Hämeenlinnan Vanamo-kirjastojen varastossa tämä kirja on, mutta valitettavasti varasto ja sen kokoelmat ovat käytössä vasta vuodenvaihteessa, kun varasto taas avataan:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/h%C3%A4meenlinnan-p%C3%A…
Kirja ei ole enää myynnissä. Voit halutessasi tehdä siitä kaukolainapyynnön oman lähikirjastosi kautta. Alla tietoa kaukopalvelusta:
https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Pulttibois oli MTV:n vuosina 1989-1991 tehty sketsisarja, jossa pääosissa esiintyivät Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala. Sarjaa on esitetty myös uusintoina. Wikipedia-artikkeli esittelee sarjaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pulttibois
Sarjasta on myös monia YouTube-videoita:
https://www.google.com/search?q=pulttibois&rlz=1C1GCEA_enFI817FI817&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=0ahUKEwjAu4zXm9fkAhVhAxAIHZDIA1MQ_AUIEygC&biw=1920&bih=969
Hei!
Katsoin kirjaston omasta tietokannasta sekä hain myös muista Suomen kirjastoista. Ainoastaan CD-levy löytyy sekä meiltä että muualta.
T: Petri Kipinä/Turun Musiikkikirjasto
Hei,opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, sillä ne on helppo erottaa sanoista. Äänteistä, kirjainten nimiä sekä muotoja harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen, runojen ja tarinoiden avulla. Äänteitä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan, miltä ne suussa tuntuvat. Helpointa on kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvia äänteitä. Lopuksi harjoitellaan piirtämään äännettä vastaava kirjain. Äänteitä opeteltaessa huomioidaan, että L-kirjain lausutaan "L", eikä eikä esimerkiksi "äl". Oppiminen jatkuu äänteiden yhdistämisellä tavuiksi, joka on lukemaan oppimisen välivaihe. Tavujen tunnistamista voidaan harjoitella taputtamalla. Lopuksi tavuja yhdistetään sanoiksi liukumalla äänteistä seuraavaan. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: LukiMat ....
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista:
Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden
paikannimet, 1980.
Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996.
Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Me kirjastoammattilaiset emme kykene varsinaisesti tulkitsemaan lakia, mutta tässä tietoa, jota löytyi.
Taannoin on ilmestynyt Antti Innasen ja Jarkko Saarimäen kirja ”Internet-oikeus” (Edita, 2009), joka käsittelee internetiä koskevaa lainsäädäntöä. Tässä kirjassa ei sanota mitään kuvien julkaisemisesta.
Turvalliselta tuntuisi noudattaa Journalistiliiton kuvia koskevia ohjeita (Journalistin ohjeet 2011). Kovin yksityiskohtaisia ne eivät tosin ole. Ohjeiden tarkempaa tulkintaa on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa oppaassa. Opas tarjoaa ohjeita toimittajille ja kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä ja eettisissä seikoissa, mutta se tarkastelee kuvien julkaisemista myös...
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Suomen kielen perussanakirja 1 (A-K) (1990) määrittelee "kirjaston" seuraavasti:
1. (yleiseen käyttöön tarkoitettu) kokoelma kirjoja yms.; paikka tai rakennus, jossa tällaista kokoelmaa säilytetään.
2. eräiden kirjasarjojen nimissä.
Tietohuollon sanaston (1993) mukaan "kirjasto" on
1. yksityinen tai yleiseen käyttöön tarkoitettu kokoelma julkaisuja tai
2. organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia ja saattaa käyttöön julkaisuja tai
3. tila, jossa säilytetään kirjastoa.
Jos laajempi kirjaston selvittely kiinnostaa, kannattaa tutustua esim. Kirjastolakiin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 , jossa määritellään mm. yleisten kirjastojen
tavoitteet: "...edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja...
Tanssiaiheisia opetusvideoita Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yli 30 kpl.
Paritanssiin sopivimpia ovat: Tanssikurssit Bottiksella: 10 yleisintä paritanssia, Tanssitaan 1: paritanssit ja Tanssitaanko: paritanssin alkeet.
Hyvä kirja aiheesta on: Laird, Walter: Paritanssit, jossa on mukana myös cd-levy. Kirjan ja videoiden saatavuuden voi tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös...
Tarkekirjoituksella (tai foneettisella kirjoituksella tai foneettisella transkriptiolla) eli ääntämisen tarkasti osoittavalla kirjoitusjärjestelmällä on julkaistu jonkin verran kirjoja. Yhtään suomenkielistä tällä tavoin kirjoitettua kirjaa en onnistunut löytämään. Englanniksi on julkaistu ainakin Lewis Carrollin Alice's adventures in Wonderland. Alla tiedot:
Alice's adventures in Wonderland / Carroll Lewis (Evertype, 2014)
Pala kirjasta on luettavissa verkossa:
http://www.evertype.com/books/alice-en-fonipa.html
Joitakin kiinankielisiä kirjoja löytyi myös. Listaa kirjoista ei löytynyt. Tarkekirjoitettujen kirjojen etsiminen on vaikeaa: asiasanalla tarkekirjoitus tai englanniksi phonetic transcription löytyi lähinnä vain kirjallisuutta,...
Alla on kaksi linkkiä hakutuloksiin Finnasta, joka on Suomen kirjastojen, museoiden ja arkistojen hakupalvelu. Haku on tehty hakusanoilla laivanrakennus Venäjä, ja alemmassa linkissä tulokset on rajattu vain venäjäkieliseen aineistoon. Voit halutessasi rajata hakua esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin, tai ilmestymisvuoden mukaan. Voit myös halutessasi valita vain verkossa saatavilla olevan aineiston.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=laivanrakennus+ven%C3%A4j%C3%A4&type=AllFields
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=laivanrakennus+ven%C3%A4j%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=~language%3A%22rus%22
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Välitin kysymyksesi Joroisten kirjastolle, joka on samaa Lumme-kimppaa meidän kanssamme, niin saat heiltä sieltä ajantasaista tietoa heidän digitointilaitteensa käyttömahdollisuuksista. Heidän laitteensa on yhteinen Toenperän kirjastossa eli se kiertää myös Juvalla ja Rantasalmella välillä. Ikävä kyllä meidän oma digitointilaitteemme on ollut jo jonkin aikaa poissa käytöstä.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Elokuvan teatteriversiossa Colin Farrell, Director's cut -versiossa Ethan Hawke.
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0268199?ref_=tt_cl_t1
https://www.imdb.com/title/tt1386703/characters/nm0000160?ref_=ttfc_fc_cl_t64
Total Recall 2012 - Collin Farrel's Piano Scene from the Director's Cut - YouTube
