Jyrki Pellisen runoteoksessa Lauttasaari on Pellisen lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä runoja Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450630__SLauttasaari%20pellinen__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Myös Jyrki Pellisen romaanit Avaan oven ja olen kotona, Auringon silmä ja Tallbergin paratiisi kertovat Lauttasaaresta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spellinen%20lauttasaari__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Hannu Kankaanpäällä on runokirja Laru: runoja ihmisistä jotka eivät ole saari. Kokoelmassa on runo Katuja, joka kertoo muutamasta kadusta Lauttasaaressa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1950986__SHannu%20kankaanp%C3%A4%C3%A4%...
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Valitettavasti aiheesta ei löytynyt tietoa. Asiaa kannattaa tiedustella BirdLife Suomelta. https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/https://www.birdlife.fi/valkoposkihanhitilanne/
The Weight of Glory on C. S. Lewisin saarna vuodelta 1941 sekä kokoelma hänen toisen maailmansodan aikaisia saarnojaan ja puheitaan. Teosta tai sen osia ei ole sellaisenaan suomennettu. Monissa Lewisin teoksissa kuitenkin käsitellään helvettiä. Samankaltaisuuksia voi etsiä esimerkiksi seuraavista suomennetuista teoksista ja kokoelmista: Lewis, C. S. Kärsimyksen Ongelma. Suomen Lähetysseura, 1963. Suom. Maritta Pesonen. Lewis, C. S., et al. Entisen Ateistin Kristillisiä Esseitä. WS, 1968. Suom. Olavi Aula Lewis, C. S. Muistiinpanoja surun ajalta. Kirjapaja, 2009. Suom. Anna-Mari Kaskinen.Lewis, C. S. Suuri avioero: Uni. Kirjapaja, 2014. Suom. Leena Huima. The Weight of Glory and Other Addresses -...
Vaikka pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot siirtyvät käyttämään uutta kirjastojärjestelmää 3.2.2003, niin edelleenkin lainaajalla on oltava kirjastokortti mukanaan kun hän haluaa lainata / uusia lainassa olevaa aineistoa.
Lainaaminen ilman kirjastokorttia ei ole mahdollista, koska pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen käyttösäännöt edellyttävät, että asiakkaalla on kirjastokortti mukanaan lainaus- ja uusimistilanteissa. Kirjastojärjestelmällä ei ole tähän asiaan vaikutusta, eikä muutosta tilanteeseen ole näillä näkymin luvassa.
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Esimerkiksi seuraavia kirjailijoita kannattaisi kokeilla: Chelsea Cain,Nicci French, Lars Kepler, Dean Koontz, Karin Slaughter ja Andrew Vachss. Lajityyppien rajoilla operoiva John Ajvide Lindqvist voisi myös olla mielenkiintoinen tuttavuus.Kirjaston tietokannasta voi etsiä vielä lisää nimiä asiasanalla psykologinen jännityskirjallisuus. Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy kiinnostavaa luettavaa.
Eräs mainio lähde kirjastojen postiosoitteiden selvittämiseen on BTJ Kirjastopalvelu Oy:n julkaisema Kirjastokalenteri. Taskukalenterissa on kalenteriosan lisäksi kaikkien yleisten kirjastojen ja keskeisten tieteellisten kirjastojen ja myös keskeisten ammattikorkeakoulukirjastojen osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet ja Internetin kotisivuosoitteet. Kalenteria voi tilata ja ostaa BTJ:stä, http://www.btj.fi . Useimmissa kirjastoissa on kyseinen kalenteri ainakin käsikirjastossa luettavissa, mutta ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa on myös lainattavia kappaleita.
Kirjastojen kotisivujen kautta saa varmasti selville postiosoitteekin, mutta se voi olla melko työläs tehtävä. Oletko kokeillut kirjastohakua Kirjastot.fi -...
Kaksi tirehtööriä (Herkules) : ilveily 1:ssä näytöksessä on suomennos saksalaisen Georg Bellyn kirjoittamasta näytelmästä Monsieur Herkules. Sen teksti on julkaistu Telénin Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa vuonna 1899.
Kevään oikkuja : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä on Wilho Soinin käsialaa. Myös se on julkaistu Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa; kirjasta on otettu yhteensä kolme painosta (1899, 1906 ja 1916).
Vehkeitten loppu : yksinäytöksinen huvinäytelmä on Jemiina Toivosen kirjoittama. Se on julkaistu Kariston Huvinäytelmiä-sarjassa (painokset vuosilta 1912, 1921 ja 1930).
Kaikkia näitä kirjoja on saatavissa kirjastoista. Vain yhtenä painoksena ilmestynyt Belly on harvinaisin, mutta sitäkin saa kirjastoja palvelevan valtakunnallisen...
Tässä vastaus Keski-Suomen liitosta:
"Näyttää siltä että osa lippufirmoista valmistaa ainakin netissä olevien kuvien perusteella puna-valko-mustia tai musta-puna-valkoisia isännänviirejä, mutta liiton sivuilla olevan ”maakuntatunnukset” alasivuston mukaan ”maakunnan isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus”."
Kuva sivulla: http://www.keskisuomi.fi/keski-suomi/keski-suomen_maakuntatunnukset
Kirja voisi olla Weilin + Göösin Aapinen, josta otettiin seitsemän painosta vuosina 1967-73.
Aapinen / [Kirj.] Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen & Touko Voutilainen ; Kuv. Kylli Koski.
Julkaistu: Hki : Weilin + Göös, 1967
Ulkoasu:183 sivua : kuvitettu
Lisäpainokset: 2. p. 1968. - 3. p. 1970. - 4. p. 1971.
Siinä on Karhu ja siili -niminen tavutettu tarina, jossa käydään kuvatun kaltaista vuoropuhelua:
ISO KARHU MURISEE: SYKSY ON JA SATAA.
PIENI SIILI TUHISEE: Syksy on ja sataa.
ISO KARHU MURISEE: MINULLA ON UNI.
…ja niin edelleen.
Kirjassa käytetty fontti vaihtuu loppupuolella pääteviivattomasta pääteviivalliseksi.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta ei tätä aapista löydy, voit pyytää sen kaukolainaksi kauttamme.
Arvelisin, että kiinnostusta herättänyt kirja saattaisi olla Tittamari Marttisen Saaran taika (WSOY, 1996).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3eb9abd8-25de-496f-9911-0499a7876f99
1940-luvun lopulla tulirokkoa sairastavia on Turussa oletettavasti hoidettu ainakin uudessa kulkutautisairaalassa Mäntymäessä, joka valmistui vuonna 1942.
Kuva kulkutautisairaalan harjannostajaisista vuodelta 1942: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:VA2000:3:1:110
Lähde: Seligson, David. Turun kaupunginsairaala : 100-vuotishistoria.Turku,1987. s. 34.
Lapin kansaa voi paperisena Kallion, Pasilan, Rikhardinkadun ja Vuosaaren kirjastossa sekä Keskustakirjasto Oodissa. Huomaathan, että paperinen lehti ei ehdi ilmestymispäivänään Helsingin kirjastoihin.Helmet : https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1610643?sid=4834902335
Kaipaamasi kirja on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot myöhemmin aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Varauksen kirjaan voi käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa.
Molempien laulujen sanat löytyvät mm. kirjoista Kultainen joululaulukirja, Joulun toivelaulukirja ja Suuri toivelaulukirja : Joululauluja. Näitä joululaulukirjoja löytyy lähes kaikista kirjastoista ja ainakin Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolla on yhdet käsikirjastokappaleet aina paikalla.
Japanin pitkästä kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Kirjastojen asiasanoilla Japani ja kulttuurihistoria löytyy mm. tällaisia teoksia, joiden avulla voisit aihettasi rajata:
- Contemporary Japanese thought / edited by Richard F. Calichman
- Japanilainen nainen : kuvissa ja kuvien takana / Seija Jalagin & Annamari Konttinen (toim.)
- Samuraiden aika / [toimittajat: Toimi Jaatinen ... et al.] ; [kirjoittajat: Peter von Bagh ... et al.]
- Samurait : Japanin klassisia sankaritarinoita / Juhani Lompolo
- Geishan maailma : tarua ja totta / Ilmari Vesterinen
- Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat / Juhani Lompolo
- The idea of Japan : western images, western myths / Ian Littlewood
- Japanin kulttuurihistoria :...
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Kirjaston HelMet sivulla on kirjastolaisten laatimia lukudiplomeja koululaisille,joista voisi saada hyviä vinkkejä. Kirjasta löytyy tiedot ja sijainnit Helmet kirjastoissa, kun napauttaa kirjan kuvaa.
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Lukukeskus julkaisee myös lapsille suunnattuja kijallisuusaiheisia lehtiä Vinski sekä Lukufiilis. Lehdet ovat luettavissa kirjastoista ja ensi vuoden alusta vapaana katsottavina verkossa.
