Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Lastenhoitajien järjestäytymistä kannattaa tiedustella seuraavilta tahoilta:
Suomen Lastenhoitoalan liitto http://www.slal.fi
Tehy http://www.tehy.fi
SAK, jolla on myös kansainvälinen osasto http://www.sak.fi/mikasak.shtml/05?28
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi Sanahaku kansainvälinen ammattiyhdistysliike antaa myös muutaman kirjan.
Seuraava lehtiartikkeli löytyi: Uusien jäsenien työoloissa parantamisen varaa / Heli Venho Julkaisussa: Tietoaika. - Helsinki : Tilastokeskus. Tietoaika -lehti tulee Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin. Lehden...
Ainakin Suomalainen ja Akateeminen kirjakauppa myyvät kirjaa. Kauppojen Internet-sivut ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
http://www.akateeminen.com/
Asiakaskoneiden varaaminen ja vapaiden aikojen katselu onnistuu seuraavissa osoitteissa:
www.varaakone.net - Espoo, Kauniainen ja Vantaa
varaus.lib.hel.fi - Helsinki
Kirjastokorttisi tietoihin pitää olla tallennettuna tunnusluku varaussivustoon kirjautumista varten. Helsingin sivuilla klikkaa tarkennettu haku, jolloin ei heti tarvitse valita kirjastoa.
Leena Harjun teoksen Työelämän tapahtumat ja tilaisuudet (Otava, 2003) luvussa 4 (s.87-92) annetaan ohjeita mm. peruskiven muuraustilaisuuteen, harjannostajaisiin ja toimitalon vihkiäisiin ja avajaisiin. Teos on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista ei löytynyt Saku Sammakosta muuta kuin sen alkuperäiset sanat. Koska kyseinen laulu on itsessään jo hääaiheinen, niin siitä voisi varmaan helposti saada hauskan laulun häihin esim. korvaamalla nimet oikean hääparin nimillä. Lisää ideoita hääparille sopivista humoristisista lauluista saat Pia Jokisen kirjasta "Unohtumaton hääjuhla".
Musiikkiosastolta voit kysellä erilaisia hääaiheisia nuotteja, jos ne kiinnostavat. Esim. teoksesta "Kodin juhlien laulukirja" löytyi monta hääjuhliin sopivaa laulua. Käyttämällä asiasanaa "häämusiikki" voit katsoa kirjaston päätteiltä tai Internetistä, mitä kaikkea häämusiikkia Turun kaupunginkirjastossa on.
Suomen kansallisfilmografian mukaan Kaappari-elokuvassa kappaleen La Novia esittää Leri ja Levottomat. Kappaleen on säveltänyt Leri Leskinen ja sanoittanut Kalle Chydenius.
Kaappari-elokuvan tiedot Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1526477
Saat uuden salasanan vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit uusia lainasi myös soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Satakunnan kirjastojen yhteystiedot löytyvät sivustolta www.satakirjastot.fi
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole...
Kotimaisista elokuvista johtoaseman pitää Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, jota tähän mennessä ovat käyneet katsomassa 625 892 henkilöä ja lukuhan vielä kasvaa. Seuraavat katsotuimmat kotimaiset tällä ajanjaksolla ovat Aleksi Mäkelän Pahat pojat (2003), 614 796 katsojaa, Taneli Mustosen Luokkakokous (2015), 505 430, Dome Karukosken Mielensäpahoittaja (2014), 500 926, Aleksi Mäkelän Matti (2006), 461 665, Johanna Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto (2013), 403 296, Teppo Airaksisen Napapiirin sankarit 2 (2015), 399 024, Dome Karukosken Napapiirin sankarit (2010), 384 392, Timo Koivusalon Rentun ruusu (2001), 350 731 sekä Olli Saarelan Rölli ja metsänhenki (2001), 341 963.
Ulkomaisten elokuvien kärkipaikkaa pitää Taru sormusten...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on tiedusteltu tällaista asiaa Ylen urheiluselostajilta.
Koska peli kulkee nopeasti ja TV-lähetyksissä on pieni viive, selostaja ei voi pelkästään tuijotella vastaanotinta. Lähetyksestä kuitenkin näkee hidastukset ja lähikuvat. Ylen urheiluselostajat kertovat, että selostajan tulisi opetella pelaajat sekä numeron että myös hahmon ja luistelutyylin mukaan, nimet kun harvoin erottuvat selästä omin silmin. Jos tuntee pelaajien pelipaikat niin sekin luultavasti auttaa, myös tutkimustyö ennen pelejä.
http://www.kysy.fi/kysymys/nakeeko-jaakiekkoselostajat-selostamoista-hyvin-pelaajien-numerot-ja-nimet
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jaakiekkoselostaja-tarvitsee-...
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
Rovaniemen pääkirjastossa on varattavia kokoustiloja. Varauksia voi tehdä omilla tunnuksilla (kirjastokortin numero ja pin-koodi) varaamon kautta osoitteessa https://varaamo.lapinkirjasto.fi/search?date=2020-09-11&purpose=work-alone-or-in-pairs&unit=av5yzpiibbiq
Lisäksi kirjastoissa on mahdollista työskennellä esim. lukutiloissa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä paikan päällä lisää.
Nuotissa "Lauluportit lapsille" (Aikamedia, 2014) on "Iltalaulu", joka alkaa: "Vielä säteet taivaan rantaa purppuroi". Nuotin tietojen mukaan myös sanoituksen tekijä on tuntematon. Myöskään äänitteiden tiedoista ei löydy tekijän nimeä. Laulu on levytetty myös nimellä "Tuutulaulu". Alkusanoissa on vaihtelua: "taivaan rantaa" tai "taivaanrantaa" tai "taivaan rantaan" tai "taivaanrantaan".Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Löydät tämän palvelun arkistosta tähän kirjailijaan liittyen aikaisemmat vastaukset. Osa vastauksista on tehty kysymyksiin, jotka ovat samankaltaisia kuin omasi.
Löydät arkiston osoitteesta . Vasemalla ylhäällä lukee Vastausten arkisto. Valitse "kaikkia hakusanoja"-vaihtoehto. Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan rafaelsen ellinor. Paina vihreätä Hae-nappia.
Tässä ydinkohdat yhdestä aiemmasta vastauksesta:
"Ellinor Rafaelsenistä ei juuri suomeksi tietoa löydy. Hänen Katja-sarjastaan on julkaistu suomeksi 12 kirjaa (eli koko sarja): Katja New Yorkissa 1993, Katja Englannissa 1994, Katja Norjan kesässä 1994, Katja Beverly Hillsissä 1995, Katja Niagaralla 1995, Katja Thaimaassa 1996, Katja tuntureilla 1996, Katja interreilillä 1997, Katja...
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
