Seuraavissa kirjoista löytyy kuvia eduskuntatalosta: Suomen eduskunta: tausta, toiminta, rakennus / kirjatoimikunta Erkki Pystynen... (1991) - paljon kuvia eduskuntatalosta, myös pohjapiirroksia. Eduskunnan itsensä julkaisemassa kirjasessa Suomen eduskunta (2.p. 2000) on muutamia kuvia. Liisa-Maria Hakalan kirjassa Taidetta eduskunnassa (1994) on paitsi taideteoskuvia, myös kuvia rakennuksesta. Muutama kuva on myös kirjoissa Oikeuden kuva, julkaisija Eduskunnan kirjasto ja Valtion taidemuseo (2000) ja Leena Nokela: Antiikkia minun makuuni, s. 87-96 (1997). Varastosta löytyy viehättävä Börje Sandbergin toimittama teos Suomen eduskuntatalo (1953), mutta se on kokonaan mustavalkoinen. Varmaankin tunnet kuvaamiseen liittyvät...
Tietokoneen voi varata samalle päivälle, jos vapaita aikoja on jäljellä. Keravan kaupunginkirjaston asiakastyöasemista löytyy tietoa kirjaston sivuilta: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Viime vuosina on ilmestynyt paljon kirjoja, joissa käsitellään kulttuurien välisiä eroja. Tässä muutamia.
Suosittelen esimerkiksi intialais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Jhumpa Lahirin teoksia. Sekä hänen romaanissaan Kaima että novellikokoelmassaan Tämä siunattu koti käsitellään amerikkalaisen ja intialaisen kulttuurin eroja.
Kiinalaistaustaisen Amy Tanin kirjassa Ilon ja onnen tarinoita taas käsitellään kiinalaisen ja amerikkalaisen kulttuurin eroja.
Venäläinen Inna Patrakova taas kirjoittaa meistä suomalaisista venäläisin silmin.
Ranya ElRamleyn teos Auringon asema on suomalais-egyptiläinen rakkaustarina.
Jos haluat vielä laajemman valikoiman voit hakea Lastu-verkkokirjaston tarkennetusta hausta asiasanalla kulttuurierot ja rajata haun...
Tikkurilan kirjastosta kerrottiin, että Vantaan kirjastojen asiakastietokoneilla ei ole web-kameraa, mutta jos sinulla on oma kamera, voit käydä kirjastossa selvittämässä, onnistuuko kuvaus sen avulla.
Kiitos ehdotuksesta, välitin sen eteenpäin.
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-...
Hei,seuraavat teokset käsittelevät omalla tavallaan naiseutta, länsimaisia kauneusihanteita ja naisena elämistä näiden kauneusihanteiden maailmassa. runoja:Veera Antsalo: Imago: runoelmaNatalia Kallio: She needs bigger bootsSirpa Kyyrönen: NaispatsaitaAura Nurmi: LeijonapatsaillaNelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksiMiia Toivio: Hukka nukka tukkanovelleja/esseistisiä teoksia:Mona Awad: 13 ways of looking at a fat girlMelissa Febos: Mitä on olla tyttöHanna Hauru: Liian pienet sandaalitHanna Kinnunen: Valtavan ihana : havaintoja naisen kehosta ja kiloistaT Kira Madden: Long live the tribe of fatherless girlsOlga Palo: Aion nyt kertoa kaikenSaba Sams: Send nudesKaikki nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, voit hakea...
Tapaseura ry:llä ei näytä olevan kotisivuja eikä seuralla myöskään ole "toimistoa", jonka tiedot löytyisivät puhelinluettelosta. Seuran puheenjohtajana toimii opetusneuvos Raili Malmberg, jonka puoleen voit kääntyä (puh. 09- 660 358 tai 09- 604 821) ja tiedustella esimerkiksi seuran toiminnasta.
Valitettavasti joistakin vanhemmista nuoteista ei ole sisältötietoja rekisterissä ja nyt kysymyksessä oleva nuotti on tällainen. Kirjastossa rekiströidään jatkuvasti takautuvasti vanhojen nuottien sisältötietoja. ISBN-numeron avulla löytyi vastaava nuotti Helsinginbrgin kirjaston sivuilta ja sisältö:
Innehåll: Surrender ; Bad ; A sort of homecoming ; Gloria ; The unforgettable fire ; I will follow ; Sunday bloody Sunday ; October ; New year's day ; Pride
Valitettavasti joulua edeltävä päivitys on aiheuttanut ongelmia joillekin asiakkaille. Kannattaa yrittää ainakin seuraavia:
1. Yritä kirjautua Helmetiin eri selainta käyttäen.
2. Kirjaudu ulos Helmetistä, tyhjennä selaimen välimuisti ja kirjaudu uudelleen.
3. Yritä kirjautua käyttäen osoitetta https://luettelo.helmet.fi/
Jos näistä ei mikään auta, kannattaa vaihtaa pin-koodi. Pin-koodin voi käydä vaihtamassa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Pahoittelemme päivityksistä aiheutuneita hankaluuksia.
Mika Waltariin liittyviä tietokirjoja voi etsiä Vaski-verkkokirjastosta hakemalla ensin Mika Waltarin nimellä ja sitten rajaamalla hakutulokset kirjoihin, suomenkieliseen aineistoon ja tietokirjallisuuteen. Tällöin saadaan 127 tulosta, ehkä jokin tällä listalla kuulostaa tutulta? Kaivattu teos ei ole Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica eikä Ritva Haavikon kirjoittama Mika Waltari, valloittaja, nämä kirjat on tarkistettu kirjan lopusta löytyvän henkilöhakemiston perusteella.
Jag tycker att de här sidorna är intressanta: http://www.dyrebeskyttelsen.no/df/98/3_10.html.
Sidorna är norska och härav får du goda länkar att gå vidare.
Du kan också t.ex. ta addressen : http://evreka.com och välja sökordet
"vegetarian" eller "vegetariskt liv". Så får du ganska mycket sidor, som alla knappast är intressanta, men en del av dem, dock.
Annie Dalton on syntynyt Dorsetissa Englannissa vuonna 1948. Seuraavilta sivuilta löydät tietoa, vaikka ei ehkä aivan noin yksityiskohtaista. Tietoa kirjailijasta löytyy mm. kustantaja Harper Collinsin internetsivulta https://www.harpercollins.com/author/cr-123997/annie-dalton/ ja Kirjasampo.fi:ssä teoksista
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub530186a-8eed-4fed-be3c-a…
Runo on Satu Salminiityn. Se alkaa näin: "Olet lapsellinen kuin tuuli". Keskellä runoa on säe "Pian päivän korut kilahtavat lippaaseen", ja runon keskellä ja lopussa säe "juodaan voittajien juomaa".
Runo on alkusäkeittensä mukaan nimeltään Olet lapsellinen kuin tuuli. Se löytyy Salminiityn runokokoelmasta Raottuvien ovien valo (1989).
Vaski-kirjastoista Kindle-laitteita ei ole lainattavissa, mutta Espoon kaupunginkirjastosta näyttäisi löytyvän lainattava Kindle: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939474 Espoo kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin.
Kindlellä ei kuitenkaan voi lukea kirjaston e-kirjoja, sillä se on tarkoitettu vain Amazonin kirjoille.
Uutinen aiheesta https://www.esbo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kindle_lainaan_kirjastosta(1470)
Sisu -linja-autoja oli 57 kpl vuonna 1935 (Hiittu, 2015, 19). Ensimmäiset Sisu -linja-autot valmistuivat 1931-1932. Aluksi linja-autojen korit olivat Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n valmistama. Oy Suomen Autoteollisuus Ab perustettiin 1931.
Oy Suomen Sisu Ab:sta kertovia kirjoja on useita, tässä muutama:
Mäkipirtti, Markku: Sisu. Ajoneuvot Suomessa 4.
Hiittu, Matti ja Mikko: Onnikoita ja busseja
Rajasalo, Jorma, Lehtonen, Timo ja Laitinen, Hannu: Pula-ajan bussit 1945-1956
Nygren, Helge: Sisu Suomen ja maailman maanteillä
Blomberg, Olli: Suomalaista sisua vuodesta 1931: monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi
Blomberg, Olli: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan: 60 vuotta asiakaslähtöistä ajoneuvotuotantoa...
Paras kirjasto on jokaisen henkilökohtainen asia. Jokaisella on oma paras kirjastonsa. Paras kirjasto voi olla esimerkiksi oma kirjasto eli kirjasto, missä tulee tavallisimmin käytyä. Oma kirjasto on paikkana tuttu ja siellä työskentelevät ihmisetkin tulevat ahkeralle kävijälle nopeasti tutuiksi. Oma kirjasto on melkein kuin toinen koti!
