Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
Mannerheimin "tyggeneral" tarkoittaa varmaankin päämajoitusmestaria eli A.F. Airoa. V. 1997 on ilmestynyt Martti Turtolan kirjoittama Aksel Fredrik Airo - taipumaton kenraali, kustantajana Otava. Airosta on toinenkin, vanhempi elämäkerta. Hänen itsensä kirjoittamana ei mitään. Kirjoja ei ole käännetty ruotsiksi.
Annie Daltonin tiedoista ei löydy kuin hänen syntymävuotensa 1948. Lisää tietoa löytyy kirjailijan kotisivulta www.fantasticfiction.co.uk/d/annie-dalton. Kirjailija on antanut itsestään julkisuuteen todella niukasti tietoja. Annie Daltonilta on suomennettu vain 4 Enkeliakatemia-sarjan teosta, ei muuta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Philippe de Brocan elokuva Le Magnifique (1973) esitettiin Suomessa elokuvateattereissa nimellä Suurin ja kaunein. Elokuvan ensi-ilta oli toukokuussa 1974. Televisisossa elokuvaa ei Elonetin mukaan ole näytetty.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101901
https://www.imdb.com/title/tt0070354/
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka...
Aiheesta voi etsiä kirjoja Helmetin tarkennetulla haulla. Yhdeksi aiheeksi laitetaan 1960-luku, toiseksi aiheeksi esimerkiksi kulttuurihistoria ja kieleksi suomi.Esimerkiksi nämä kirjat saattaisivat sopia hakuusi:Kultaiset vuosikymmenet : ilon ja kasvun vuodet 1950-1969 (Valitut Palat / CIL Suomi Oy 2023)Suomalaisen arjen suuri tarina (WSOY 2010)Suomalaisen arkkitehtuurin 60-luku : konstruktivismi ja järjestelmäajattelu (Rakennustieto 1994)Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 (Designmuseo 2012)Värikkäämpi, iloisempi, hienostuneempi : näkökulmia 1960-luvun arkkitehtuuriin (Arkkitehtuurimuseo 2016)Pop - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä (Lahden taidemuseo 2008)Huokuna, Tiina. Vallankumous kotona! :...
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa.
Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan...
Usko Laukkasen lastenkirja Tupsu, orava (1990) sekä kirjaan liittyvä äänikasetti ovat lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Omassa lähikirjastossasi teosta ei näytä olevan. Voit tilata kirjan ja kasetin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
Fossiiliksi kutsutaan monenlaisia muinaisten eliöiden jäännöksiä kuten kivettymiä, painaumia ja meripihkan sisään jääneitä eläimiä. Kivettymäfossilissa kuolleen eliön kuori tai luusto on korvautunut pitkän ajan kuluessa jollain mineraalilla. Tavallisesti kyseessä on jokin ns. kivimineraali, mutta kuten kysyjän linkin esmerkki näyttää, sopivissa olosuhteissa myös kuparin kaltainen metalli saattaa toimia fossiilin oman aineksen korvaajana.
Kiitos linkistä, en ole itse aiemmin nähnyt tällaista kuparifossiilia, vaikka olen ollut fossiileista aina kiinnostunut!
Heikki Poroila
Lukinurkka ei enää toimi Kallion kirjastossa eikä muissakaan kirjastoissa. Lukitoiminta on keskitetty HEROon (Helsingin seudun erilaiset oppijat ry). Heron osoite on Vilhonkatu 4 B 13, puh. 68693500. Yhdistyksen omat nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.lukihero.fi .
Cassandra-nimiselle henkilölle ei ole nimipäivää suomen- eikä ruotsinkielisessä tai saamelaisessa almanakassa. Nimi ei esiinny myöskään ortodoksisessa almanakassamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
USA:ssa Cassandra viettää nimipäiväänsä 9.5.
http://www.americannamedaycalendar.com/female_c.html
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
Aalto-yliopistossa vuonna 2015 tehty väitöskirja: Riihiaho, Sirpa: Experiences with usability testing: Effects of thinking aloud and moderator presence Kokemuksia käytettävyystestauksesta: Ääneenajattelun ja ohjaajan läsnäolon vaikutuksia.
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16531 .
Johanna Kaipio: Terveydenhuollon käyttöjärjestelmien käytettävyys https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE…
Esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä muista opinnäytteistä:
- Kalkasmaa, Samu: Verkkotietojärjestelmän käyttöliittymäuudistus : Case Elisa Oyj, Metropolia ammattikorkeakoulu, 2015 https://www.theseus.fi/handle/10024/104837
- Knutti, Jukka: Liikeanalyysilaitteiston käyttöliittymän suunnittelu
Jyväskylän...
Hei,
Anna-lehteä vuodelta 2008 on lainattavissa ainakin Oulun kaupunginkirjastosta ja Kuusamon kaupunginkirjastossa. Lehden vuosikerran pystyy varaamaan (kukin lehden numero varataan erikseen) OUTI-kirjastojen nettikirjastossa osoiteessa: https://outi.finna.fi/ . Varaamiseen tarvitset OUTI-kirjastokortin ja salanumeron. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia tai salanumeroa, niin saat ne lähimmästä OUTI-kirjastosta. Varaukset voidaan tehdä myös lähikirjastossasi. Varaamasi lehdet voit sitten noutaa ja lainata lähikirjastostasi ja lukea ne kotona. Varaukset eivät maksa mitään, ainoastaan noutamattomista varauksista peritään OUTI-kirjastoissa 1€/varaus.
Toinen vaihtoehto on käydä Oulun kaupunginkirjastossa paikan päällä lukemassa lehdet...
Etsitty kirja lienee Børge Janssenin Niilo Grubben seikkailut : kertomus mustalaisista ja hevosvarkaista. Siinä kiertävä romaniseurue sytyttää tuleen Lögumin kartanon ja ryöstää kartanonherran pojan. Beppo on yksi kirjan henkilöistä, ja sen sivuilla tavataan myös kenraali Irvisuuksi kutsuttu apina. Tanskalaiskirjailijan teos ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran Otavan kustantamana vuonna 1905. Toinen painos julkaistiin 1928 ja kolmas vuonna 1954.
Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä).
Ötökkätieto-sivustolta löytyy tunnistuskuvia. Niiden perusteella kyseessä voisi olla jokin ulkona elävä ludelaji, kuten jalavanokkalude tai lehvänokkalude: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4.
Hei,Laajemmin taitaa olla vain Yrjö Jylhän suomentamassa ranskalaisessa eepoksessa Rolandin laulu (La chanson de Roland, suom. 1936). Sen lisäksi löytynee aika sirpaleista tietoa, mutta koska kirjojen sisältöä ei kuvailla välttämättä tarkasti, niin jäljittäminen on hankalaa. Voi olla, että esim. Tieteen kuvalehti historia -julkaisussa olisi Kaarle Suuresta kertova artikkeli, jossa olisi sivuttu myös ritareita. Tätä en voi juuri nyt tarkistamaan.
