Kirjasto 10:n kaupunkiverstaasta löytyy Vinyylileikkuri.
Sitä esitellään seuraavasti:
"Kaupunkiverstaan vinyylileikkurilla voit leikata tarroja sekä vinyyliä kangaspainatuksia varten.
Voit varata leikkurin käyttöösi joko puhelimitse 09 310 85900 tai paikan päällä käymällä. Pisin mahdollinen varausaika on 4 tuntia.
• Hinnoittelu on 1 euro / 10cm (pituutta).
• Tarrarullan leveys on 58cm, vinyylirullan 45cm.
• Eli esimerkiksi 58cmX10cm palaan saa samaan hintaan niin monta tarraa kuin vierekkäin mahtuu.
Leikkuri leikkaa yksiväristä materiaalia kuvatiedoston(JPG/BMP) kuvan ääriviivojen mukaan. Se sopii hyvin esimerkiksi logojen, tekstin ja yksinkertaisten kuvien leikkaamiseen. Valittavana on useita värivaihtoehtoja."
Tarrakuva ei peitä koko...
Ykkössuositukseni on Jostein Gaarderin Sofian maailma . Kyseessä on nuortenkirja, joka romaanin muodossa esittelee länsimaisen filosofian historiaa antiikin filosofeista 1900-luvun loppupuolelle asti. Antaa todella hyvät perustiedot filosofian historian tärkeimmistä hahmoista ja heidän ajatuksistaan.
Tietokirjoista nostaisin esiin Urpo Harvan teoksen Suuria ajattelijoita: suppea filosofian historia .Kyseessä ei ole varsinaisesti nuorille lukijoille suunnattu kirja, mutta 95-sivuinen tiivis paketti käy läpi suuret nimet Aristoteleesta Nietzscheen.
Lindeqvist oli toistakymmentä vuotta kaupunginvaltuutettuna Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hän oli vuosina 1900-03.
Lähteet:
Kuka kukin on 1909
Kuka kukin oli : henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista
Aika paljon muistamasi kirja muistuttaa Lauri Törhosen nuortenkirjaa Sello & pallo. Kirjassa sellonsoittoa opiskeleva tyttö rakastuu jalkapallohulluun poikaan. Kirja on tosin uudempi, vuodelta 2009. Alla linkki kirjan esittelyyn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513149369
Turkmenistanilaiselta Berdi Kerbabaýewilta (kirjoitettu muodossa Berdy Kerbabajev) on suomennettu teos nimeltä Aisoltan valkoisen kullan maasta (1953). Kyseinen teos on ainoa löytämäni, jonka tekijän mainitaan olevan turkmeeni. Tosin Kirjasampo-palvelussa tekijä on listattu venäläiseksi, ja teoksen alkukieleksi on ilmoitettu venäjä. Kirjasampo-palvelusta löytyi pari teosta, joiden tapahtumapaikaksi on merkitty Turkmenistan, mutta tekijät ovat ilmeisesti venäläisiä.
Tadžikistanilaisia kirjailijoita ei ilmeisesti ole tosiaan suomennettu, Kirjasampo-palvelusta tai Finnasta ei löytynyt mitään Tadžikistaniin liittyvää kaunokirjallisuutta. Wikipediasta löytyi kolme kirjailijaa, mutta yhdeltäkään näistä ei ole suomennettu mitään. Wikipedian...
Kun joku valtio on EU:n odotushuoneessa, se tarkoittaa, että valtio on hakenut Euroopan unionin jäsenvaltion asemaa. Ja odottaa pääsyä EU:n jäsenvaltioksi. EU:n jäseneksi liittyminen on monivaiheinen ja pitkäkestoinen prosessi. Kun hakijamaa on täyttänyt EU-jäsenyyden ehdot, sen on pantava täytäntöön unionin lainsäädäntö kaikilla aloilla. Ehdokasmaat:
Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Moldova
Montenegro
Pohjois-Makedonia
Serbia
Turkki
Ukraina
Lisätietoa Euroopan unioniin liittymisestä:
https://european-union.europa.eu/principles-countries-history/joining-e…
Jäsenyysedellytykset (Kööpenhaminan arviointiperusteet):
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:accession_…
Phie Ambon dokumenttielokuvaa "...when you look away" (2017) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Näyttäisi siltä, että kyseisestä elokuvasta ei ole olemassa DVD:tä tai muuta fyysistä julkaisua, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.Tältä sivustolta voit tarkistaa, mistä palveluista elokuva löytyy tällä hetkellä suoratoistona.
Ajantasaisen tilanteen näkee Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi sivulta. Kirjoita hakukenttään verenpainemittari.Kun tein haun äsken, niin kirjastoissa paikalla olevat verenpainemittarit olivat Vantaalla Hakunilan kirjastossa sekä Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa.
Varaukset tehdään asiakkaan kortille, joten valitettavasti kirjan varaaminen ilman korttia ei ole mahdollista. Jos tutuissasi on kortin haltia, voisit pyytää häntä varaamaan kirjan.
Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi.
Internetosoitteessa http://www.travlang.com/languages/ on palvelu, jossa voi kääntää matkailusanastoa suomesta indonesiaksi ja indonesiasta suomeksi.
Lisäksi on julkaistu CD-ROM Opi indonesiaa, oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (1999). Kesäkuussa 2006 on Amanda-Kustannukselta ilmestynyt Suomi-indonesia-suomi sanakirja.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ottivat käyttöön 3.2.2003 Millennium-kirjastojärjestelmän. Samalla avattiin yhteisen HelMet-aineistotietokannan hakukäyttöön kolmikielinen WebOPAC, jonka nimeksi annettiin HelMet-aineistohaku. Aineistohaku uudistettiin HelMet-verkkokirjastoksi vuonna 2008.
Yhteisiä verkkopalveluja pääkaupunkiseudun kirjastoilla on toki ollut paljon pitempäänkin, mutta oletan että tarkoitat kysymykselläsi nimenomaan HelMet-verkkokirjastoa ( www.helmet.fi ), joka siis on kahdella eri nimellä ollut käytössä pian kuuden vuoden ajan.
Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja määrittelee näin sanat WEB ja portaali:
WEB sama kuin WWW
= Internet-verkossa hajautettu ja monipuolinen tietojenkäsittely-ympäristö, jonka totetutus perustuu ensisijaisesti HTML-kielisten hypermediasivujen siirtämiseen HTTP-käytännöllä vakiomuotoisia resurssinpaikantimia (URL) osoitteina käyttäen.
PORTAALI
= Monia erilaisia aineistoja ja palveluja tarjoava sivusto, josta käyttäjä voi muokata omia tarpeitaan vastaavia aineistoja ja palveluja käsittävän sivuston, tyypillisesti aloitussivuston.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy aikaisempi vastaus, joka koskee portaalia:
http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=2296&arkisto=tru…
Sen listalta löytyy kirjoja ja lehtiä, joita on...
Verotus -lehti tulee Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoihin. Kummassakin kirjastossa sitä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi viisi edellistä vuotta. Leppävaaran kirjastosta lehteä ei lainata, joten etsimänne numeron pitäisi olla aina paikalla. Tikkurilan kirjasto lainaa Verotus -lehteä. Helmet -aineistohausta näkyy onko lehti lainassa. Sivuilta löytyy myös kirjastojen osoitteet ja aukiolotiedot.
http://www.helmet.fi/
Artikkeli "Kieltolain Helsinki oli kostea kaupunki" oli Helsingin Sanomissa 5.4.2002. Kirkkonummen kirjastossa näin vanhoja Helsingin Sanomia ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on lehti mikrofilmiltä luettavissa ja myös kopioitavissa. Helsingin kaupunginkirjastossa voi lehteä ja sen arkistoa lukea myös verkossa.
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa...
