Kumpaakaan äänitettä (Danny: Danny, HSLP-113 tai 14 iskelmää,
SLP-529) ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten
kirjastojen aineistotietokannasta. En onnistunut niitä paikallistamaan
myöskään Varastokirjaston eikä maakuntakirjastojen luetteloista.
Koska mainittu kappale, vuonna 1969 Jaakko Salon säveltämä ja Jukka
Virtasen tekstittämä "Ei kaikki ole miltä näyttää" on alunperin
tehty kotimaiseen elokuvaan "Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut",
kuvittelisin, että sitä voi etsiä Suomen elokuva-arkistosta. Kappale
on nimittäin julkaistu ko. elokuvan musiikkia sisältävällä Scandian
EP:llä SEP-234. Arkiston tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.sea.fi/. Arkisto on tarkoitettu tutkimuskäyttöön ja
tarkemmin asiaa voi tiedustella...
Tuotteistuksesta on olemassa melko runsaasti kirjallisuutta. Useimmat teokset keskittyvät jonkin tietyn alan, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, matkailun tai kulttuurin tuotteistukseen. Poimin tähän pari tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa, joissa asiaa käsitellään yleisellä tasolla.
Lehtinen, Uolevi
Asiantuntijapalvelut : tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, 2005. - 282 s.
Asiasanat: asiantuntijaorganisaatiot : palvelut ; asiantuntijat : palvelut ; yritystoiminta ; tuotteistus : asiantuntijaorganisaatiot ; markkinointi : yritykset
Tuominen, Anniina
Projektituotteistajan opas, 2005. - 84 s.
Asiasanat: tuotteistus : innovaatiot, sosiaaliset innovaatiot, ideointi, hyvät käytännöt, levitys : innovaatiot, markkinointi,...
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
Käytännössä ainoa toimiva ja helppo tapa on tarjota tuotteitaan BTJ Finland Oy:n listoille, mistä ne menevät useimpien suomalaisten kirjastojen tietoon. Taloudellisesti tämä ei ole välttämättä tuottoisaa, koska BTJ ottaa aineiston välittämisestä oman palkkionsa. Mutta jos itsellä ei ole aikaa tehdä myyntityötä, näin saa ainakin tuotteensa tarjolle (BTJ luonnollisesti itse päättää viime kädessä, mitä he tarjoavat). Yleiset yhteystiedot löytyvät tältä sivulta http://www.btj.fi/btj-yrityksena/yhteystiedot/ ja suoraan Heikki Karjalainen (09) 5840 4534 tai Carita Oksman (09) 5840 4516 (sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@btj.fi).
Se toinen, työläämpi tapa on tarjota tuotteita suoraan kirjastoihin. Kaikkien yleisten kirjastojen osoitteet...
Harry Potter -päivä sai suuren suosion, mutta emme ainakaan tänä vuonna
järjestä uutta Potter-aiheista tapahtumaa. Oulun pääkirjaston lasten ja nuorten osastolla vietetään 24.9. Roald Dahlin tuotantoon liittyvää teemapäivää. Tiedot kaikista Oulun kaupunginkirjastossa järjestettävistä tapahtumista löytyvät kirjaston kotisivuilta.
Hei, kaikki kaukolainaus hoidetaan Suomessa aina pyytävän ja antavan kirjaston yhteistyöllä. Kysy kirjastonhoitajalta on vain tietopalvelua, emme pysty hoitamaan kirjastojen lainauspalveluita. Mutta kun menet oman kirjaston tiskille, siellä tutkitaan, mistä hakemasi kirja voidaan saada kaukolainattavaksi. Kun vilkaisin asiaa Kirjastot.fi-palvelusta, niin hyvin löytyy HelMet, Tampere ja Kuopion Varastokirjasto. Oman kirjaston kautta siis onnistuu!
Heikki Poroila
Eläimen naama, joka näkyy kirjahyllyssä on Anja Snellmanin teoksen Safari club (2001) selkämyksessä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3937345?sid=3943057502
Sinulle voisi olla apua netistä löytyvästä teoksesta. Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä ovat julkaisseet teoksen Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Linkki kirjaan.Leipätiedotus on myös julkaissut netissä PowerPoint-esityksen Vilja ja viljalajit. Linkki esitykseen.Suomen maatalousmuseo Sarka tarjoaa myös heinot DigiSarka sivut. Linkki DigiSarkaan.
Etätietopalvelussa on kysytty aiemmin: "Mistä saisin tietoa Danielle Steelin elämästä netistä". Tämä vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=6998… .
Mikäli tarvitset esitelmääsi varten suomenkielistä aineistoa Steelistä on teoksessa: Simon Beesley, 1900-luvun kirjallisuus (lyhyesti artikkelissa: Suku- ja rakkausromaani). Henkilötietoja on Otavan kirjallisuustiedossa. Ihmemaan hakuohjelmaa http://www.fi/ kannattaa myös kokeilla.
Steelin teosten arvosteluja on Kirjallisuusarvosteluja -lehdissä (ilmestynyt aiemmin vuosittain). Esimerkiksi Isoäiti Danista, joka on julkaistu suomeksi vuonna 2001 on Kirjallisuusarvosteluissa osassa B 2001 Kalevan...
Nykyään on myytävänä laitteita, jotka sisältävät sekä vhs- että dvd-katselumahdollisuuden ja osassa niistä on myös kopiointimahdollisuus vhs:ltä dvd:lle. Videoita DVD:lle voi saada siirrettyä aivan tavallisessa Foto-liikkeessä.
Fennica-tietokannan mukaan Peter Handken teoksia on suomennettu seuraavasti: Kivun kiinalainen (1985), Poissa satu (1991), Puhtaan kokemisen hetki (1979), Toiston pysyvyys (1989 )ja Vasenkätinen nainen (1981). Saksankielinen Kaspar-teos löytyy muun muassa Helsingin kaupunginkirjastosta pääkirjaston ja Töölön kirjaston kokoelmista.
Olisikohan kyseessä ruotsalaisen kirjoittajaparin Anders Roslundin ja Börge Hellströmin dekkari Tyttö katujen alta (2010), joka kertoo ihmisistä Tukholman alla olevissa tunneleissa http://www.adlibris.com/fi/kirja/tytto-katujen-alta-9789510342886 .
Erkki Liikasen kappale Lätkä Lentää on ilmeisesti ilmestynyt ainoastaan Saipan kustantamana singlenä vuonna 1981. Singlen b-puolella on sama kappale instrumentaaliversiona. Sitä ei näytä olevan erilaisilla lätkäkokoelmillakaan, joita on muutama viime vuosina ilmestynyt.
Kävin läpi maakuntakirjastojen Manda-tietokannan ja musiikkitietokannan Violan, mutta kummastakaan ei löytynyt tätä singleä. Se ei ole kovin suuri ihme, koska kirjastoihin ei hankita juuri lainkaan singlejä.
Vuodesta 1981 lähtien Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat vapaakappalelain perusteella saaneet näytekappaleet kaikista suomalaisista levyistä, joten niistä levy pitäisi löytyä. Nämä näytekappaleet ovat kuitenkin käsittääkseni ainoastaan tutkijoiden...
Kirjastoissa noudatetaan normaalia laina-aikaa vuodenajoista riippumatta, mutta remonttien takia laina-ajat voivat olla pidempiä. Myös joulunpyhät tai muut kirjaston sulkupäivät voivat siirtää eräpäivää vähän eteenpäin.
Valitettavasti sivustosta ei mistään löydy julkaisijaa eikä ylläpitäjää, joten emme tiedä, kuka sivustoa ylläpitää. Ainoa tieto, joka viittaa tekijään on päivityspäivämäärä, joka on vuodelta 2019.
Tilastokirjasto (http://www.stat.fi/tk/kk/kirj1.html ) on kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus. Kokoelmissa on tilastoja kaikilta aihealueilta, kaikkialta maailmasta. Kaikki painetut ja sähköiset tietolähteet ovat käytettävissä kirjaston tiloissa, Työpajankatu 13 B, Hki, Sörnäinen. Kirjasto ylläpitää myös tietokantaa internetin kautta saatavista tilastoista http://seitti.funet.fi.5000/etusivu.html . Tietoja Suomesta monilta aihealueilta saa tilastotietojen itsepalvelujärjestelmästä, osoitteesta http://statfin.stat.fi/statweb . Katso myös Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko http://www.terkko.helsinki.fi . Kansanterveyslaitos (http:www.ktl.fi/ ) vastaa mm. tartuntatautien seurannasta. Kirjasto on avoinna ulkopuolisille sopimuksen...
Vaasan kaupunginkirjastossa on kysymäsi elokuva lainattavissa. Kirjastoautossa on Maija Poppanen videona, ja se on tällä hetkellä paikalla. Lastenosastolla on ko. elokuva DVD:nä, se on tällähetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen verkkokirjaston kautta tai soittaa lastenosastolle ja pyytää heitä varaamaan teoksen/hakemaan sen kirjastoautosta, puh nro on 3253545.
Kiinan kielessä ei ole kirjaimia, vaan tavumerkkejä, joita on kaikkiaan noin 50000. 1500-2000 merkkiä osaava henkilö voi lukea tavallista tekstiä. Yksi tavu voidaan lausua viidellä eri tavalla riippuen sävelkorosta eli toonista. Esim. jos kiinalainen sanoo ’wen’ se voi merkitä 1. sopivan lämmin 2. haistaa 3. suudella 4. kysyä ja tavu ’ni’ 1. tyttö 2. villakangas 3. sinä 4. kyllästyä toonista riippuen. Samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon. Lähde: Guo, Hai : Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin, 2007. Katso muita vastauksia vastaaviin kysymyksiin Kysy kirjastohoitajalta -arkistosta kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli.
