Tieteen termipankki määrittele proosarunon näin: "lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä". Tämän tarkemmin pituutta ei ole määritelty. Koko määritelmän teksti löytyy alla olevasta linkistä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:proosaruno&nb…;
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Tarja Varjosen teos Rakkauden majatalo (2017) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta teosta ei saa kotilainaan. Muuallta Suomessa teosta on jokunen kappale. Sinun kannattaa siis tehdä kaukopalvelupyyntö joko alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella tai kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelu on maksullista. Lista maksuista löytyy niin ikään linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Ilmatieteen laitos kokoaa Suomen säähavainnot ja tuottaa niiden pohjalta ilmastotilastot. Eri havaintoasemien menneiden vuosien säähavaintoja voit tarkastella Havaintojen lataus -palvelussa. Yksityiskohtaisempia tietoja voit tiedustella Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoilta osoitteesta ilmastopalvelu@fmi.fi.
Menneet säätilat eivät toki ole tae niiden tulevasta kehityksestä. Tulevien päivien sääennusteita voi tarkastella havaintoasemittain Paikallissää-palvelussa.
Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo....
Tarkoitat varmaan kielikurssin äänitteitä? Finnan tarkennetulla haulla löysin niitä viisi kappaletta. Niitä voi tarvittaessa kaukolainata. Linkki Finnan hakutulokseen.
Kotisivu: http://www.dainst.de/abt/rom.html ja katuosoite:
Deutsches Archäologisches Institut
Abteilung Rom
Via Sardegna, 79
I-00187 Roma
Tel: +39/06/4888141
Fax: +39/06/4817493
E-Mail: dairsekr@librs6k.vatlib.it
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila
Järjestäjän (Yleisten kirjastojen konsortio) mukaan Koko Kansa lukee -kampanja järjestetään 2021 maaliskuussa, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä vahvistettu. Kannattaa siis seurata maaliskuussa kampanjan tiedotusta esimerkiksi Kirjastot.fi -sivulta
Etusivu | Kirjastot.fi
Sain kokoon seuraavan kirjailijalistan kollegojen suosituksista: Taavi Soininvaara, Paulus Maasalo, Stieg Larsson, Cilla&Rolf Börjlind, Jo Nesbo, Camilla Grebe, Markus Ahonen. Kirjasammosta voi lukea kuvauksia teoksista ja Helmet.fi:stä tarkistaa saatavuuden.
Euroopan koulutusjärjestelmistä löytyy tietoa Opetushallituksen julkaisemasta teoksesta OECD-maiden koulutusjärjestelmät (1996) sekä teoksesta Education in Western Europe: facts & figures (1997).
Voit myös katsoa EU:n Ploteus-portaalia, joka auttaa niitä, jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta Euroopassa. Portaali tarjoaa tietoa mm. kansallisista koulutusjärjestelmistä.
http://europa.eu.int/ploteus/portal/searchcustom.jsp?dim6=260
Andre Brinkiltä ovat ilmestyneet romaanit "Intohimon oikeudet" (2001) ja "Pirunlaakso" (2000), J M Coetzeelta
"Häpeäpaalu" (2000) ja "Poikavuodet" (-99).
Historiallista seikkailuviihdettä maan historiasta tarjoaa Wilbur Smithin "Siintävä horisontti" (2003).
Nadine Gordimerilta on 1990-luvulla suomennettu "Ei seu-
raa matkalleni" (-96) ja "Vieraat toisilleen" (-91).
Lisäksi mainittakoon S. Francisin sarjakuva-albumi "Ma-
dam & Eve" (2005)ja Niki Dalyn lastenkirjat "Jamelan leninki" ja "Jamelan ystävä" (2001)
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
Sophie Kinsellalta ilmestyy syksyllä 2015 kirja nimeltä "Kadonnut. Audrey". Tarkempaa tietoa Otavan sivuilla: http://www.kauppakv.fi/sis/Otava/tuote/9789511291732.
Aiemmin Kinsellan kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Himoshoppaaja-sarja on julkaistu jo aiemmin pokkareina kokonaan, mutta painokset on myyty loppuun. Uusin julkaisukierros alkoi 2015, ja siinä on ilmestynyt toistaiseksi kolme osaa, Himoshoppaajan salaiset unelmat, Himoshoppaaja vierailla mailla ja Minishoppaaja. Uusista julkaisuista en löytänyt tietoa, mutta voit kysyä niistä suoraan kustantajalta. Yhteystietoja löytyy sivulta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Myös vielä suomentamattomien kirjojen mahdollisesta julkaisusta voi kysyä kustantajilta eli edellä...
Masa Niemen elämäkertaa ei ole kirjoitettu ainakaan vielä. Tietoja hänestä löytyy muutenkin aika niukasti. Mitä - missä - milloin -sarjassa ilmestyneessä Elokuvakirjassa on hyvin lyhyet elämäkertatiedot ja luettelo elokuvista, joissa hän on esiintynyt.
Seuraava Regina Linnanheimosta kertova kirja on tulossa kirjastoihin (ei vielä ilmestynyt): Nikula, Jaana: Polttava katse : Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat (kustantaja: Like, 2000).
Suomen elokuvan historiaa käsittelevistä teoksissa, kuten Suomen kansallisfilmografia, on tietoja elokuvista, joissa nämä näyttelijät ovat olleet mukana.
Lehtiartikkeleista, joissa kerrotaan suomalaisista elokuvanäyttelijöistä, saattaisi löytyä tietoa myös Regina Linnanheimosta ja Masa Niemestä....
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotisivujen linkeissä ei ole sähköpostipalvelimien vertailuja. Niistä löytyy kyllä linkkejä ilmaisiin sähköpostipalveluihin ja sähköpostin käytön opastusta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja/linkit/uudet.html#spohje. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistostakaan
ei löytynyt vertailuja.
Nimenmuutostietokannan mukaan Skoffski-niminen henkilö on muuttanut nimensä
Koskeksi Papinniemellä vuonna 1919. Papinniemi voi olla kylä Heinävedellä
tai kyläkunta Kiteellä.
Historiankirjoissa on varhaisin kastetieto Kiteeltä vuodelta 1729. Muita
paikkakuntia, joista myöhempiä tietoja nimestä on, ovat Pietari, Ruskeala,
Sortavala, Tohmajärvi ja Impilahti.
Nimiarkiston yleiskokoelmassa ja asiakirjanimikokoelmassa ei ollut tietoja
Skoffski-nimestä. Lisätietoja suvun taustoista saadaan kenties selville
sukututkimuksen avulla.
Saimme Kotuksesta apua asian selvittämisessä.
Voisiko runo olla kuitenkin Aaro Hellaakosken Naurua? Tämä runo kertoo pienen vauvan naurusta, ja sopii hyvin vaikkapa ristiäisiin. Runo alkaa näin:
"Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!"
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili (1. painos 1928, myös 1998 ja 2008). Jääpeili-kokoelma on myös Hellaakosken Runot-kokoelmassa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sj%C3%A4%C3%A4peili%20hellaa…
Tällaista rajoitusta en löytänyt. Löysin aiheeseen liittyen linkin palvelusta Citizens Advice. https://www.citizensadvice.org.uk/family/living-together-marriage-and-civil-partnership/getting-married/#h-who-can-get-married Se käsittelee laillista vihkimistä Iso-Britanniassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=avioliitto Linkistä löytyy Suomen avioliittolaki.
Alkuperäisessä avioliittolaissa vuodelta 1929 ei ole ammatteihin liittyviä esteitä, mutta kylläkin muita nykyajasta poikkeavia esteitä., https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234 Laista löytyvät myös viitteet muutoksiin, joita lakiin on myöhemmin tehty, ne...
