Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila
Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
CD-äänikirjoja on jo saatavilla ihan kohtalaisesti, vaikka tietysti painettuihin kirjoihin verrattuna niitä on varsin vähän. Uusi kirjallisuus on myös suhteellisesti vahvemmin edustettuna kuin vanhat klassikot. Ei ole myöskään aina selvää, mikä kirja oikeastaan on klassikko ja mikä ei, mutta vastaan sen perusteella, mitä kirjoja pidän itse klassikkoina.
Kymmentä klassikkoa on aika mahdoton valita tietämättä, millaisia kirjoja haluatte kirjakerhossanne lukea. Laitan siksi pidemmän listan kirjoista, jotta voitte katsoa niistä mieleisimpiä. Täytyy todeta, että klassikot ovat väkisinkin tekijöiltään aika miesvaltaisia. Olen rajannut pois varsinaisen lastenkirjallisuuden sekä kuunnelmat, jotka on vain sovitettu alkuperäisestä teoksesta....
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua: Kesäpäivä Kangasalla, Ken raikas sävel sä lienetkin ja Sylvian joululaulu=Sylvias julvisa (alkuperäisessä muodossaan nelisäkeistöinen Sylvias helsning från Sicilien), joka Martti Korpilahden suomentamana on tullut laajasti tunnetuksi.
Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-1855. Runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin; toiset pitävät sitä lehtokerttuna, toiset jonakin muuna, mm. mustapääkerttuna. Topeliuksen runoa on aikojen saatossa tulkittu luonnollisesti monesta eri näkökulmasta. Laulussa lienee aito kuvaus muuttolintujen maailmasta. Italialaiset pyydystivät muuttomatkoilla lentäviä lintuja. Joiltakin he puhkaisivat silmät ja elättivät näitä...
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Hei,
Laulun Porvarit suomenkielinen sanoitus (tekijänä Liisa Ryömä) löytyi Teatterimuseon arkistoon säilytetystä esityksen käsiohjelmasta vuodelta 1983. Koska laulut teksteineen ovat tekijänoikeuksien alaista aineistoa, lähetän sanoituksen vain kysyjän sähköpostiin ja on tarkoitettu vain kysyjän omaan tutkimuskäyttöön.
"Heikko haavehahti" tarkoittanee "heikkoa haaveiden laivaa" eli kyseessä on yksi Sinikan laulun monista laivoihin liittyvistä kielikuvista samoin kuin "tuonen pursi" ja "unten haaksi". Leino on yhdyssanaansa muotoillessaan käyttänyt runoilijan vapauttaan ja pudottanut haahdesta toisen a:n saadakseen loppusoinnutettua sen kahden-sanan kanssa. Haahti tarkoittaa samaa kuin haaksi, joka on "alusta, laivaa, venettä, purtta" tarkoittava runollinen ilmaus.
Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Käännös riippuu kontekstista. Valtioneuvosto kanslia on tehnyt yhteenvedon, jossa käydään läpi eri esimerkkejä: https://vnk.fi/documents/10616/3457020/-han+ja+-h%C3%A4n+(fi-en)
Radioteatteri toteutti Stephen Dunstonen kirjoittaman kuunnelman Kuka on Sylvia? (Who is Sylvia?) vuonna 1987. Risto Säämäsen suomentamana ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelman ensiesitys Yleisradiossa oli 15.2.1987. Uusintana Kuka on Sylvia? on kuultu ainakin 18.10.1987 ja 23.3.1992.
"Kuunnelmassa rinnastetaan kahden tiedemiehen ja heidän tutkimiensa torakoiden elämäntapahtumat. Kärsimykset mullistavat torakoiden elämän tyystin. Tiedemiehiä järkyttävät perhepiiriin kohdistuvat kohtalon iskut." (Katso 13/1992)
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti...
Kuvallista pornografiaa tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös monissa muissa kulttuuripiireissä tunnetaan hyvin vanhoja seksuaalisten toimintojen kuvauksia, joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, onko kuvilla aina ollut täsmälleen sama funktio kuin sillä, mitä nykyään kutsumme pornografiaksi. Vielä vaikeammin tulkittavissa ovat arkeologiset löydöt, jotka kuvaavat sekä naisen että miehen sukupuolielimiä. Kyse saattaa olla pikemmin hedelmällisyyteen liittyvistä kuvista ja veistoksista.
Heikki Poroila
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.
https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe
https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf
https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Kauri on karjalainen muuntuma hepreankielisestä nimestä Gabriel ('Jumalan taistelija', 'Jumala on voimakas', 'Jumalan vahva mies').
Selja on suomalainen kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Se pohjautuu muinaisroomalaiseen suvunnimeen Caecilius, joka on johdettu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caecus. Lisäksi Selja voidaan mieltää luontoaiheiseksi nimeksi: yleiskielen sana selja viittaa kuusamakasveihin kuuluvaan pensaaseen.
Sylvi on suomalainen muunnos nimestä Sylvia. Näiden nimien taustalta löytyy latinan 'metsää' tarkoittava sana silva.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 2004
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
