John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen...
Tuorein tieto 106 vuotta täyttäneiden määrästä kuvaa tilannetta ajankohtana 31.12.2021. Silloin 106-vuotiaita tai vanhempia (eli vuonna 1915 tai aiemmin syntyneitä) oli Suomessa yhteensä 26 henkilöä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilaston tietokantataulukko 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021
Vuonna 1878 säädetyn ensimmäisen asevelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen mies oli asevelvollinen vuodesta 1881 lähtien. 1901 kansallinen asevelvollisuus lakkautettiin ja keisari vahvisti Suomelle uuden valtakunnallisen asevelvollisuuslain. Lainsäädäntö mahdollisti Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamisen ja suomalaisten sotilaiden sijoittamiseen minne tahansa Venäjän valtakunnassa. Lain toiminta jäi hyvin lyhyeksi. Valtakunnallinen lainsäädäntö aiheutti passiivista vastarintaa, laajoja kutsuntalakkoja ja eri puolilla maata kerättiin lakia vastustavia adresseja. Vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen lakkautettiinkin 1905 keisarin manifestilla.
Vuoden 1901 valtakunnallisen lain mukaan "Valtaistuimen ja Isänmaan...
Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuja julkaistaan kausijulkaisun Nytt juridisk arkiv osassa I (NJA I). Julkaisu jakaantuu kahteen osastoon, jossa ensimmäisessä ovat varsinaiset ennakkopäätökset. Toisessa osastossa "Notiser" ovat tiivistelmät niistä ratkaisuista, joita Ruotsin korkein oikeus ei ole pitänyt varsinaisina ennakkoratkaisuina. Ratkaisuihin viitataan esim. NJA 1995 s. 150, jossa sivunumero viittaa siihen kohtaan mistä ko. oikeustapaus alkaa.
Ruotsin ylimmän vero- ja hallintotuomioistuimen Regeringsrättenin (RR) ratkaisut julkaistaan teoksessa Regeringsrättens årsbog. Lyhenne RÅ viittaa kyseiseen teokseen.
Loistava tapa oppia kieliä, treenaamalla jännityskirjallisuuden kautta.
Jokaisella meillä on kuitenkin omat maku mieltymyksensä jännityksen suhteen.
Ehkä voisit kokeilla kovaksikeitettyä Michael Connellya, usein Glasgow´n maisemissa pyörivää Mina Deniseä, selkeän englannin kielen omaavaa Clark, Mary Higginsiä, humoristista Alexander McCall Smith ja hänen Mma Ramotswe-sarjaa.
Jos suomeksi olet lukenut ruotsalaisia jännityskirjailijoita noinkin paljon, liittäisin vielä listaasi Leif.G.W Perssonin tuotantoa. Hän on asiantunteva kriminologi ja alansa tunteva jännityskirjailija.
Ruotsin televiossa hän on mukana syksyisin ja keväisin ohjelmassa: "Veckans brott", (viikon rikos).
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
Haukiluoma on vanha paikallisnimi, jossa luoma merkitsee jokea pienempää virtaavan veden uomaa. Haukiluoma- nimellä on aikoinaan tarkoitettu huomattavasti nykyistä kaupunginosaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Ilmeisesti alue kattoi
koko Länsi-Tampereen ja alueita myös Nokian (entistä Pohjois-Pirkkalan
maalaiskuntaa) puolelta. Nimi Haukiluoma viittaa ilmeisesti Nokian puolella sijaitsevaan Haukijärveen.
Multisillan kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.
Kuvat ovat Harri Oksasen, joka toimii Kirjastot.fi:ssä graafikkona. Hän on julkaissut myös lasten kuvakirjan Pokkianen, Kirjastosarjakuvaa sekä tehnyt kuvituksia, esim. Lätkä-Lauri-kirjoihin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Kirjastosarjakuva, https://www.kirjastot.fi/sarjakuva.
Lambada on brasilialainen tanssi- ja musiikkityyli, joka kehittyi 1970-80 lukujen vaihteessa vanhasta Carimbó-tanssista. Lambadan suurimpia laulajatähtiä Brasiliassa on Pinduca, jota pidetään tyylin alullepanijana. Kymmenen vuotta tyylin kehittymisen jälkeen pari ranskalaista liikemiestä huomasi sen vetovoiman ja päättivät perustaa Ranskassa lambadaa soittavan yhtyeen Kaoman. Yhtyeen suurin hitti oli "Lambada", jota kuultiin ja tanssittin vuosien 1989-1990 tienoilla maailmanlaajuisesti.
Luultavasti kuulemasi kappale on juuri tämä Kaoman Lambada. Voit varmistaa asian Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5AfTl5Vg73A
Kappaleesta tehtiin tietysti myös suomenkielinen versio, jonka lauloi Anna Hanski. Sekin löytyy Youtubesta: http://www....
Terveisiä Lieksasta, Kolin kaupungista!
Vaikka Koli onkin aikojen saatossa innoittanut monia taiteilijoita, niin sangen vähän sinne sijoittuvia romaaneja kuitenkaan löytyy. Muutaman onnistuin kuitenkin löytämään (Finna.fi:ssä Hakuehdot: (Kaikki osumat:koli AND Kaikki osumat:84.2; Aineistotyyppi: Kirja):
Kukkonen, Jussi. Tuomiovuoren varjossa: historiallinen romaani. Jyväskylä: Pohjola, 1955.
Määttänen, Eino. Koli ja Rakkaus satuverhossa. Koli: Tekijä, 1936.
Tuo Määttäsen teos sisältää siis kaksi lyhyempää kaunokirjallista tekstiä, joista toinen on nimeltään Koli.
Jos Kolin kaunokirjallisempi kuvaus kiinnostaa, niin vinkkaan vielä muutaman löydön alla.
Juhani Ahon lastu Käynti Kolilla löytyy mm. seuraavasta:
Aho,...
Tässä joitakin uintitekniikkakurssitietoja pääkaupunkiseudulta:
http://www.urheiluhallit.fi/Default.aspx?id=473423
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;127;2620;9619;9620;96…
http://www.simmiswanda.fi/ee/index.php/site/uimakoulut
Kurssit taitavat tältä keväältä olla loppumassa, joten lisää vinkkejä sinun kannattanee etsiä vasta loppukesästä. Kaupunkien lisäksi kursseja järjestävät uintiseurat. Linkki suomalaisten uintiseurojen luetteloon löytyy täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_uimaseuroista
Jos etsit kursseja myös Ruotsista ja Virosta, sinun kannattaa hakea ruotsin ja viron kielillä.
Melontakursseja ja -retkiä järjestetään todella paljon, ja kattavan luettelon löytäminen ei taida onnistua. Alla...
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset...
Kappale on nimeltään "En koskaan voinut unhoittaa" (I couldn't live without your love). Laulun nimi esiintyy myös muodossa "En koskaan voinut unohtaa".
Siw Malmkvist lauloi sen levylle vuonna 1966. Suomenkielisen sanoituksen teki Lasse Mårtenson. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=06bbe02c-c711-4de7-8198-a584…
https://www.youtube.com/watch?v=t-aJghaq4Qk
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja mukaan voit juhlia nimipäivääsi heinäkuun yhdeksäntenä päivänä yhdessä Nannan, Nannyn ja Nannin kanssa. Siinä kerrotaan myös teidän kaikkien nimen alkuperästä. Kustaa Vilkunan kirja Etunimet vahvistaa päivämäärän, vaikka siinä on käytetty nimesi tavallisempaa kirjoitustapaa Nanna.
Kyseinen kirja on Jenni Pääskysaaren kirjoittama Martta: nainen joka kuoli eläessään. Teos ilmestyi tammikuussa 2024 Storytel Originalin kustantamana äänikirjana ja on kuunneltavissa ainoastaan Storytelin omassa palvelussa.
Lähde: Medialle | Storytel Finland, viitattu 29.1.2024.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät ainakin Musiikki Fazerin Suuresta toivelaulukirjasta numero 3. s. 104. Kirjasarja on niin suosittu, että sitä kyllä löytyy varmasti joka puolelta maata. Mikäli kirjaa ei kuitenkaan löydy omasta kotikirjastostasi sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
