Kyllä voi. Tekstit voi lähettää Tapiolan kirjastoon, osoitteeseen
Tapiolan kirjasto
PL 3615
02070 Espoon kaupunki
tai: kirjasto.tapiola@espoo.fi
Kuoreen tai otsikkoon merkintä "Arviointipalvelu". Vastausta on turha odottaa kovin pikaisesti, sillä tekstejä tulee paljon. Älä lähetä originaalia, vaan kopio. Mikäli haluat tekstin takaisin, liitä mukaan palautuskuori postimerkkeineen.
Jos asut edelleen ulkomailla, et voi lainata e-kirjoja.
Useimpien kirjastojen säännöissä vaaditaan osoitetta Suomessa.
Voimassa olevalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla voit käyttää esim. Helmet e-aineistoa myös ulkomailla oleskellessasi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kortin voimassaolo selviää helpoiten ottamalla yhteyttä suoraan Jyväskylään.
Voit käyttää netissä olevaa Suomen tieteellisten kirjastojen opasta
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Hakusana sosiaali* antaa tulokseksi 70 kirjastoa, joiden nettisoitteet selviävät kunkin kirjaston kohdalla erikseen. Hakua voi tarkentaa (esim. sosiaali or terveys).
Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden virtuaalikirjastosta http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ löytyy esim. hakusanalla "sosiaaliala" alan opetusta antavien ammattikorkeakoulujen osoitteita, joista pääset näiden kirjastojen sivuille. Hakea voi myös aihealueittain.
Mitään ohjeita polttamattomien posliinimaalaustöiden säilyttämisestä ei posliininmaalausoppaista löydy. Posliininmaalaus : uudet tuulet / Tuuli Markkula, Liisa Terisalo (WSOY 1983) kirjasta löytyy kyllä tarkkoja ohjeita erilaisten värien, öljyjen ja peitelakkojen käytöstä. Valmiiksi sekoitetut maalit eivät sen mukaan välttämättä pysy maalauskuntoisina kovinkaan kauaa, mutta sellaista tietoa en löytänyt, että jo valmiiksi maalattu työ pitäisi saada jossain tietyssä ajassa uuniin.
Ehkä kannattaisi kysyä käyttämiesi värien valmistajalta? Tai harrastepiirisi opettajalta?
Anders Meder -liikkeessä myydään posliininmaalaustarvikkeita https://www.andersmeder.fi/ , ehkä sieltä voisi myös kysellä?
Keramiikkatöitä...
Haepa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet -aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi sanahakuna Ryti and Risto ja rajaa aineistorajauksella hakusi koskemaan ensin videokasetteja ja sitten vaihtoehtoisesti c-kasetteja.
Ylen äänigalleriassa osoitteessa http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&p… on myös ääninäyte Risto Rytin puheesta. (Jollei tuo pitkä osoite aukea, pääset Kansalliseen äänigalleriaan seuraavasti http://www.yle.fi vasemmalta ahaalta linkki äänigalleria ja sieltä poliittiset vaikuttajat.)
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
Hei!
Mikäli naapurikunta on Helsinki, Espoo tai Kauniainen, saat kirjan varaamalla joko itse helmet.fi-sivuilta tai tulemalla kirjastoon.
Jos kirja on jossain muualla, niin käy kirjastossa. Ensin katsotaan, löytyykö se jostain muusta pääkaupunkiseudun kirjastosta (erikoiskirjastot, oppilaitokset), jolloin pääset lainaamaan sen sieltä tai lukemaan lukusalissa. Tällöin kirjaa ei voi kaukolainata.
Mikäli kirja löytyy pk-seudun ulkopuolelta, se voidaan kaukolainata sinulle. Kirjan voit noutaa omasta kirjastostasi. Maksu on seitsemän euroa.
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Alla pari linkkiä, joista löytyy tietoa muistikuvien synnystä: Ylen uutinen otsikolla Valehtelevatko muistot? (29.12.2009) ja "onnellisuusprofessori" Markku Ojasen Traumat, muistiin palautuminen ja valemuistot -artikkeli, joka on tiivistelmä tutkimustuloksista:
https://yle.fi/uutiset/3-6058402
https://www.markkuojanen.com/psykologia/traumat-muistiin-palautuminen-ja-valemuistot/
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 2009, mutta sitä on vain muutamissa kirjastoissa Suomessa. Voit halutessasi kysyä sitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=moskova+mullova+ja+min%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa
Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/
Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021).
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017) ja kuudes osa...
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi...
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Valtion säädöstietopankki FINLEXistä http://www.finlex.fi/ löytyy asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta N:o 258/1998, Pykälät 71 §, 92a§ ja 234 a §. Asetus on haettavissa FINLEXin kohdasta Lainsäädäntö - Hae säädöksen nimellä tai numerolla - edellämainitulla numerolla ja kohdasta Muutokset vielä numero 258/1998 tai suoralla linkillä http://finlex4.edita.fi/dynaweb/stp/stp/1998sd/@Generic__BookTextView/1…?
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Painokset ovat vuosilta 1942 ja 1987. Kirjastot ja saatavuustiedot näet täältä: www.helmet.fi Kirjoita ruutuun nimi ilman de-artikkelia. De sju dagarna on suomennettu vuonna 1948 nimellä Seitsemän päivää.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole Tohtori Sykerö -videoita, mutta Tampereen pääkirjastosta löytyy neljä eri kasettia vuodelta 1991 (Tohtori Sykerö 1, 2, 3 ja 4). Materiaali on mahdollista tilata kaukopalveluna, josta peritään 15 markan maksu/ kappale. Toistaiseksi kaukolainapyynnöt on tehtävä paikan päällä kirjastossa.
Muistamasi novelli on varmaankin nimimerkki Serpin eli Seere Salmisen Metrimittajärjestelmä v. 1892. Parin sivun mittainen pakinamainen novelli kertoo raatimies Blimströmin aamusta, joka järkkyy, kun palvelija ei osannut ostaa torilta ruokatavaroita uuden mittajärjestelmän takia. Novelli on ainakin teoksessa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (toimittaneet Kaarlo Marjanen ja Ensio Rislakki).
Serp-nimimerkin takana on Seere Maria Salminen (o.s. Sario)
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
