Lyhyt kuvaus Lassi Sinkkosesta löytyy esim. teoksista:
- Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 1980
- Suomen kirjailijat 1945-1980 (sisältää myös luettelon teoksista ja lähdeviittauksia kirjoihin ja artikkeleihin)
Muuta tietoa ja teosten analysointia on jonkin mm. seuraavissa:
- Pertti Karkama: Impivaara ja yhteiskunta, Pohjoinen, 1985
- Kirjoita itsesi maailman väleihin, toim. Kirsti Mäkinen, SKS, 1997 (sisältää artikkelin Elina Niemissalo: Lassi Sinkkonen ja Matti Mäkelä miehen tiellä)
- Kirjallisuus Suomessa, toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974 (artikkeli Lassi Sinkkosen Sumuruiskun asemasta...)
- Pekka Tarkka: Sanat sanoista, Otava, 1984 käsittelee Sinkkosen Sirkkelisirkus -teosta.
Lehtiartikkeli löytyy esim....
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark....
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Parkajoki on pieni ruotsalainen paikkakunta Pajalan pitäjässä aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Parkajoki
Nettihaun mukaan hyvin suosittua kalastusseutua. Veitsi saattaisikin olla matkamuisto jostain reissusta?
Esineestä voisi ehkä saada lisätietoa Suomen käsityömuseosta tai Finna.fi -esinehaulla.
Mitään virallista tietoa en löytänyt, mutta Järviseudun sanomat on kirjoittanut artikkelin patokapinan muistelutilaisuudesta ja siellä mainitaan, että muun muassa Vimpelistä oli osallistuneita. Voit lukea jutun täältä.Lappajärven patokapinasta on tekeillä dokumenttisarja, minkä pitäisi valmistua vuonna 2028. Ehkä dokumentissa mainitaan paremmin osallistujia. Dokumenttiin voit tutustua täältä.
Arvo Valtonilta löytyy suomennettuna Pieni unikirja, 1978 sekä teoksesta Unt Matti, Valton Arvo, Enn Vetemaa: Suomen lahden takaa, 1968 Valtonilta novellit Karuselli, Sillit, Silmukka ja Vihreäreppuinen mies. Mainitsemaasi teosta ei suomennettuna löytynyt.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat Valtonin kirjat voit katsoa aineistotietokannastamme
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kattavan lehtiluettelon saaminen kaikista alan lehdistä voi olla hieman haastavaa.
Kannattaa kokeilla hakua aihe-rajauksella ja yksi hakusana kerrallaan.
Kokeilin esimerkkihaut sanalla rakentaminen, aineiston rajasin lehdiksi ja kausijulkaisuiksi myös e-aineistoksi ja aikarajauksen lisäsin ajalle 2000-2019.
Voisit kokeilla suomalaisia tietokantahakuja.
Melinda hakee kansalliskirjaston kokoelmista eli siellä pitäisi olla listattuna kaikki suomessa ilmestyneet/ilmestyvät lehdet.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/viitteet/ref.pl?sessionID=17XJCYGA1PGDYDLS3X3T4V1KNHQ1FNDTTSBPNCUTN13VPECQG4-02818&func=short-mail&records=ALL&range=++++++++1-+++++++10&exportType=print2&mail=0
Finna hakee tehokkaasti kerralla suomen...
Ajoneuvojen katsastukseen liittyvää tietoa saa katsastustoimipaikoista ja Traficomilta. Jos kysymyksessä tarkoitetaan jälkitarkastusta, sen voi Traficomin mukaan tehdä missä tahansa katsastustoimipaikassa.
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
Varsankivi sijaitsee Porvoon maalaiskunnan Kerkkoon kylässä, jossa sijaitsee myös peltotie Kropsan kuja lähellä kiveä. - Varsankiviä löytyy myös mm. Karkusta, Inarista, Lempäälästä ja Liperin ja Outokummun rajoilta. Vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston kautta.
Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/X löytyy lapsille tarkoitettuja tietosanakirjoja sanahaulla tietosanakirjat lastenkirjallisuus
Eläinkirjojen kohdalla kannattaa hakea esimerkiksi seuraavasti:
villieläimet lastenkirjallisuus
kotieläimet lastenkirjallisuus
tai sitten ihan eläimen nimellä.
Tässä vielä muutama luontoaiheinen kirjasarja:
Maailma tutuksi
Tullaan tutuksi
Elävä luonto
Lahden Vesijärven satamaan on vedetty teollisuuspistoraide vuonna 1869 ja samana vuonna on rakennettu asemarakennus. Asemaa on laajennettu 1895 ja 1917. Lähteiden perusteella ymmärtäisin, että asema on alkuperäisellä paikalla, vaikkakin eri käytössä nykyään kahvilana.
Lähteet:
Erkki Hölttä: Kariniemen laidalta Vesijärven asemalle, 1995.
Lahden kaupunginmuseo: Lahti-Pietari kulttuurirata, 2006.
Yritysten ja julkisyhteisöjen henkilöstölehdet on yleensä tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa ei enää mitään henkilöstölehteä julkaistakaan, vaan vastaavat sisällöt ovat kirjaston intranetissä, joka on ainoastaan henkilökunnan käytettävissä. Tietääkseni Espoon kaupunginkirjastossa on sama tilanne.
Yksilöidyissä kysymyksissä on mahdollista kääntyä viestintäosastojen puoleen.
Ylen viestintäosaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.yle.fi/yhteydet/tiedottajat.html
Helsingin kaupunginkirjaston Markkinointi- ja viestintöyksikkö:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Osasto.aspx?unitID=1151598
Espoon sivistystoimen tiedotusyhteyshenkilöt:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11869;...
Surutyötä, kuolemaa ja muita vastaavia asioita käsitteleviä kirjoja on julkaistu paljon. HelMet-verkkokirjaston, http://www.helmet.fi ,tietokannasta löytyviä aihetta käsitteleviä lapsille sopivia kirjoja saattaisivat olla esim. Tiina Holmbergin Kun maasta sataa vettä, Gary Oliverin Lapsen tunteet -sarja, Päivi Franzonin Surusaappat ja Piilo: kirja lapsille ja nuorille, jotka surevat. Lasten kanssa aihetta voi lähestyä myös satujen kautta. Tällaisia ovat esim. Grimmin sadut, hölmöläissadut ja kansansadut. Nuorille sopivia aihetta käsitteleviä kirjoja ovat mm. Hän on kanssani kumminkin: vanhempansa menettäneet lapset ja nuoret kertovat, Kun ystävä kuolee: kirja nuorille surusta ja selviytymisestä ja Liian iso ikävä: nuoret kertovat...
Kyllä se on mahdollista. Voit sopia ajankohdasta vaikkapa verkkolomakkeella, joka löytyy palvelua esittelevältä sivustolla
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101526 . Sopivaa ajankohtaa ja tiedonhaun aihepiiriä voi myös selvitellä puhelimitse pääkirjaston tietopalvelusta, puh. 03 812 5500. Tervetuloa!
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
