Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Tiedot asiakkaalla aikaisemmin lainassa olleista kirjoista eivät säily kirjaston tietokannassa. Kirjastolla ei itse asiassa ole lain mukaan lupaa säilyttää sellaisia tietoja asiakkaasta.
Kirjaston järjestelmässä on asiakkaan mahdollista itse tehdä muistilistoja omille sivuilleen. Tänään 18.12.2013 on otettu käyttöön kirjaston uusi verkkosivu, jossa myös tämä on mahdollista. Ohjeet ovat tulossa verkkosivuille.
Jos et muista lukemaasi kirjaa, voit kääntyä vaikka pääkirjaston tietopalvelun puoleen. Usein kirjastonhoitajan ammattitaidolla saattaa kirja löytyä vähäisilläkin tiedoilla kirjaston aineistorekisteristä tai internetistä.
Koivukylän kirjasto ei tarjoa digitointimahdollisuutta VHS-tallenteiden muuttamiseen DVD-muotoisiksi. Vantaan kaupunginkirjastossa digitointilaite löytyy ainoastaan Tikkurilasta, mutta heidän laitteensa on valitettavasti tällä hetkellä epäkunnossa. Helsingistä ja Espoosta digitointilaitteita löytyy seuraavan linkin alla olevista kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Listalla olevien kirjastojen yhteystiedot tulevat esiin klikkaamalla kirjaston nimeä.
Digitointilaite on varattava käyttöön kirjastosta etukäteen ja omat dvd-levyt on otettava mukaan. Tallennukseen sopivan dvd-levyn muodon kannattaa tarkistaa kirjastosta varauksen yhteydessä.
Tavallisista tomaateista poistetaan niiden lehtihankoihin kasvavat sivuversot eli "varkaat". Pensastomaatteihin kuuluvasta mini- eli marjatomaatista ei sivuversoja kuitenkaan tarvitse poistaa. Näin kerrotaan ainakin Lars-Eric Samuelsonin ja Ulf Schenkenmanisin teoksessa Kodin kasvimaa, joka on lainattavissa kirjastoistakin.
Toistaiseksi ei ole tiedossa että 3D- mallinnuskurssille olisi syksyllä tulossa jatkoa Iso Omenan kirjastossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja helmet.fi -sivuston tapahtumat -osiota kannattaa seurata tarkasti. Myös kannattaa kysyä suoraan kirjastosta :
Ison Omenan kirjasto
kirjasto.omena@espoo.fi
(09) 8165 7723
Arkikielessä kiinteistöllä tarkoitetaan usein omakotitaloa tai muuta rakennusta, mutta varsinaisesti kiinteistö merkitsee sitä itsenäistä maanomistuksen yksikköä, kuten tilaa tai tonttia, jolla mahdollinen rakennus sijaitsee. Periaatteessa voidaan sanoa, että kiinteistöä hankkiessa ostaa siis maa-alueen, johon kuuluvat sillä sijaitsevat rakennukset, kiinteät rakennelmat ja laitteet, osuudet yhteisiin alueisiin sekä kiinteistölle kuuluvat mahdolliset rasitteet ja etuudet.
Kiinteistö katsotaan Suomessa kiinteäksi omaisuudeksi, kun taas asunto-osake tulkitaan irtaimeksi omaisuudeksi.
https://www.aurealkv.fi/blogi/mita-eroa-kiinteistolla-asunto-osakkeella/
Artikkeli rakennuksen asemasta Suomessa: Matti Ilmari Niemi: Rakennus...
Hyllyssä olevan kirjan kuljetus kestää Espoossa 1-2 päivää, Helsingistä ja Vantaalta 3 päivää, Kauniaisista pari päivää.
Voitte seurata itse varaustilannetta asiakastiedoistanne. Kirjautukaa HelMetin etusivulta kohtaan Omat tiedot. Varaamanne kirjan kohdalla lukee ensin matkalla; kun kirja on saapunut Kirjasto Omenaan lukee varaamanne kirjan kohdalla Odottaa noutoa.
Saatte ilmoituksen, kun kirja on noudettavissa. Jos asiakastiedoissanne on sähköpostiosoite, saatte varausilmoituksen heti sähköpostiinne kirjan saavuttua.
HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjaa on tilattu kirjastoihin. Vantaalle kirjaa näyttää jo saapuneen, mutta kestää jonkin aikaa ennen kuin saapuneet kirjat saadaan lainattavaan kuntoon. En valitettavasti pysty sanomaan tarkemmin, milloin kirja on varattavissa, mutta kun osoitteeseen http://www.helmet.fi sitä ilmestyy ensimmäinen kappale, voit jättää kirjasta varauksen. Tulossa se joka tapauksessa on.
Helsinkiin kirjaa on tulossa myös, mutta tilaus on lähtenyt vasta 8.11.2010, joten kirjojen saapumisessa varmasti kestää pidempään kuin Vantaalla.
Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Lempi Pursiaisen Savon tytön tarina -sarjassa on ilmestynyt neljä kirjaa:
- Pienenä tyttönä Savossa (1)
- Savon tytön tie (2)
- Savon tyttö ja sotavuodet (3)
- Savon tyttö etsii elämää (4)
Lähde: Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944267352
Sanakirjan mukaan sana "pettää" viittaa mm. toimintaan jossa joku (henkilö) voi "olla uskoton, rikkoa velvollisuutensa jotakin kohtaan, hylätä petollisesti joku, kavaltaa."
Sanonta isänmaan petturit on hyvin monitulkintainen ja se voi perustua henkilön mielipiteisiin tai ideologiaan. Esim. jonkun mielestä siviilipalvelus voi olla isänmaan petturuutta tai jos joku ei kannusta omaa maataan urheilukilpailuissa.
Sillä voidaan tarkoittaa myös esimerkiksi sellaista toimintaa, joka on laitonta eli jossa kansalainen toimii jollain tapaa maatansa vastaan kuten paljastaa valtionsalaisuuksia, vakoilee toisen maan hyväksi tai yrittää vallankaappausta.
https://www.suomisanakirja.fi/pett%C3%A4%C3%A4
https://www....
Pasilan kirjaston lehtiosastolla säilytetään vanhoja Helsingin Sanomien numeroita. vanhemmat ovat käytettävissä mikrofilmattuina.Mikrofilmeistä voi tulostaa halutut sivut. Voit varata mikrofilmin lukulaitteen Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/reservation-unit/232?
Juhani Aho kirjoitti teoksensa suomeksi – häntä pidetään suomalaisen proosatyylin merkittävänä kehittäjänä. Tietoa Ahon tuotannosta löytyy kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.csc.fi
Sieltä selviävät myös erikieliset käännökset. Kirjastoissa on saatavilla useita Ahoa käsitteleviä teoksia, esimerkiksi Juhani Niemen teos Juhani Aho (SKS 1985).
Tässä vielä muutama nettilinkki:
http://www.yle.fi/venny/
http://www.kansallisbiografia.fi/
Ykkösosoitteeton kirje muistuttaa joukkokirjettä. Erona on se, että jakeluosoitteet saadaan postin rekisteristä erilaisia hakuja käyttäen. Kohderyhmänä voivat olla esim. tietyn jakelualueen yritykset.
Lähde: Pmm & Co - lyhyt oppimäärä
Postin sivuilla ei enää mainita sanaa ykkösosoitteeton, vaan puhutaan osoitteettomasta suoramainonnasta.
Turun pääkirjastossa remontin aikana saatavilla olevista Yrjö Jylhän runoteoksista ei selatessa tullut vastaan mainittuja säkeitä. On mahdollista, että kyseessä on suullisena perimätietona liikkuva muistovärssy, joka on jossain vaiheessa liitetty Jylhän nimiin, tai toisaalta säkeet saattavat löytyä jostakin teoksesta, johon ei vastaushetkellä ole pääsyä. Tätä on vaikea varmistaa, ehkäpä jollakulla Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista on varmempaa tietoa aiheesta?
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Ylivieskan kirjasto ei ole valitettavasti vielä mukana vastaamassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin. Osaan täältä muualta neuvoa vain sen verran kuin Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy tietoa, täältä
http://www.ylivieska.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3048&menupath=177…
Sivulla kerrotaan seuraavaa: Halutessasi tarkistaa omat tietosi, mitä sinulla on lainassa tai varattuna, uusia lainojasi ja tehdä varauksia tai lainata sähköisiä kirjoja, ohjelma kysyy sinulta kirjastokortissasi olevan numerosarjan lisäksi salasanaa.
Salasanan saat käymällä kirjastossa (ei puhelimitse) ja sen jälkeen salasanasi on tiedossa vain sinulla itselläsi.
Salasana annetaan 15 vuotta täyttäneille.
Tarvittaessa saat uuden salasanan...
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyvät ”Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden” numerot vuodesta 1977 lähtien, joten sieltä pitäisi saada myös tuo kaipaamasi numero. Lehtiä ei lainata, mutta voit ottaa artikkelista kopion. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/.
Kysymäsi lehti saatavilla myös Hammaslääketieteellisestä kirjastosta, Meilahden kampuskirjasto Terkosta ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, josta ne saa myös viikoksi lainaksi Helka-kortilla. Yhteystietoja löytyy osoitteista http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/index.html ja http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/index.html.
