Rikosseuraamusviraston mukaan EU ei varsinaisesti tue vapautuneiden vankien asumista/kuntoutusta, joskin on osallistunut joihinkin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projekteihin, kuten Keravalla Work Out-projektiin.
Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle (1993) löytyy maininta sivulta 496: [Sunnuntaina 7.4. Tampereella]"Kaupungin väestö näki ensi kerran valkoisen ratsun selässä istuvan ja kadulla ratsastavan Mannerheimin". Mannerheim seurasi taisteluiden kulkua maalis-huhtikuun vaihteessa Vehmaisista ja Messukylän kirkolta käsin. Vehmainen ja Messukylä kuuluivat kuitenkin tuohon aikaan Messukylän pitäjään. Ylikankaan kirjan lisäksi kansalaissodan tapahtumien kulkua selvitetään yksityiskohtaisesti mm. kirjassa Suomen vapaussota V : Tampereen hyökkäys, kirjoittanut W.A. Douglas v. 1925. Kummastakaan kirjasta ei selviä, missä Mannerheim majoittui.
Kansalaissodasta ja Mannerheimista löytyy runsaasti tietoa kirjoista ja muista lähteistä. Ohessa...
Turun kaupunginkirjastossa on bosnian-, kroaatin- ja serbiankielistä aineistoa: tämä perustuu mm.kirjaston luokitukseen. Meillä ei ole luokkaa serbokroaatinkieliselle kaunokirjallisuudelle.
Suurin osa näiden kielten aineistosta aikuisille on siis kaunokirjallisuutta, joka sijaitsee pääkirjaston monikielisessä kokoelmassa. Kokoelmassa on myös pieni määrä tietokirjoja. Monikielinen kokoelma sijaitsee pääkirjaston vanhassa osassa Kirjallisuus ja taiteet – osastolla.
Serbiankielisen kaunokirjallisuuden luokat ovat 80.764–84.764, kroaatinkielisen 80.765–84.765 ja bosniankielisen 80.766–84.766. Kunkin kielen kaunokirjallisuuden jälkeen ovat ne muutamat tietokirjat, joita meillä on tällä hetkellä näillä kielillä. Serbiankielistä kirjallisuutta...
Muistat kyllä kirjan nimen aivan oikein. Valitettavasti John Wyndhamin kirjaa Triffidien kapina ei suomenkielisenä tosiaankaan näytä olevan HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja Kansalliskirjastossakin sitä on vain lukusalikappaleena. Sen sijaan Kuopion varastokirjastosta löytyy lainattava kappale, joten voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Jos englanninkielinen alkuperäisversio käy, niin se on kyllä saatavissa HelMet-kirjastoistakin:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tday+of+the+triffids/tday+of+t…
Hei,
Lohjan pääkirjaston lintukirjoissa on toki lintukirjoja, joiden avulla lintujen tunnistaminen on kuvattu mm. koon tai lajien varjokuvien mukaan tai linnun äänien mukaan. Linnen kasvien tunnistamisen kaltaista hakemistoa emme tiedä olevan, mutta näistä on varmaan apua :
Lars Gejl, Tunnista linnut. Tammi, 2013
Veli-Risto Cajander, Lintu ja ääni (kirja+cd). Moreeni, 2013
Detlef Singer, Pihapiirin lintuja. Karisto, 2008
Pertti Koskimies, Suomen lintuopas, 2014.
Nettisivuston osoitteessa http//www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut voi lintuja etsiä monin eri hakukriteerein.
Hei,
mukavaa, että lukeminen taas kiinnostaa. Suosittelisin sinulle kotimaisia kirjailijoita, joiden teokset sijoittuvat sujuvasti maaginen realismi -kategoriaan.
Palkittu Pasi Ilmari Jääskeläinen nimittää omia kirjojaan reaalifantasiaksi mikä lienee kutakuinkin sama asia kuin maaginen realismi. Hänen 2006 ilmestynyt, Kuvastaja-palkinnon saanut esikoisromaaninsa Lumikko ja yhdeksän muuta on tutustumisen arvoinen.
Suosittelen tutustumaan myös Tuomo Jänttiin,jonka esikoisromaani Talven hallava hevonen sopii hyvin maaginen realismi -genreen.
Lisää kirjavinkkejä löydät Kirjasampo-palvelusta. Maaginen realismi -hakusanalla löytyy runsaasti mistä valita.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22maaginen%20realismi%22
Samaa hakusanaa voit...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
Yleistä tietoa -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968):
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51
Ensimmäinen tunnusluku täytyy käydä hakemassa kirjastosta henkilökohtaisesti. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kun tunnusluvun on kerran saanut, sen voi vaihtaa itse sähköisesti omien tietojen kautta.
Kirjastokortin ikä ja tunnusluku eivät ole sinänsä yhteydessä toisiinsa, myös aivan uuteen korttiin se täytyy erikseen asentaa ja vastaavasti se voidaan liittää vanhaankin korttiin, kunhan kortti itse on edelleen voimassa. Tämä tapahtuu normaalisti kortin myöntämisen yhteydessä. Kirjasto ei tiedä tunnuslukua, se salataan myös henkilökunnalta.
Heikki Poroila
Stephen Kingin Mersumies-trilogian ensimmäinen osa Mersumies (Mr Mercedes) ilmestyi suomeksi vuonna 2016. Trilogian toinen osa (Finders keepers) ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Etsivä löytää. Kolmas osa Viimeinen vartio (End of Watch) julkaistiin suomeksi vuonna 2018. Trilogian on suomentanut Ilkka Rekiaro ja kustantanut Tammi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/mersumies
Teosten saatavuuden Vaski-kirjastoissa voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://vaski.finna.fi/
Andersen, H. C.
Kootut sadut ja tarinat. 1 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Porvoo : WSOY, 1951
470 sivua : kuvitettu
Kysymäsi satu on H.C. Andersenin "Matkatoveri". Löydät sadun mm. Andersenin Koottujen satujen ensimmäisen osan sivulta 54.
Kyseiset palvelut eivät ole käytössä Vaski-kirjastoissa. Vaski on kuitenkin ottamassa lähiaikoina käyttöön uutta elokuvien striimauspalvelua, ja verkkokirjastossa ilmoitetaan heti kun se on käytössä. Kannattaa seurata uutisia!
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim.
http://www.ibsen.net/
http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html
http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm
http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä satukirjaa?
Asiaa on selvitetty kaikkien Suomen kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla, mutta kukaan ei muistanut tällaista leipälapioon liittyvää perinnettä. Leipä ja suola -lahjat (yleensä tupaantuliaisissa) tulivat monelle mieleen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-on-ollut-olemassa?language_c…
Ruokatieto-sivustolla kerrotaan liikelahjaideakilpailusta, joissa ehdotettiin leipälapiota lahjaksi:
https://www.ruokatieto.fi/uutiset/liikelahjaksi-kuusenkerkkaetikkaa-tai-leipalapio
Opimuseossa.fi-sivustoon on listattu virtuaalimuseoita ja -opastuksia, https://opimuseossa.fi/opimuseossa/index.php?k=12378
Sieltä löytyy myös listaus verkkonäyttelyistä, https://opimuseossa.fi/opimuseossa/index.php?k=12322
Museot.fi:stä, https://museot.fi/, löytyvät suomalaisten museoiden tiedot: sijainti ja näyttelyt, liput sekä myös tietoa museopalveluista. Listaus virtuaaliopastuksiin löytyy myös, https://museot.fi/lahde-virtuaaliopastukselle-museoon. Sen sijaan kattavaa listausta museoiden maksullisista virtuaaliopastuksista en löytänyt. Siitä voisi antaa palautetta osoitteella museokortti(at)museot.fi.
Virtuaalimuseot Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592…...
Rauno Lahtisen kirja Saippuaa! : puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa (Atena, 2006) kertoo, että deodorantti keksittiin Amerikassa 1800-luvun lopulla. "Mum-deodorantin alkuperäistä kehittäjää ei tunneta, mutta tiettävästi hän oli philadelphialainen ja keksintö tehtiin vuonna 1888", Lahtinen jatkaa. Suomessa deodorantti yleistyi hitaasti 1920-luvun lopulta lähtien.
Varhaiset hikoilua vastaan tarkoitetut aineet olivat epäkäytännöllisiä voiteita tai jauheita. Aerosolitölkkien muodossa olevia deodorantteja ei sotien välisenä aikana vielä tunnettu. Ponnekaasut otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa. Heti sodan jälkeen aerosolitölkkejä saatiin Amerikassa myös siviilikäyttöön hyönteismyrkkyjen, ilmanraikastimien ja...
Kääntämiseen liittyvästä "tarkistamisessa" on tyypillisesti kyse tosista silmistä, jotka varmistavat, että varsinainen kääntäjä ei ole tehnyt yksittäisiä huolimattomuusvirheitä tai vaikkapa käsittänyt jotain asiaa järjestelmällisesti väärin läpi suomennoksen. Tarkistajat ovat hyvin yleisiä, kun tekstejä suomennetaan, mutta aina heitä ei erikseen mainita; tarkistajan mainitseminen voi kertoa esimerkiksi tarkistajan tekemän työn laajuudesta tai julkaisijan asiaa koskevista käytänteistä.Lähteet:Turun Täyskäännös (21.3.2023): Käännöksen tarkistus varmistaa laadun. https://www.turuntayskaannos.fi/blogi/kaannoksen-tarkistus-kaantajan-ja-tarkistajan-yhteistyo
Olisikohan etsimäsi teos Atso Almilan Ameriikka:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=almila+ameriikka&searchscope=9…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atso_Almila
http://www.akateeminenlaulu.fi/suomi/kuvia.html
Jos se ei ole tämä, niin lähetäthän uuden kysymyksen!
