Kyllä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä joitain lähteitä löytyy, osoite http://helmet.fi/. Valitse sanahaku ja hakuperusteeksi esim. sanaparit "asiakkaat and palaute" tai "asiakaspalvelu and arviointi". Näitä voi tietenkin yhdistellä muillakin tavoin tai kokeilla muitakin sanoja, myös asiakaspalvelu-sanalla tulee varmaan monia kirjoja, jotka aihetta käsittelevät, vaikkei se asiasanoissa varsinaisesti tulisi esiin. Em. hakusanoilla löysin ainakin seuraavat teokset: SALMELA, Tuula Asiakaspalautteen haaste(1997); MATTILA, Hannu Lomakekysely asiakaspalautteen hankkimismenetelmänä(1999); PAANANEN, Ilkka Asiakaspalaute toimeentulotuessa(2000); PESONEN, Hanna-Leena Asiakaspalvelu vuorovaikutuksena(2002); KOKKOLA, Mari...
Nimellä Valkotuomi tunnetaan kaksi laulua. Vanhempi on venäläinen perinteinen laulu Belaja tserjómuha, jonka Urpo Jokinen on suomentanut nimellä Valkotuomi ( Huojuu valkotuomi alla akkunain). Uudempi on Jukka Koiviston sanoittama ja säveltämä Valkotuomi (Kauan on siitä jo aikaa, vielä on tuomi paikallaan).
Näistä Koiviston versio löytyy vain Risto Nevalan albumilta Oi elämää (1995). Kovin yleinen ei ole toinenkaan versio, mutta se löytyy mm. Tikkurilan Laulajien 25-vuotisjuhlalevyltä (1974, vinyylinä HelMet-kokoelmassa) ja oululaisen kuoron Siltojen Laulu CD-levyltä Meristä kaunein (2008, löytyy Oulunsalon kirjastosta). Laulusta on tulkinta myös levyllä Marit ja Mikot: Mielenrauhan asialla (2007, löytyy HelMet-kirjastosta, Tampereelta ja...
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila
Koronatilanteen takia kirjaston asiakaskoneet eivät ole käytössä tällä hetkellä. Väliaikainen digiasiointipiste on avattu Kallion virastotaloon.https://hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/neuvonta
Salmiakki- ja lakritsituotteet (kuten Apteekin salmiakki) kohottavat verenpainetta, joten liiallista käyttöä tulisi välttää. Tarkkoja rajoja on kuitenkin vaikea asettaa, koska eri tuotteissa on eri määriä lakritsijuuren uutteesta tulevaa glykyrretiinihappoa.
Lähteet ja lisätietoja:
Lääkärilehti 3.2.2017: Miten paljon lakritsia on liikaa? https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/miten-paljon-lakritsia…
Potilaan lääkärilehti 18.3.2019: Lakritsi nostaa verenpainetta monella mekanismilla https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/lakritsi-nostaa-verenpai…
Käypä hoito: Lakritsiuutetta sisältävät tuotteet kohottavat verenpainetta https://www.kaypahoito.fi/nix01452
Kaikkien kirjastojen aineistoja voi etsiä Frank-monihausta, joka löytyy sivuiltamme ja on julkisessa käytössä, http://monihaku.kirjastot.fi . Monihaku on siis kuitenkin sellainen haku, joka käy monessa eri tieokannassa tarkistamassa, onko kirjaa siellä eikä tee kerralla hakua kaikkiin Suomen kirjastoihin. Tämän vuoksi haku täytyy tehdä esim. alueittain, jos haluaa tarkistaa aivan kaikki kirjastot. Maakuntakirjastohaun mukaan isänne kirjoja on varsin monessa maakuntakirjastossa.
Suomessa 1960-luvulta käytössä ollutta kirjastokorvausta ei makseta automaattisesti kirjan tekijöille kirjan lainauksen perusteella. Kyseessä on apuraha, jota kirjailijat ja kääntäjät voivat itse anoa ja joka myönnetään harkinnan perusteella. (Tietoa...
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Mika Waltarin Helsinki-aiheisia teoksia ovat Appelsiininsiemen, Isästä poikaan, Jättiläiset ovat kuolleet, Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania, Kuka murhasi rouva Skrofin, Mies ja haave, Palava nuoruus, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni.
Muita praktikumtyöhösi sopivia tiedonlähteitä ovat esim. Waltarin Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko), Markku Envallin Suuri illusionisti. Tirkkonen, Marja-Liisa: Suomalaisia kulttuurikoteja.
On myös tehty opinnäyte, joka sivuaa aihettasi: Tuomi, Sanna-Marja: Mika Waltarin Helsinki-trilogian ainekset, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Aihetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: Arohonka, Anssi: Kirjojen ja...
Jos säestysnuoteiksi kelpaa Suuri toivelaulutaso niin virsi löytyy Suurten toivelaulukirja 3:sta ja muutamasta muustakin tämän tyyppisestä laulukirjasta. Kouvolan pääkirjastossa tuo löytyy käsikirjastostakin ja nuottejahan saa kopioida omaan käyttöön.
Kansallisbibliografian mukaan kysyjän mainitsema Kohtalosi kirja : Cagliostron kreivin ihmekehät on Minerva-nimisen kustantajan anonyymi julkaisu vuodelta 1926. Kansalliskirjasto ei systemaattisesti digitoi tähän aikakauteeen liittyviä monografioita, vaikka lehdet kuuluvatkin digitoinnin pariin (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Toisaalta näin vanhan anonyymin teoksen voi kuka tahansa digitoida ja levittää sitä julkisesti. Jos julkaisulle löytyy jälkikäteen tekijä, joka on kuollut vuoden 1947 jälkeen, tällainen vapaa levitysoikeus loppuu.
Kyseisen julkaisun voi tilata Kansalliskirjaston lukusaliin, valokuvata sen sivut ja tehdä niistä julkaisu. Se tulee ainakin halvemmaksi kuin tilata digitointi Kansalliskirjaston kautta...
Hei,
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lehtilista löytyy Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kokoelma-1?refId=seKhhQ#lehdet
Liitän listan pdf-tiedostona myös tämän viestin yhteyteen.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on Kai Hoffmanin kirja Pohjolan Voima 1943-1993. Kirjassa mainitaan Isohaaran rakennustyömaan työnjohtoa, mutta ei mainitsemaasi henkilöä. Kirja kertoo, että ”Isohaaran voimalaitoksen rakentamishanke tuli yleiseen tietoon 7. helmikuuta 1945, kun Kemissä ilmestyvä Pohjolan Sanomat julkaisi siitä uutisen.” Pohjolan Sanomissa on julkaistu varmasti muitakin juttuja voimalaitoksen rakennustyömaasta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole Pohjolan Sanomat -lehtiä. Halutessasi voit tilata Pohjolan Sanomat mikrofilminä kaukolainaksi. Se maksaa 7 euroa / lähetys, jossa on 4-5 mikrofilmiä. Lehtiä selailemalla voit löytää, mitä Isohaaran voimalaitoksesta on kirjoitettu.
Lapin kirjaston Finna-tietokannasta löytyy...
"Lukemisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa opiskelemista, eli "lukenut" ihminen tarkoittaa opiskelemalla tietoa saanutta ihmistä.
Kielitoimiston sanakirjassa mainitaan verbin "lukea" toisena merkityksenä "opiskella". Ilmaus "lukea kieliä" tarkoittaa "opiskella kieliä", ja ilmaus "lukenut mies" tarkoittaa "oppinutta miestä", niin sanakirja kertoo.
Sananmukaisesti käsitettynä "lukenut" tarkoittaa nimenomaan lukemalla opiskellutta ja sitä kautta tietoa saanutta, oppineisuutta kerännyttä ihmistä.
lukea - Kielitoimiston sanakirja
Laulun erikielisistä versioista on julkaistu nuotinnoksia, mutta näitä julkaisuja ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastossa on ainoastaan lukusalikäyttöön nuotti "Liian onnellinen", jossa on kappaleesta kosketinsoitinsovitus ja sanat neljällä kielellä.
Netissä kappaleesta sen sijaan liikkuu useitakin nuotinnoksia. Ainakin tämä pianosovitus on vapaasti saatavilla.
Helmet-kirjastoissa K. Osaran Vanerivenettä rakentamaan kirjaa ei ole. Kirja on kuitenkin Kansalliskirjaston kokoelmissa ja sitä voi lukea Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Kirjan voi myös tilata lainattavaksi Helmet-kirjaston kaukopalvelun kautta.Kaukopalvelu | helmet.fi
Voisiko kysymys olla Inari ja Leena Krohnin kirjasta Vihreä vallankumous? Kuvakirja ilmestyi alun perin vuonna 1970 ja siitä on otettu uusintapainos vuonna 2020.Tarinassa Riioraan kaupunki on täynnä autoja ja roskaa, ja sen keskuspuisto on suljettu kaikilta, koska tilalle aiotaan rakentaa parkkihalli ja autotehdas. Kaupungin lapset ja eläimet ryhtyvät kapinaan ja valtaavat keskuspuiston. Kun aikuiset saapuvat häätämään lapsia, hekin huomaavat, miten mukava paikka puisto on ja kaupunginjohtaja peruu parkkitalon rakentamisen istahdettuaan päivälevolle vaahteran alle. Kirja on runsaasti kuvitettu koko sivun ja aukeaman kokoisin maalauksin.
Paavo Haavikko on tosiaankin lausunut näin:
"Siis, Jumala on Hyvä kysymys mutta huono / vastaus. / Älä kysy vastauksella. Älä vastaa kysymyksellä."
Säkeet päättävät runon, joka alkaa sanoilla: "Toinen käsipari, se joka sijaitsee siipien / kohdalla, /". Runo on Haavikon kokoelmasta Prosperon runot: 45 runoa (Art House, 2001).
Erikoiskirjastojen PrettyLib-kirjastojärjestelmä toimii portaalina eri erikoiskirjastojen tietokantoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanan etsimisen jälkeen valitset erikoiskirjaston, jonka tietokantaa haluat selata kyseisellä hakusanalla. Tietokannan valinta tapahtuu hakusanan etsimisen jälkeen "haun tulos kirjastojen tietokannoista" -sivulla, jossa on luettelo erikoiskirjastoista ja siitä, kuinka monta hakutulosta on erikoiskirjastoittain. Valittuasi haluamasi erikoiskirjaston, hakutulos näyttää vain valitsemasi erikoiskirjaston sijaintitiedot.
