Tietoa eduskunnasta saa parhaiten sivulta https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx . Eduskunnan verkkosivustolla on myös EU-vaaleista tietoa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/euasiat/Sivut/EU-vaalit-2024.aspx
Rome2Rio-sivuston mukaan paras vaihtoehto olisi juuri tuo Ateenasta junalla Lianokladiin, jossa vaihto taksiin loppumatkaksi. Sivusto ehdottaa myös muita vaihtoehtoisia matkustustapoja.Ateena - Thermopylae-Lamia-350-09-Kreikka
Mikäli kysymystä lähdetään purkamaan jatkosota-näkökulmasta kuten viittaus saksalaisiin antaa olettaa, niin yleisesti tunnustettua faktaa lienee se, että Neuvostoliitto panosti tosissaan kesän 1944 suurhyökkäykseensä. Tavoitteena oli Suomen kysymyksen ratkaiseminen, koska samanaikaisesti myös kilpajuoksu Berliiniin oli jo alkamaisillaan. Suomen miehitys tai ainakin vahvaan kontrolliin saaminen olisi saattanut tukea Neuvostoliiton tavoitteita.
Kesän 1944 suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto eteni voimakkaasti useamman viikon ajan, kunnes Suomi sai vakautettua puolustustaan.
Myös "sodan häviäminen" on tulkinnanvarainen kysymys, mutta mikäli tällä tarkoitetaan maan miehittämistä, niin ilman Suomen puolustuksen tuntuvaa jäntevöitymistä...
Jorma Pulkkisen koulutuksesta ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa tutkimistani lähteistä. Hänen tietojaan ei ole selailemissani Kuka kukin on -kirjoissa, ja ainoa löytämäni matrikkelitieto hänestä on teoksessa Suomen moottoriurheilu 1 (Tekninen kustannusliike, 1973). Siinä kerrotaan Pulkkisen työskennelleen osastopäällikkönä, mutta koulutuksesta ei mainita mitään.
Tässä joitakin lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikkoja, joista on olemassa sekä kuvitettu että kuvittamaton laitos:
Burnett, Frances Hodgson: Salainen puutarha
Burroughs, Edgar Rice: osa Tarzan-kirjoista (esim.Tarzanin pedot, Tarzanin paluu, Tarzan ja kadonnut valtakunta, Tarzan ja kultakaupunki)
Lindgren, Astrid: Kalle mestarietsivä (huom. uudempi painos nimellä Mestarietsivä Blomkvist)
Stevenson, Robert Louis: Aarresaari
Verne, Jules: Kapteeni Grantin lapset
Lisäksi esimerkiksi Louisa M. Alcottin Pikku naisia -kirjasta ja Frances Hodgson Burnettiin Pikku prinsessasta on julkaistu kuvakirjaversio, jossa tarina on kerrottu uudelleen lyhennettynä.
Uudemmista kirjoista J. K. Rowlingin Harry Potter -sarjasta on tähän mennessä...
The Feathery Society - Disney Comics English Fan Forum -keskustelupalstan mukaan Kent Powersin käyttämät nimet ovat Screwy, Gooey ja Kablooie.
https://featherysociety.proboards.com/thread/1003/nephews-donald-duck?page=2
Kirjaston kotipalvelun saatavuus maaseudella riippuu kunnan kirjastopalvelujen laajuudesta. Esimerkiksi Joensuuhun kuuluvissa maaseutukylissä palvelua saa eri tavalla. Yleisimmin aineiston toimittaa asiakkaalle joku kirjaston henkilökunnasta tai kirjasto kokoaa asiakkaan toiveet kassiin, jonka kunnan kotipalveluhenkilö vie muun käynnin yhteidessä perille. Jos kirjastoauton reitti kulkee läheltä, voi myös sitä kautta saada henkilökohtaista palvelua.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista voi etsiä aihetta käsittelevää kirjallisuutta HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi .
Esim. aihe-haussa voi käyttää hakusanaa naivismi, joka antaa jo 37 viitettä.
Haun joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Brodskaia, Natalia: Naive art. (New York : Psrkstone, cop. 2000)
Itkonen, Satu: Sydän siveltimellä : suomalaista naivismia. (Helsinki : Taidepiste, 1998)
Bihalji-Merin, Oto: World encyclopedia of naive art : a hundred years of naive art. (London : F. Muller, 1984)
Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina : suomalaisia naivisteja. (Helsingissä [Hki] : Otava, 1983)
Haun tuloslistalla kirjan sijaintipaikat saa selville klikkaamalla sen nimeä.
Hei,
Kemin kaupunginkirjastosta löytyy useita lainattavia kirjoja, jotka käsittelevät 40-luvun pukeutumista.
Kirjat ovat pääsääntöisesti luokassa 90.21 Muoti ja muodin historia.
Apu näistä kirjoista varmaan löytyy.
Voit tilata aineistoa toisesta HelMet kirjastosta toiseen määrittelemällä noutokirjasto.
Katso lisää
https://www.helmet.fi/search*fin?/tlohik{232}a{232}arme/tlohikz~bz~brme/1%2C88%2C112%2CB/request&FF=tlohikz~bz~brme+ja+pienet+jz~brvipeikot&1%2C1%2C
Valitettavasti kirjastoilla ei ole palvelua, josta saisi kirjastojen osoitteet valmiina tarroina.
Osoitetarroja voi joko tilata niitä valmistavasta yrityksestä tai tulostaa itse esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmasta tarra-arkille. Osoitetarrojen tekoon tarvittavan listan kirjastoista ja niiden osoitteista voi koota Kirjastot.fi -palvelun osoitetiedoista, jotka löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/.
Multimedian käytöstä opetuksessa voit etsiä aineistoa sekä kirja- että artikkelitietokannoista yhdistämällä asiasanat multimedia ja
opetus. Luettelen tähän joitakin viitteitä esimerkiksi. Niitä on
haettu Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista ja Linda- ja Fennica-tietokannoista. Hyviä artikkeleita näyttää löytyvän
erityisesti Ote:opetus & teknologia -lehdestä.
Artikkeleita: Repo, Tarja, Etäkamu täytti oppijoiden toiveita (Ote 1999; 2, s.11-17),
Wiio, Osmo A., Multimediaa, hypertekstiä ja muuta
mystiikkaa: millä menetelmällä sanoma kouluissa perille (Kanava,1998; 1, s. 29-33), Ahonen, Maija-Liisa, Opettajat mukaan multimedian tekoon (Opettaja, 1999; 4, s.28-29), Reeves, Thomas C.,Internet & multimedia: kognitiiviset työkalut 2000-...
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee tilastoja Suomessa lainatuimmista kirjoista vuositasolla. Voit tutustua tilastoihin Sanaston sivuilla. Tässä esimerkiksi lainatuimmat kirjat vuodelta 2019 ja tässä lainatuimmat kirjat vuodelta 2023.
Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä) on saatavilla teos Nino Longobardista: Rose, Barbara: Living on the edge: the drawings of Nino Longobardi. 1987. ISBN 91-7936-002-5. (121 s.) Teoksessa on etupäässä kuvia. Teksti on ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen paikkakuntasi kirjaston kautta.
Netistä ei tosiaan löytynyt paljonkaan tietoa.
Julkkisten kuolemista tuskin on olemassa mitään yhtenäistä tiedotuslinjaa. Lehdet saattavat nostaa kuolemantapauksia esiin, ja silloin toki nyt aktiivisesti julkisuudessa olevan henkilön kuolema saattaa olla uutisarvoisempaa kuin jonkin sellaisen henkilön, joka on joskus ollut tunnettu mutta jota ei ehkä nyt enää kovin moni muista. Vastaavasti taas aivan tavallisten ihmisten kuolemasta ei välttämättä kovin näyttävästi uutisoida, ellei kuolema ole jollakin tavalla dramaattinen, esimerkiksi rikoksen kautta tapahtuva, eikä toki silloinkaan yleensä tuoda esiin ihmisen nimeä.
Toisaalta kuolleen ihmisen tunnettavuus voi olla alakohtaista. Esimerkiksi Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehti uutisoi usein dekkarikulttuurin kannalta...
