Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta voi tarkastella eläkevarojen kehitystä. Aikasarja alkaa vuodesta 1962. Voit valita taulukosta erikseen tietyn eläkerahaston tai yhteensä-valinnalla kaikkien rahastojen kokonaisvarat.
https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__180tyoelakkeiden_rahoitus__40…
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy aiheesta 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja:
Erinomaista! Kotitekoista! : 750 helppoa ja hyväksi havaittua ohjetta kotiin ja keittiöön. 2008
Sundgren, Lisen: Ihana kotikylpylä : parhaat reseptit kauneudenhoitoon luonnon omista aineksista. 2008
Coutts, Cheryl: Hyvää oloa luonnosta : tee itse saippuat, voiteet ja öljyt. 2005
Kiistala, Mari: Ruusuvettä ja koivunlehtiä : hemmottelupäivän reseptejä suomalaisille naisille. 2004
Nelson, Maxine: Make your own make-up : step by step methods for professional results. 2004
Kivimäki, Ulla: Hoitavat tuoksut : aromaterapiaopas. 2005
Ranta, Anu: Porkkanaa iholle, nokkosta hiuksiin : kauneutta ja puhtautta puutarhasta. 2002
Vanhempia kirjoja:
Spiers, Katie:...
Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Geologimme mukaan kyseessä on liuske ja sen täytyy olla enemmänkin tumman harmaa kuin tumman sininen kiilleliuske, jonka väri syntyy hienorakeisesta mustasta biotiitista, jota esiintyy päämineraalina. Jos biotiittiliuskeessa on runsaasti sinistä kordieriittimineraalia, saattaa se hieman vaikuttaa kiven yleisväriin. Valaistusolosuhteet vaikuttaa myös, usein valokuvissa tummanharmaat biotiittirikkaat kiilleliuskelaatat näyttävät tummansinisiltä.
Kirjassa Virkkunen, Marjatta, Partanen, Seppo J & Rask, Markku (2001).
Suomen kivet: koru-, jalo- ja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet arkeen ja juhlaan
sanotaan liuskeista mm. seuraavaa:
Liuskeeksi sanotaan metamorfortuneita sedimenttikiviä, joille usein on tyypillistä hyvä lohkeavuus...
Useissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on mahdollista saada veloituksetta näyttelytila käyttöönsä.
Listan näyttelytiloista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx
Voit ottaa yhteyttä haluamaasi kirjastoon ja täyttää näyttelytilahakemuksen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lomakkeet/
Uskonnottomia retriittejä näyttäisivät olevan esim. seuraavat:
- https://mielenpaalla.fi/mika_on_retriitti/
- https://www.unelmaitsesta.fi/unelma-itsesta-valmennukset/unelma-itsesta…
- https://www.hiljainenmieli.fi/retriitit-ja-ryhmavalmennukset/
- https://www.mindatwork.fi/mindfulness/mindfulness-retriitti/
Haulla "ei uskonnollinen hiljaisuuden retriitti" löytyy varmasti muitakin.
Kirjassa ”Kodin lakitieto : 1 : Osapuolena oikeustoimissa”, WSOY, 1999, todetaan, että ”puolisot voivat tehdä keskenään avioehdon eli sopimuksen siitä, miten heidän omaisuutensa jakautuu avioliiton päättyessä.
Avioehto on aina tehtävä kirjallisena. Tekstin tulee olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen. Molempien puolisoiden tai avioliittoon aikovien on hyväksyttävä ja allekirjoitettava sopimus. Kahden ulkopuolisen henkilön on lisäksi vahvistettava puolisoiden allekirjoitukset oikeiksi.
Avioehtosopimus on rekisteröitävä, jotta se tulisi voimaan ja sitoisi myös ulkopuolisia, esim. velkojia. Rekisteröinti tehdään jättämällä alkuperäinen avioehtosopimus jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeuden kansliaan. Rekisteröity...
Asiaa on tiedusteltu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
"Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta."
Teosluettelo löytyy täältä.
Intialaisesta pukeutumisesta ei näyttäisi olevan varsinaisia kirjoja. Internet on tässä asiassa paras lähde. Laitan tähän muutamien englanninkielisien Internet-sivujen osoitteita. Sari ei ole puku vaan kangas, joka kiedotaan tietyllä tavalla, joten varsinaisia kaavoja ei ole. Ohjeita kankaan kietomiseen sen sijaan löytyy.
Kannattaa vierailla jos mahdollista esim. Intian Basaari -myymälöissä, joita on ainakin suurimmissa kaupungeissa esim. Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä (asematunneli).
ohjeita sarin käyttämiseen & kuvia
http://www.indianselections.com/category/general.howtowearasari
tietoa intialaisesta pukeutumisesta
http://www.devi.net/saribook.html
kuvia sareista
http://www.sarimagic.com/textiles/Sarees/ (hyvä!)
http://www....
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä kirjoja Lahden kaupunginkirjastossa:
Ruishalme, Outi: Elämä satuttaa : kriisit ja niistä selviytyminen. 2007 (luokka 59.564)
Palosaari, Eija: Lupa särkyä : kriisistä elämään. 2007 (59.564)
Minun tieni : kuinka selvisin pahimmasta / toim. Ulla-Maija von Hertzen. 2009 (59.564)
Day, Laura: Eläköön kriisi! voimaa ja rohkeutta vaikeista ajoista. 2006 (59.564)
Dolan, Yvonne: Pieni askel : tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. 2009 (17.3)
Vuonna 1988 valmistunut kauppakeskus Hansakortteli on todella saanut historiallisen, kauppiasmahtia kuvastavan nimensä hansakaupasta. Turku ei tosin koskaan ollut varsinainen hansakaupunki, vaan yksi Hansaliitolle tärkeistä kauppapaikoista. Engelin asemakaavassa Hansakortteli oli nimetty Hermeliniksi, ja ennen kauppakeskusta se tunnettiin myös ”kymppikorttelina”.
Lähteet:
Soiri-Snellman, H. Lasitalo – turkulaista rakennussuojelua. Teoksessa ABOA 1986. Vuosikirja – 50. Turku: Turun maakuntamuseo. s. 25.
Tieteen termipankki. Viitattu 2.8.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Hansa
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Valitettavasti ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan käydä läpi tuon ajan lehtiä, jotka löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Vuosien 1771-1945 suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit ovat Kansalliskirjaston Lehtisalin käsifilmistössä luettavissa ilman ennakkotilausta. Aikakauslehtiä on myös v. 1911 jälkeen digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeudellisista syistä nähtävissä vain vapaakappalekirjastojen kulttuuriaineistojen työasemilla, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetvapaaka…. Aineistoa voi rajoitetusti jäljentää, http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa….
Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.
Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.
POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi
Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983
Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966
Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002
Jutikkala, Eino...
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut...
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa".
Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole...
