme sinulle uuden kirjastossa. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Emme voi antaa tunnuslukuja puhelimitse tai sähköpostitse.
Olisiko mahdollista, että olet tallentanut teosten tiedot vain koriin, mutta et sen jälkeen korista muistilistaan? Testasin toimintoa äsken, ja se toimi kyllä aivan oikein. Sain valitsemani teokset tallennetuiksi ensin koriin ja sieltä muistilistaan. Kirjauduin ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään, ja teokset olivat muistilistalla ihan niin kuin pitikin. Myös kirjautuminen ulos omista tiedoista onnistui ongelmitta.
Jos tallennat teokset vain koriin, niin silloin uloskirjautuminen kyllä tyhjentää korin (ja näin kuuluukin tapahtua). Mutta korista muistilistalle tallennetut teokset kyllä säilyvät muistilistalla.
En siis valitettavasti osaa sanoa, mitä kuvaamassasi tilanteessa on tapahtunut. Jos ongelma jatkuu, sinun kannattaa ottaa uudelleen...
Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Kysymänne runo on Kaarlo Sarkian Mennyt - jäänyt. Se löytyy Kaarlo Sarkian vuonna 1944 ilmestyneestä teoksesta Runot (vuoden 1991 ja 2016 painoksissa s. 91). Alunperin tämänniminen runo on ilmestynyt jo Sarkian runokokoelmassa Kahlittu (1929). Tämä vanhempi versio on kuitenkin melko erilainen. Siinä ei esim. ole säettä, joka alkaisi sanoilla "sua huudan tuhannesti".
