Heikki Paunosen Helsingin slangin sanakirjan mukaan naisen sukupuolielimen nimityksenä alun perin kenttäpakkia tarkoittanut römpsä on tullut käyttöön vasta 1990-luvulla.
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kuvallista pornografiaa tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös monissa muissa kulttuuripiireissä tunnetaan hyvin vanhoja seksuaalisten toimintojen kuvauksia, joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, onko kuvilla aina ollut täsmälleen sama funktio kuin sillä, mitä nykyään kutsumme pornografiaksi. Vielä vaikeammin tulkittavissa ovat arkeologiset löydöt, jotka kuvaavat sekä naisen että miehen sukupuolielimiä. Kyse saattaa olla pikemmin hedelmällisyyteen liittyvistä kuvista ja veistoksista.
Heikki Poroila
Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.
https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe
https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf
https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen...
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja...
Kappaleen nimi on Suutarin tyttären pihalla ja se löytyy mm. Suuren Toivelaulukirjan osasta 2 s. 192-193. Kirjasarja löytyy useimmista kirjastoista. Säveltäjä on Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa, joka lauloi kappaleen levylle v. 1948.
Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.
Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.
Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).
Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.
Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden...
Hei,
Nämä ovat hieman epäsuhtainen vertailupari. Alla olevien määritteiden mukaan ne pyrkivät samaan suuntaan. Materiaalitehokkuus liittyy ehkä selkeämmin yritysten toiminnan kehittämiseen ja materiaalin käytön tehokkuuteen mikä on tietysti ympäristöystävällistä, mutta määritelmän mukaan ehkä hieman toissijainen tavoite. Kiertotalous näyttäisi painottavan ekologista toimintaa ehkä perinteisen talouskasvun sijaan. Tämä lienee kuitenkin se suunta johon yleisesti ollaan menossa. Tämä siis tulkinta noiden käsitteiden määritelmien perusteella.
Materiaalitehokkuus
(https://www.ymparisto.fi/fi-fi/kulutus_ja_tuotanto/resurssitehokkuus/ma…)
Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän...
C.S.Lewis puhui kokemuksellisen lukemisen puolesta teoksessa An Experiment in Criticism. 1961. Hän kirjoitti tämän kirjan vaimonsa kuoleman jälkeen. Arvaan, että kysymäsi ajatus sisältynee tähän teokseen.
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
Ilolla totean että idearikkaalla kollegallani oli tälle vahva ratkaisuehdotus tähän tapaan: Olisiko kyseessä Margit Hollméruksen säveltämä lasten leikkilaulu Kanarouva (Näin kanarouvanen pesässään aarteen peittävi siivillään...)
Löytyy ainakin teoksista:
LASTEN oma laulukirja [Nuottijulkaisu] : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko ; laulut kuv. Helinä Kangas. -
1. - 1972. - 1 sävelmäkokoelma, 52, [1] s. : kuv. ; 23 cm.
ja
LASTEN laululeikkejä [Nuottijulkaisu] / Koonnut Tyyni Leppo ; Sov. Väinö Hannikainen ; Kuv. Veronica Leo. - Helsinki : Fazer.1968. - 4. p. - 5. p. 1972. - 6. p. 1975. - 7. p. 1978. - [Lisäp.] 1981
1. - 1958. - 1 sävelmäkokoelma, 51 (2) s. : kuv. ; 30 cm.
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa demiseksuaalisuutta käsitellään ainakin Meg-John Barkerin kirjassa How to understand your sexuality : a practical guide for exploring who you are, joka on saatavilla e-kirjana OverDrive-palvelussa.
Tutkimistani tietokannoista löytämissäni lehtikirjoituksissa lähinnä vain lyhyesti määriteltiin, mitä demiseksuaalisuus on. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta ei vastaani tullut. Kaiken kaikkiaan aiheesta näyttää löytyvän hyvin vähän aineistoa – ainakin sellaista, jossa käytetään tätä nimenomaista termiä.
Ainakin jollain tavalla aihetta lähestyvää tai ainakin sivuavaa materiaalia voisi löytyä sellaisista seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoista, joissa pääpaino on vakiintuneessa parisuhteessa ja...
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Hei!
Mukava kuulla, että kirjasto tuo hyviä muistoja mieleen.
Laitan sinulle linkin palvelun vastaukseen, jossa esitellään erilaisia mahdollisuuksia työskentelyyn kirjastossa. Vastaus on viime marraskuulta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a4fce41a-dbcc-4e3…. Vastauksessa on selvitetty työllistymismahdollisuuksia kirjastoon laveasti.
Kirjastoissa on mahdollista suorittaa myös erilaisia ja eri pituisia harjoittelujaksoja. Kirjastoalan opintoharjoittelun lisäksi, harjoittelijaksi kirjastoon voi päästä Työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Jos olet kiinnostunut tutustumaan kirjastotyöhön harjoittelun kautta, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jolloin selviää sen hetkinen harjoittelijatarve.
CCCP on kyrillisten aakkosten mukainen lyhenne Neuvostoliitosta (virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto, Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik, Сою́з Сове́тских Социалисти́ческих Респу́блик). Lähteet: Lyhenneluettelo: B–D - Kielitoimiston ohjepankki, Neuvostoliitto – Wikipedia
