Voisiko olla kyse tästä runosta?
Shenstone: Toivo
Surinassa mettisen soi
unilaulu mun ahtehillain,
puut luolia vartioi,
mäet hohtavat lampaistain.
Minä harvoin tappion koin,
avun antoivat lähteeni sen,
nuo saartamat sammalistoin,
sinikelloin ja orvokkien.
Havupuuta ei lehdikkotie
näe; aitana kuusamat on.
Viel' ei pyökkini vihreä lie,
mut kaulaama ruususton.
Sulo ainoa laitumien
vain karjani on kevätsäin;
puro sees ei, mut veessä ui sen
kalat kultaiset kimmeltäin.
Hyvin eräälle mieleinen on
huvihuone mun pystyttämäin.
Hänen ihailla pensaikon
myös istutin kiirein päin.
Pian jasmiini korvasi jo
kera syreenin vaivani mun.
Nyt tiuhana oksasto,
rakas, vartoo kättäsi sun.
Lakeuksilta, lehdoista haan
miten villit sävelet soi,
satakielet kun...
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Jaana Wileniuksen esittämä Että jotta koska kun löytyy vuonna 1982 kasettina ja LP-levynä julkaistulta äänitteeltä No sitä sattuu. Se on myös Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=4fkrriUTPsc Sanat eivät kyllä täysin täsmää, eikä kyseessä ole lastenlaulu.
Mikko Perkoila on säveltänyt laulun Konjunktiojenkka, joka alkaa sanoilla: Että, jotta, kunnes, koska, kuin, kun kouluun unisena raahaudun. Kappale on julkaistu vuonna 2001 levyllä Virtahepo punttisalilla : aamun laulut 3, ja se löytyy nuottikirjasta Musiikin mestarit 5-6. Saattaisiko tämä olla oikea laulu?
Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa.
http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250
Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum
Jos haluat lainata aineistoa, jota ei ole Kirkes-kirjastoissa, voit tehdä kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia. Kaukolainatilauksen voit tehdä verkossa. Kaikkien Kirkes-kirjastojen kaukolainojen tilausohjeet löydät täältä: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat.
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Valitettavasti en löytänyt suomennosta myöskään Finna-haulla. Finna hakee useimpien suomalaisten kirjastojen ja museoiden kokoelmasta. Näyttää siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole suomennettu.
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Olihan tarkoitus varata alkukielinen eli englanninkielinen
laitos? Jos oli, olet varannut näköispainoksen, jonka molemmat niteet ovat lainassa. Ensimmäinen eräpäivä on 14.2. joten et mitenkään voi saada sitä tänään. Varaaminen ei onnistu jos antaa vain kaksi päivää aikaa kuljetukselle, vaikka kirja olisi ollut jossain hyllyssäkin. Mikäli taas oli tarkoitus varata kirja suomennoksena tai se nyt hätätilassa kelpaisi suomeksi, on sitä Tikkurilaan kirjastossa peräti neljä kappaletta tälläkin hetkellä hyllyssä. sieltä vaan hakemaan!
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Uusimpia päiväkirjaromaneeja on esim. Jari Tervon Revontulentie ja Esikoinen. Menneestä maailmasta päiväkirjamerkintoja kertovat mm. Joen Haahtelan kirja Tähtikirkas,lumivalkea 1800-luvun lopulta ja 1930-luvulta, Kristina Carlsonin kirja kasvitieteilijästä William N päiväkirja sekä Tulenkantajista Satu Koskimiehen kirja Hurmion tyttäret.Kyllikki Villa kertoo elämästään kirjassa Elämän korkea keskipäivä, Hannu Salama vuodestaan kirjassa Vuosi elämästäni.Eeva Kilven päiväkirjaromaaneja ovat Naisen päiväkirja ja Kuolinsiivous.Nuorempien lukijoiden suosikkeja ovat Bridget Jonesin päiväkirjat.
Internetistä löytyy mm. Iso-Britannian hotellirekisteri, jossa on luokiteltuna eri tasoisia hotelleja ja retkeilymajoja. Osoite on http://www.uk-hotels-register.com/
Lisäksi monikulttuurisen kirjaston Maailma-infosta kannattaa vilkaista - sieltä löytyvät maat aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Esim. Excite Travelin Iso-Briannia-sivut osoitteessa http://www.excite.com/travel/countries/united_kingdom/ sisältävät monenlaista matkailutietoa myös Lontoosta.
Makupalat-linkkikirjastosta löytyy vapaa-ajan alta matkailulinkkejä. Osoite on http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta voi etsiä matkaoppaita Lontoosta valitsemalla luokaksi 417.11. Luokasta 461.03 löytyy...
Kirsi Kunnaksen runossa Siilin kuutamo siili rakastaa kuuta ja kyynelehtii kaislikossa. Runo löytyy mm. Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen satupuu. Siilin kuutamo on kuitenki runo eikä satu, eikä suudelman jälkiä mainita. Joten valitettavasti emme löytäneet etsimääsi satua.
Mikään ei esimerkiksi Wikipedian tietojen mukaan viittaa siihen, että Etiopiassa syötäisiin lihaa sen kummemmin raakana kuin esimerkiksi Suomessa. Ennemminkin lihaa syödään vähemmän (sianlihaa ei ollenkaan esim. maan kristillisessä perinteessä) ja kasviksia syödään enemmän kuin Suomessa.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla, www.kotus.fi, on Kielitoimiston sanakirja, www.kielitoimistonsanakirja.fi, jonka mukaan teknologia on "vars. pitkälle kehittynyt tekniikka ja sen sovellukset, us. nähtynä laajoina kokonaisuuksina." Esimerkkeinä mainitaan elintarvike-, metsäteknologia, huipputeknologia.
Mustekaloista eli meritursaista pitäisi löytyä tietoja seuraavista kirjoista:
Maailman eläimet. Kalat, sammakkoeläimet, matelijat. Tammi 1988
Erich Hoyt: Creatures of the deep : in search of the sea “monsters” and the world they live in. Firefly 2002
Suomenkielellä netistä löytyy tietoa Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Meritursas .
Latinankielisellä nimellä Octopus vulgaris Google löytää mm. sivut http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Octopus…
http://www.thebigzoo.com/Animals/Common_Octopus.asp
Tanskankielisellä nettisivulla on ehkä parhaiten tietoa (ruotsin avulla siitä saa kyllä selvän): http://www.norden.org/faktaof/text/09blaek.htm
