Turkmenistanilaiselta Berdi Kerbabaýewilta (kirjoitettu muodossa Berdy Kerbabajev) on suomennettu teos nimeltä Aisoltan valkoisen kullan maasta (1953). Kyseinen teos on ainoa löytämäni, jonka tekijän mainitaan olevan turkmeeni. Tosin Kirjasampo-palvelussa tekijä on listattu venäläiseksi, ja teoksen alkukieleksi on ilmoitettu venäjä. Kirjasampo-palvelusta löytyi pari teosta, joiden tapahtumapaikaksi on merkitty Turkmenistan, mutta tekijät ovat ilmeisesti venäläisiä.
Tadžikistanilaisia kirjailijoita ei ilmeisesti ole tosiaan suomennettu, Kirjasampo-palvelusta tai Finnasta ei löytynyt mitään Tadžikistaniin liittyvää kaunokirjallisuutta. Wikipediasta löytyi kolme kirjailijaa, mutta yhdeltäkään näistä ei ole suomennettu mitään. Wikipedian...
Kun joku valtio on EU:n odotushuoneessa, se tarkoittaa, että valtio on hakenut Euroopan unionin jäsenvaltion asemaa. Ja odottaa pääsyä EU:n jäsenvaltioksi. EU:n jäseneksi liittyminen on monivaiheinen ja pitkäkestoinen prosessi. Kun hakijamaa on täyttänyt EU-jäsenyyden ehdot, sen on pantava täytäntöön unionin lainsäädäntö kaikilla aloilla. Ehdokasmaat:
Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Moldova
Montenegro
Pohjois-Makedonia
Serbia
Turkki
Ukraina
Lisätietoa Euroopan unioniin liittymisestä:
https://european-union.europa.eu/principles-countries-history/joining-e…
Jäsenyysedellytykset (Kööpenhaminan arviointiperusteet):
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM:accession_…
Phie Ambon dokumenttielokuvaa "...when you look away" (2017) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Näyttäisi siltä, että kyseisestä elokuvasta ei ole olemassa DVD:tä tai muuta fyysistä julkaisua, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.Tältä sivustolta voit tarkistaa, mistä palveluista elokuva löytyy tällä hetkellä suoratoistona.
Ajantasaisen tilanteen näkee Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi sivulta. Kirjoita hakukenttään verenpainemittari.Kun tein haun äsken, niin kirjastoissa paikalla olevat verenpainemittarit olivat Vantaalla Hakunilan kirjastossa sekä Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa.
Valitettavasti tuota Hellstenin kirjaa ei ole julkaistu äänikirjana. Fennica- ja Helmet-tietokannan mukaan Hellsteniltä on julkaistu kasettikirjoina teokset ”Alkoholismin mahdollistava yhteisö” (Suomen Raamattuopiston Kustannus, 1986), ”Elämän lapsi” (Suomen äänikirjat, 1994), ”Ihminen tavattavissa” (Suomen äänikirjat, 1997), ”Tietäjä” (WSOY, 2004), ”Tietäjän kylä” (WSOY, 2005) ja ”Tietäjän silmin” (WSOY, 2004).
Voit halutessasi ehdottaa Hellstenin kirjojen pääkustantajalle Kirjapajalle tai tuoreimmat kasettikirjat julkaisseelle WSOY:lle, että ”Saat sen mistä luovut” julkaistaisiin äänikirjana. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=67&It…. WSOY:n tiedot...
Varaukset tehdään asiakkaan kortille, joten valitettavasti kirjan varaaminen ilman korttia ei ole mahdollista. Jos tutuissasi on kortin haltia, voisit pyytää häntä varaamaan kirjan.
Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi.
Internetosoitteessa http://www.travlang.com/languages/ on palvelu, jossa voi kääntää matkailusanastoa suomesta indonesiaksi ja indonesiasta suomeksi.
Lisäksi on julkaistu CD-ROM Opi indonesiaa, oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (1999). Kesäkuussa 2006 on Amanda-Kustannukselta ilmestynyt Suomi-indonesia-suomi sanakirja.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisia hyviä linkkejä nettiin, esim. http://www.vuorelma.net/index2.htm tai http://www.kansallispuvut.fi/
Jos haluat tutkia tai lainata kansallispukukirjoja, ne löytyvät pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa sanahakua, kirjoita kansallispuvut, niin saat luettelon niistä uusimmasta alkaen. Klikkaamalla jonkin teoksen nimeä näet sen sijainnin, voit soittaa kirjastoon ja noutaa sen itse (ei maksa mitään) tai tehdä puhelimitse/netissä varauksen, jolloin ilmoitat mistä kirjastosta sen haluat noutaa (maksu50 snt).
Teoksen tiedot voi aina tarkistaa Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan kaikki suomenkielinen kirjallisuus. Fennican mukaan teoksen on suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Reijo Valta.
Fennica: http://finna.fi
Tätä levyä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Voit tiedustella kaukopalvelusta, löytyykö cd:tä Suomen muista kirjastoista täyttämällä tämän lomakkeen: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kirjaston käytössä olevista kirjoista tai muista lähteistä ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Wasenius on tai on ollut sukunimenä 589 henkilöllä. Apua voisi löytyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkistosta ja Nimistökirjastosta. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=360
Artikkeli "Kieltolain Helsinki oli kostea kaupunki" oli Helsingin Sanomissa 5.4.2002. Kirkkonummen kirjastossa näin vanhoja Helsingin Sanomia ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on lehti mikrofilmiltä luettavissa ja myös kopioitavissa. Helsingin kaupunginkirjastossa voi lehteä ja sen arkistoa lukea myös verkossa.
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa...
Formula 1:n lippumerkit ja niiden selitykset löydät
internetistä osoitteesta http://www.kolumbus.fi/raviakin/buua/f12004/liput2004.html
Löydät ne myös esim. kirjasta Erola, Lasse: Formula 1:
tietosanakirja, 2001.
